”Hoitaako sairaanhoitaja koneita vai potilaita?” : Digitalisaatioon suhtautuminen hoitoalalla
Jaulimo, Arttu (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136314
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136314
Tiivistelmä
Työn tulevaisuus on vahvasti digitalisaation, automaation ja robotiikan sävyttämää. Muutos koskee myös hoitoalaa, jossa sähköisen terveydenhuollon ratkaisut mullistavat hoitajien ja potilaiden välistä suhdetta. Yhtäältä teknologia toimii hoitotyön tukena ja auttaa päätöksen-teossa, toisaalta se antaa potilaalle uusia vapauksia itsensä mittaamiseen ja jatkuvan hoidon toteuttamiseen. Parhaimmillaan robotiikan ratkaisut voivat toimia myös täysin itsenäisesti.
Hoitoalan digitalisaatioon liittyviä asenteita on tutkittu jonkin verran viime vuosikymmeninä. Keskeisinä huolina hoitoalan työntekijöillä ovat olleet jatkuva kiireen tuntu, työn stressaa-vuus ja riittämätön perehdytys uusiin teknologioihin. Toisaalta myönteisinä puolina on nähty erityisesti paperitöiden vähentyminen ja työn tehostuminen. Myönteisten ja kielteisten asenteiden lisäksi asennetutkimuksissa on painotettu tiedollista ja toiminnallista ulottuvuut-ta.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsenistölle vuonna 2017 lähetettyyn hyvinvointikyselyyn, johon sisältyi digitalisaatiokehitykseen liittyviä asennekysymyksiä. Yhteensä 3 000:sta satunnaisotannalla valitusta jäsenestä kyselyyn vastasi 290 henkilöä. Otos vastaa melko edustavasti koko jäsenistöä. Aineistoa tutkittiin sekä määräl-lisin että laadullisin tutkimusmenetelmin. Määrällisessä osuudessa vertailtiin ristiintaulukoin-nilla asennekysymysten vastauksia eri taustatekijöiden perusteella, ja laadullisessa tutkimuk-sessa hyödynnettiin temaattista analyysiä avointen vastausten tulkintaan. Tulosten tulkin-nassa käytettiin apuna asenteiden kolmiportaista jakoa (tiedollinen, tunnetasoinen ja toi-minnallinen).
Tulosten perusteella Tehyn jäsenet jakavat samoja myönteisiä ja kielteisiä asenteita kuin muissakin tutkimuksissa on havaittu. Määrällisen aineiston mukaan alle kymmenesosa vas-taajista tunsi digihoitajan työnkuvan, mutta noin puolet suhtautui joka tapauksessa myöntei-sesti tai ainakin neutraalisti digitaaliseen hoitotyöhön. Silti myös yli neljännes vastaajista kan-natti ajatusta, jonka mukaan hoitotyötä voisi tehdä vain fyysisesti asiakkaan kanssa. Laadulli-sessa aineistossa esiin nousi yhteensä yhdeksän ilmiötä, jotka jaettiin kolmeen eri teemaan. Myönteisinä asioina nähtiin resurssien vapautuminen, etäisyyksien ylittäminen ja kehitys osana tulevaisuuden suuntaa. Kielteisinä puolina pidettiin läsnäolon vähentymistä, teknologi-an riskisyyttä ja kohderyhmien eriarvoisuutta. Kehitystyölle esitettyinä odotuksina nostettiin esiin riittävä perehdytys, kehitystyön suunnitelmallisuus ja järjestelmien hyödyllisyys.
Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita olisivat asenteiden suhde tietämykseen sekä toisaalta asenteiden suhde työhyvinvointiin ja poissaoloihin. Tätä tutkimusta rajoittivat muun muassa se, että digitalisaatiota koskevia kysymyksiä oli käytetyssä kyselyssä varsin vähän, eikä kyse-lyn rakennetta suunniteltu alun perin asenteiden kolmiportaisen jaon perusteella. Joka ta-pauksessa tutkielma onnistui valottamaan hoitoalan työntekijöiden huolia ja toiveita digitali-saatiokehitystä kohtaan. Hoitohenkilökunnan hyvinvointi on myös potilaiden etu.
Hoitoalan digitalisaatioon liittyviä asenteita on tutkittu jonkin verran viime vuosikymmeninä. Keskeisinä huolina hoitoalan työntekijöillä ovat olleet jatkuva kiireen tuntu, työn stressaa-vuus ja riittämätön perehdytys uusiin teknologioihin. Toisaalta myönteisinä puolina on nähty erityisesti paperitöiden vähentyminen ja työn tehostuminen. Myönteisten ja kielteisten asenteiden lisäksi asennetutkimuksissa on painotettu tiedollista ja toiminnallista ulottuvuut-ta.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsenistölle vuonna 2017 lähetettyyn hyvinvointikyselyyn, johon sisältyi digitalisaatiokehitykseen liittyviä asennekysymyksiä. Yhteensä 3 000:sta satunnaisotannalla valitusta jäsenestä kyselyyn vastasi 290 henkilöä. Otos vastaa melko edustavasti koko jäsenistöä. Aineistoa tutkittiin sekä määräl-lisin että laadullisin tutkimusmenetelmin. Määrällisessä osuudessa vertailtiin ristiintaulukoin-nilla asennekysymysten vastauksia eri taustatekijöiden perusteella, ja laadullisessa tutkimuk-sessa hyödynnettiin temaattista analyysiä avointen vastausten tulkintaan. Tulosten tulkin-nassa käytettiin apuna asenteiden kolmiportaista jakoa (tiedollinen, tunnetasoinen ja toi-minnallinen).
Tulosten perusteella Tehyn jäsenet jakavat samoja myönteisiä ja kielteisiä asenteita kuin muissakin tutkimuksissa on havaittu. Määrällisen aineiston mukaan alle kymmenesosa vas-taajista tunsi digihoitajan työnkuvan, mutta noin puolet suhtautui joka tapauksessa myöntei-sesti tai ainakin neutraalisti digitaaliseen hoitotyöhön. Silti myös yli neljännes vastaajista kan-natti ajatusta, jonka mukaan hoitotyötä voisi tehdä vain fyysisesti asiakkaan kanssa. Laadulli-sessa aineistossa esiin nousi yhteensä yhdeksän ilmiötä, jotka jaettiin kolmeen eri teemaan. Myönteisinä asioina nähtiin resurssien vapautuminen, etäisyyksien ylittäminen ja kehitys osana tulevaisuuden suuntaa. Kielteisinä puolina pidettiin läsnäolon vähentymistä, teknologi-an riskisyyttä ja kohderyhmien eriarvoisuutta. Kehitystyölle esitettyinä odotuksina nostettiin esiin riittävä perehdytys, kehitystyön suunnitelmallisuus ja järjestelmien hyödyllisyys.
Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita olisivat asenteiden suhde tietämykseen sekä toisaalta asenteiden suhde työhyvinvointiin ja poissaoloihin. Tätä tutkimusta rajoittivat muun muassa se, että digitalisaatiota koskevia kysymyksiä oli käytetyssä kyselyssä varsin vähän, eikä kyse-lyn rakennetta suunniteltu alun perin asenteiden kolmiportaisen jaon perusteella. Joka ta-pauksessa tutkielma onnistui valottamaan hoitoalan työntekijöiden huolia ja toiveita digitali-saatiokehitystä kohtaan. Hoitohenkilökunnan hyvinvointi on myös potilaiden etu.