cfi=Vaasan yliopiston julkaisut|cen=University of Vaasa publications|
https://osuva.uwasa.fi:443/handle/10024/165
fi=Tutkimuksia, selvityksiä, raportteja, opetusmateriaalia, esitutkimuksia, mietintöjä ja konferenssijulkaisuja|en=Research papers, reports, working papers|2024-02-22T10:31:28ZGamification of risk management learning material in the ESF-funded Kompassi project : report on case “Riskivirasto”
https://osuva.uwasa.fi:443/handle/10024/16914
Gamification of risk management learning material in the ESF-funded Kompassi project : report on case “Riskivirasto”
Mäenpää, Mikael
The Kompassi project, funded by the European Social Fund (ESF) and coordinated by the University of Vaasa, aimed to improve through a digital learning environment the competencies of Finnish South Ostrobothnian companies and unemployed young adults under the age of 25. One of the main activities of the project was to create a digital learning game focused on digital risk management skills to stimulate learning and interest in this important area of competence. The Riskivirasto (“Risk Agency”) learning game, which was brainstormed during a storytelling workshop in Seinäjoki, Finland, utilised a wide range of skills and ideas from the participants. The purpose of this report is to provide a perspective on the process of how gamified solutions can be used to support the goals of educational projects. This report describes the whole gamification design process and the results of related tests, surveys and statistics on the implemented learning game. Overall, the project succeeded in creating a gamified learning environment, emphasised collaboration and involvement of the target group, and contributed to the understanding of effective gamification in education. This report has been written with the intent for giving input to future European Social Fund projects involving online learning environments and gamification.
2024-02-20T00:00:00ZHenkilöstöjohtaminen Suomessa : CRANET 2021 -tutkimuksen päätulokset
https://osuva.uwasa.fi:443/handle/10024/16663
Henkilöstöjohtaminen Suomessa : CRANET 2021 -tutkimuksen päätulokset
Järlström, Maria
CRANET on laaja kansainvälinen tutkijaverkosto, joka sai alkunsa jo 1989. Henkilöstöjohtamisen vertailevassa tutkimuksessa seurataan henkilöstöjohtamisen tilaa ja kehitystä noin 40 maassa. Tutkimuksen tavoitteena on saada globaali näkemys henkilöstöjohtamisen tilasta.
Kyselytutkimus on kohdistettu vähintään sata työntekijää työllistäviin organisaatioihin. Suomen tutkimuskysely suunnattiin johto- tai henkilöstötehtävissä toimiville. Kyseessä on seitsemäs aineistonkeruu Suomessa, mikä osui Covid-19-pandemian yhteyteen. Tässä tutkimusraportissa tehdään katsaus Suomen tuloksiin osin vertaillen muihin Pohjoismaihin ja edeltävään Suomen aineistonkeruukierrokseen vuodelta 2015. Kansainvälisessä CRANET-raportissa on mahdollista vertailla Suomen tuloksia muihin maihin.
Suomen aineistossa (N=127) oli tällä kierroksella enemmän vastauksia yksityiseltä sektorilta (66 %), mikä osin vaikuttaa tulosten vertailtavuuteen. Yksityisten organisaatioiden määrä on kasvanut systemaattisesti viimeisillä aineistonkeruukierroksilla. Suomen vertailu muihin Pohjoismaihin on relevanttia, koska henkilöstöjohtaminen on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollut tyypillisesti strukturoitua, strategista ja voimakkaasti työntekijöihin suuntautunutta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että henkilöstöjohtamisen strategisuus on vahvistunut. Henkilöstöasioista vastaava henkilö kuului lähestulkoon aina johtoryhmään tai vastaavaan (87,4 %). Vuonna 2015 määrä oli 82 %. Henkilöstöjohtamisen strategisuutta voidaan arvioida myös sen perusteella, missä vaiheessa henkilöstöasioista vastaava osallistuu strategiatyöhön. Strategisuus on vahvempaa, jos pääsee osallistumaan suunnitteluprosessin alusta lähtien strategiatyöhön. Tulokset osoittavat, että Islannissa, Suomessa ja Norjassa henkilöstöjohtamisen strategisuus on vahvempaa tältä osin kuin Tanskassa tai Ruotsissa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten henkilöstöosaston organisatorinen asema (vaikuttavuus, status jne.) on muuttunut pandemian myötä. Lähes puolet (46 %) vastaajista koki, ettei ollut tapahtunut muutosta. Toisaalta suurin osa koki aseman jossain määrin vahvistuneeksi tai merkittävästi vahvistuneeksi pandemian myötä (52 %). Vain kaksi prosenttia koki aseman heikentyneen jossain määrin. Tulosta voidaan tulkita niin, että henkilöstöjohtamisen asema vahvistuu kriiseissä.
Kaikissa Pohjoismaissa ylimmällä henkilöstöasioista vastaavalla on pääsääntöisesti akateeminen loppututkinto joko kauppatieteissä tai yhteiskunta/käyttäytymistieteissä. Tilanne on lähes yhdenmukainen kaikissa Pohjoismaissa. Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa oli lisäksi yli puolella tutkinto henkilöstöjohtamisen alueelta. Ero on toistaiseksi merkittävä Suomeen ja Tanskaan verrattuna, joissa alle puolella on tutkinto henkilöstöjohtamisen alalta.
