Hur Uljas Musta blev Stolt : Semantisk analys av den svenska översättningen av barnboken Tikkumäen talli
Takala, Maija (2020-02-20)
20.02.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002206068
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002206068
Tiivistelmä
Tikkumäen talli on Reetta Niemelän kirjoittama ja Salla Savolaisen kuvittama vuonna 2011 ilmestynyt lastenkirja. Kirjassa on runsas kuvitus, paljon hevostietoa kuvatekstien ja faktalaatikoiden muodossa sekä fiktiivinen kertomus noin kahdeksanvuotiaan tytön ensimmäisestä vuodesta ponikerhossa. Kirja on useista erityyppisistä kirjoista koostuvan nyt seitsenosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirja on käännetty useille kielille, ruotsiksi sen on kääntänyt Agneta Wirberg.
Tarkastelen tutkielmassani käännöksessä Stallet på kullen ilmeneviä semanttisia muutoksia sekä niiden pragmaattista vaikutusta. Tutkimukseni menetelmä on pääosin kvalitatiivinen ja kontrastiivinen. Perustan käännösanalyysini Rune Ingon menetelmään semanttisten muutosten luokittelemiseksi.
Käännösanalyysini tulokset osoittavat, että käännös Stallet på kullen on sävyltään lähdekielistä tekstiä objektiivisempi. Useita kuvailevia ja subjektiivisia kohtia on jätetty pois ja ilmauksia on muutettu sävyltään objektiivisemmiksi. Useita alkuperäisteoksen yleiskielisiä ilmauksia on käännöksessä korvattu hevos- ja ratsastustermeillä, mikä vahvistaa objektiivisuuden vaikutelmaa ja tekee käännöksestä lähdekielistä tekstiä vaikeammin ymmärrettävän. Hevos- ja ratsastussanaston kääntämisessä on virheitä, mistä voi päätellä, ettei kääntäjällä ole kokemusta hevosalalta tai ratsastuksesta.
Käännöksen kaikki erisnimet on käännetty tai korvattu ruotsinkielisillä vastineilla. Alkuperäisteoksen kirjoittaja viittaa nimillä osin todellisiin henkilöihin. Nämä viittaukset eivät näy ruotsinkielisissä nimissä. Nimien kääntäminen tekee teoksesta myös melko voimakkaasti kotoutetun luodessaan vaikutelman kertomuksen sijoittumisesta Ruotsiin, vaikka merkittävää kulttuurieroa ei Suomen ja Ruotsin välillä tallikulttuurissa kirjan käsittelemiltä osilta ole.
Tarkastelen tutkielmassani käännöksessä Stallet på kullen ilmeneviä semanttisia muutoksia sekä niiden pragmaattista vaikutusta. Tutkimukseni menetelmä on pääosin kvalitatiivinen ja kontrastiivinen. Perustan käännösanalyysini Rune Ingon menetelmään semanttisten muutosten luokittelemiseksi.
Käännösanalyysini tulokset osoittavat, että käännös Stallet på kullen on sävyltään lähdekielistä tekstiä objektiivisempi. Useita kuvailevia ja subjektiivisia kohtia on jätetty pois ja ilmauksia on muutettu sävyltään objektiivisemmiksi. Useita alkuperäisteoksen yleiskielisiä ilmauksia on käännöksessä korvattu hevos- ja ratsastustermeillä, mikä vahvistaa objektiivisuuden vaikutelmaa ja tekee käännöksestä lähdekielistä tekstiä vaikeammin ymmärrettävän. Hevos- ja ratsastussanaston kääntämisessä on virheitä, mistä voi päätellä, ettei kääntäjällä ole kokemusta hevosalalta tai ratsastuksesta.
Käännöksen kaikki erisnimet on käännetty tai korvattu ruotsinkielisillä vastineilla. Alkuperäisteoksen kirjoittaja viittaa nimillä osin todellisiin henkilöihin. Nämä viittaukset eivät näy ruotsinkielisissä nimissä. Nimien kääntäminen tekee teoksesta myös melko voimakkaasti kotoutetun luodessaan vaikutelman kertomuksen sijoittumisesta Ruotsiin, vaikka merkittävää kulttuurieroa ei Suomen ja Ruotsin välillä tallikulttuurissa kirjan käsittelemiltä osilta ole.