Pk-yrityksen kansainvälistyminen viennin kautta : Tuloksellisen vientitoiminnan avaimia etsimässä
Jämsä, Petra (2019-12-20)
Jämsä, Petra
20.12.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001041175
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001041175
Tiivistelmä
Suomalaisista yrityksistä valtaosa on pieniä tai keskisuuria ja ne ovat kansaintaloudellisesti merkittävä työllistäjä. Suomi on kuitenkin pieni sisämarkkina, mikä pakottaa myös yhä useamman pk-yrityksen kansainvälistymään viennin kautta. Yritysten kansainvälistymistä voidaan tutkia useista eri näkökulmista ja tasoilta. Tässä tutkimuksessa näkökulma on yksittäisen yrityksen ja sen vientitoiminnasta vastaavan henkilön. Lähtökohtana tutkimukselle toimi kirjoittajan oma mielenkiinto aiheeseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, mitä on tuloksellisen vientitoiminnan taustalla. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki vientiä harkitsevat yritykset.
Tutkimuksen teoreettisina taustoina toimivat Uppsalan malli, joka on Johansonin ja Vahlnen luoma (1977) kansainvälistymisen vaihemalli sekä sen suomalainen, Luostarisen luoma sisarmalli (1979). Edelliset teoriat näkevät yrityksen kansainvälistymisen etenevän vaiheittain ja vientitoiminnan etenevän lähemmistä maista kauempiin. Yritysten kansainvälistyminen on myös oppimista kokemuksen karttuessa. Näiden lisäksi kansainvälistymistä tarkastellaan resurssiperusteisesta näkökulmasta, joita ovat käsitelleet esimerkiksi Wernerfelt (1984) ja Barney (1991). Yrityksen on kansainvälistyessään organisoitava resurssit tehokkaasti kilpailuedun saavuttamiseksi. Yrityksen resursseihin liittyvät läheisesti sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että ne ovat viennin onnistumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ja vaikuttavat juuri siihen, kuinka resursseja joudutaan kansainvälistymisen edetessä käyttämään.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluina, jotka suoritettiin pääsääntöisesti puhelimitse. Haastattelut litteroitiin sanasta sanaan ja aineisto analysoitiin analyyttisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavat yritykset (8 kpl) edustivat heterogeenistä joukko pk-yrityksiä. Kaikilla haastatelluilla yrityksillä oli kokemusta vientitoiminnasta, mutta viennin osuus liikevaihdosta vaihteli muutamasta prosentista kymmeniin prosentteihin. Yritykset toimivat eri toimialoilla, mutta kaikki edustivat melko perinteisiä kaupan ja valmistuksen aloja. Kaksi haastatelluista oli ns. Born Global -yrityksiä eli syntymäglobaaleita, joiden elinehto on alusta saakka ollut kansainvälinen kauppa. Haastatteluista ilmeni selvästi resurssien organisoimisen tärkeys kun vientiä tehdään. Kaikki haastateltavat mainitsivat sosiaalisten verkostojen tärkeyden ja niiden puuttuminen oli tärkein vientiä hidastava seikka vientipolullaan alussa olevissa yrityksissä
Tutkimuksen teoreettisina taustoina toimivat Uppsalan malli, joka on Johansonin ja Vahlnen luoma (1977) kansainvälistymisen vaihemalli sekä sen suomalainen, Luostarisen luoma sisarmalli (1979). Edelliset teoriat näkevät yrityksen kansainvälistymisen etenevän vaiheittain ja vientitoiminnan etenevän lähemmistä maista kauempiin. Yritysten kansainvälistyminen on myös oppimista kokemuksen karttuessa. Näiden lisäksi kansainvälistymistä tarkastellaan resurssiperusteisesta näkökulmasta, joita ovat käsitelleet esimerkiksi Wernerfelt (1984) ja Barney (1991). Yrityksen on kansainvälistyessään organisoitava resurssit tehokkaasti kilpailuedun saavuttamiseksi. Yrityksen resursseihin liittyvät läheisesti sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että ne ovat viennin onnistumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ja vaikuttavat juuri siihen, kuinka resursseja joudutaan kansainvälistymisen edetessä käyttämään.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluina, jotka suoritettiin pääsääntöisesti puhelimitse. Haastattelut litteroitiin sanasta sanaan ja aineisto analysoitiin analyyttisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavat yritykset (8 kpl) edustivat heterogeenistä joukko pk-yrityksiä. Kaikilla haastatelluilla yrityksillä oli kokemusta vientitoiminnasta, mutta viennin osuus liikevaihdosta vaihteli muutamasta prosentista kymmeniin prosentteihin. Yritykset toimivat eri toimialoilla, mutta kaikki edustivat melko perinteisiä kaupan ja valmistuksen aloja. Kaksi haastatelluista oli ns. Born Global -yrityksiä eli syntymäglobaaleita, joiden elinehto on alusta saakka ollut kansainvälinen kauppa. Haastatteluista ilmeni selvästi resurssien organisoimisen tärkeys kun vientiä tehdään. Kaikki haastateltavat mainitsivat sosiaalisten verkostojen tärkeyden ja niiden puuttuminen oli tärkein vientiä hidastava seikka vientipolullaan alussa olevissa yrityksissä