Leasingrahoitukseen ohjaavat tekijät : Tarkastelussa Helsingin pörssissä listautuneet yhtiöt vuosilta 2016–2017
Seppäläinen, Niko (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001071420
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001071420
Tiivistelmä
Leasingrahoituksen käyttö on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Hyödykkeiden pitkäaikainen vuokraaminen eli liisaaminen tarjoaa tänä päivänä tärkeän rahoitusmuodon yrityksille, jotka eivät pidä investoinnin omistamista velkarahoituksella relevanttina vaihtoehtona. Leasingiä uskottiin ennen käytettävän ainoastaan verotuksellisista syistä sekä ulkoisen rahoituksen saannin vaikeuksista johtuen. Nykyään leasingillä on merkittävä osuus kaikista yritysrahoitusmuodoista, mikä on johtanut leasingin käyttöön ohjaavien tekijöiden laajempaan tutkimiseen eri markkina-alueilla.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu muun muassa rahoitusleasingin ja velkarahoituksen substituutiovaikutusta. Pienemmissä yhtiöissä rahoitusleasingin on havaittu olevan täydellinen substituutti, kun taas suuremmissa ja listatuissa yhtiöissä ne ovat olleet toisiaan täydentäviä rahoitusmuotoja. Lähiaikoina huoltoleasingin tarkastelu on lisääntynyt tutkimuksissa, sillä uuden IFRS 16 standardin voimaan tullessa kaikki vuokrasopimukset tullaan sisällyttämään taseeseen, mikä tulee vaikuttamaan tunnuslukuihin. Laajempi huoltoleasingin käyttö on aikaisempien tutkimustulosten mukaan yhdistetty heikompaan maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen sekä luotonsaantirajoittuneimpiin yrityksiin.
Tutkimus toteutettiin tobit- ja lineaarisella regressiomallilla ja aineistona käytettiin Helsingin pörssissä listautuneita pörssiyhtiöitä vuosilta 2016–2017. Tutkimustuloksista huomattiin, että rahoitusleasingin käytön vaihtelua ei pystytä selittämään muilla korollisilla veloilla. Huoltoleasingin laajuuden käytöstä selvisi, että korkeammat luotonsaantirajoitteet johtavat laajempaan huoltoleasingin käyttöön. Luottorajoitteita kuvattiin velkaantumisasteella sekä aineellisten hyödykkeiden määrällä pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin. Toimialalla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta huoltoleasingin käyttöön, kun toimialat luokiteltiin ICB-toimialaluokituksen mukaan.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu muun muassa rahoitusleasingin ja velkarahoituksen substituutiovaikutusta. Pienemmissä yhtiöissä rahoitusleasingin on havaittu olevan täydellinen substituutti, kun taas suuremmissa ja listatuissa yhtiöissä ne ovat olleet toisiaan täydentäviä rahoitusmuotoja. Lähiaikoina huoltoleasingin tarkastelu on lisääntynyt tutkimuksissa, sillä uuden IFRS 16 standardin voimaan tullessa kaikki vuokrasopimukset tullaan sisällyttämään taseeseen, mikä tulee vaikuttamaan tunnuslukuihin. Laajempi huoltoleasingin käyttö on aikaisempien tutkimustulosten mukaan yhdistetty heikompaan maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen sekä luotonsaantirajoittuneimpiin yrityksiin.
Tutkimus toteutettiin tobit- ja lineaarisella regressiomallilla ja aineistona käytettiin Helsingin pörssissä listautuneita pörssiyhtiöitä vuosilta 2016–2017. Tutkimustuloksista huomattiin, että rahoitusleasingin käytön vaihtelua ei pystytä selittämään muilla korollisilla veloilla. Huoltoleasingin laajuuden käytöstä selvisi, että korkeammat luotonsaantirajoitteet johtavat laajempaan huoltoleasingin käyttöön. Luottorajoitteita kuvattiin velkaantumisasteella sekä aineellisten hyödykkeiden määrällä pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin. Toimialalla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta huoltoleasingin käyttöön, kun toimialat luokiteltiin ICB-toimialaluokituksen mukaan.