2023-12-18T00:00:00ZAsiakasnäkökulma erinomaisiin hyvinvointipalveluihin : Satakunnan hyvinvointialueen kansalaisraati
https://osuva.uwasa.fi:443/handle/10024/16554
Asiakasnäkökulma erinomaisiin hyvinvointipalveluihin : Satakunnan hyvinvointialueen kansalaisraati
Niemi, Tomi
Vuoden 2023 alusta käynnistynyt sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle nostaa esiin tarpeen palveluiden, rakenteiden ja toimintaprosessien toimivuuden uudelleen arvioinnille (ks. Sote-uudistus 2023). Palvelujärjestelmän uudistus muodostaa uuden toimijoiden kokonaisuuden, jolloin syntyy tarve palvelutarjonnan ja -tarpeen välisen tasapainon uudelle tarkastelulle. Hyvinvointialueen palvelujärjestelmän täysmittainen hyödyntäminen edellyttää palveluiden järjestämisen jatkuvaa arviointia sekä kysynnän toistuvaa ihmislähtöistä kuuntelua, oppimista ja palvelutarjonnan tarpeen mukaista kehittämistä. Hyvinvointialueilla toteutettavan kehittämistyön tulee toisaalta tunnistaa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä mutta myös näiden muutosten seurauksena esiin nousevia asiakaskunnassa ilmeneviä palvelutarpeita. Huoltosuhteen heikkeneminen hidastuvan väestökehityksen seurauksena on yksi heräte, joka asettaa alueet pohtimaan palvelutarjonnan kestävää ja kustannustehokasta toteuttamista. Väestökehityksen heijastumat ovat lähtökohtana useammallekin yhteiskunnallista hyvinvointia haastavalle muutostekijälle, mihin myös muut niin kansallisen, eurooppalaisen kuin globaalinkin tason jännitteet tuottavat oman lisävaikutuksensa.
Yhteiskunnalliset jännitteet heijastuvat ihmisten mielialaan, koettuun turvallisuuteen, talouden näkymiin ja ovat tunnistettavissa myös lisääntyvänä työn kuormituksena. Hyvinvointialueiden tuottamien palveluiden tarpeet ovat hyvinvoinnin haasteiden näkökulmasta siten kasvussa monen sektorin suunnalla. Ihmislähtöisyyteen pyrkivän asiakasnäkökulman esiin nostaminen palvelukehittämisen yhteydessä pyrkii tunnistamaan koettuun hyvinvointiin ja palvelukokemukseen vaikuttavia tekijöitä, joiden kautta tarpeita vastaavien ja palveluodotukset ylittävien ratkaisujen rakentaminen voidaan käynnistää. Asiakasnäkökulma tuottaa näkemyksiä ja kokemustietoa palvelukäyttäjien keskuudesta, jolloin saadaan vahvistettua palvelutarpeen näkökulmat asianomaisten valtuuttamina mutta myös tunnistettua herkästi piiloon jääviä palvelutarpeen signaaleja.
Satakunnan hyvinvointialueen strategia 2023–2025, Satavarmaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, lähellä ihmistä, nostaa esiin ihmiskeskeisyyttä tukevat hyvinvointialueen arvopäämäärät palveluiden toteuttamiseksi. Hyvinvointialueen edustamat arvot: palvelemme yhdenvertaisesti, kohtaamme inhimillisesti, toimimme ammatillisesti ja uudistamme vastuullisesti viestivät sisällöltään vahvaa tahtotilaa palveluiden ja toiminnan asiakas- ja toimijalähtöiselle kehittämiselle. Hyvinvointialuestrategiassa ilmaistu toiminnan lähtökohta nostaa satakuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden palvelutarjonnan keskiöön, jolloin palvelukäyttäjien ja toimijoiden keskuudesta kerättävä asiakasnäkemys mahdollistaa arvojen mukaisen kehittämisen ja varmistaa toimivaa ja saavutettavaa palvelutarjonnan jakelua.
Hyvinvointialueen valtuuttamana Satakunnan hyvinvointialueen kansalaisraati kokoontui 5.–8.6.2023 pohtimaan palvelutarjonnan kehittämiskohteita asiakasnäkökulman varmistamiseksi. Raadin osallistujat asettuivat visioimaan ehdotuksia hyvinvointialueen erinomaisen palvelutarjonnan aikaansaamiseksi ja tuomaan ihmislähtöisyyttä palvelutarjonnan suunnitteluun.
2023-12-11T00:00:00ZNavigating doctoral studies in Operations Management and Industrial Engineering
https://osuva.uwasa.fi:443/handle/10024/16378
Navigating doctoral studies in Operations Management and Industrial Engineering
Helo, Petri; Juntunen, Jouni K; Mayanti, Bening
This short guidebook aims to address some frequently asked questions about doctoral studies in industrial management/industrial engineering and the related subjects.
The purpose of this guide is to provide practical information with some background justification for each of the items. This is not a replacement for any university official instructions, degree structures or courses offered by the university.
The contents of the guide consist of following: positioning what is our field of study, writing and defending a research plan, conducting a literature review and founding on theoretical framework, addressing questions related to research methods, discussing academic publications in conferences and journals, and outlining what constitutes a dissertation in a doctoral level.
We hope that this book will demystify the process of doctoral studies, give practical advice of selecting the right journals, conferences, helping to handle review feedback, and other essential parts of the doctoral studies.
2023-11-01T00:00:00Z