1MIIA MÄNTYLÄ VAASAN YLIOPISTON VAIKUTTAVUUS KOLMANNEN TEHTÄVÄN NÄKÖKULMASTA Vaasan yliopisto Levón-instituutti Julkaisuja No. 101 Vaasa 2002 2 3ESIPUHE Yliopistojen tehtävät ja haasteet ovat monipuolistumassa. Opetuksen ja tutkimuksen ohella yliopistojen odotetaan osallistuvan yhä kiinteämmin yhteiskunnan kehittämiseen yhdessä yritysten, viranomaisten ja kan- salaisjärjestöjen kanssa. Onkin alettu puhua yliopistojen kolmannesta tehtävästä. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Vaasan yliopiston kolmannen tehtävän toteutumista. Aineistoa on kerätty Vaasan yliopiston henkilös- töltä, yrityksiltä, valtion ja kuntien viranomaisilta sekä kansalaisilta. Tavoitteena on valottaa monipuolisesti kolmannen tehtävän aineksia yhtäältä yliopiston sisältä päin ja toisaalta yliopiston yhteistyökumppa- neiden näkökulmasta. Tutkimus palvelee myös parhaillaan käynnissä olevaa prosessia, jossa Vaasan yliopisto yhdessä muiden Vaasassa toimivien korkeakoulu- yksiköiden kanssa hahmottaa yhteistä aluestrategiaa. Sen hahmottami- sessa on tärkeä tunnistaa yhtäältä kunkin yksikön erillinen tehtävä ja toisaalta yhteiset tehtävät. Tämä tutkimus tarjoaa aineksia Vaasan yliopiston aseman arvioimiseksi osana Vaasan korkeakoulukonsortiota. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Vaasan yliopistosäätiö ja Vaasan yliopisto. Kiitän rahoittajia. KTM Miia Mäntylä on tehnyt tutkimustyön ja kirjoittanut tutkimusraportin. Tehtävä ei ole ollut helppo. Kolman- nen tehtävä sisältö on vielä utuinen ja siitä seuraa käsitteellisiä ja mittaamiseen liittyviä ongelmia. Tutkija ansaitsee kiitoksen uutteruu- destaan ja oivaltavasta moniaineksisen tutkimusmateriaalinsa eritte- lystä. Tutkimukseen osallistuneet yliopistolaiset ja sidosryhmien edus- tajat suhtautuivat tutkimukseen rakentavasti. Kiitos siitä. Tutkimusta elävöittävät kuvat Vaasan yliopiston kampusalueelta. Vuoden 2002 alkukesän hehkussa, kukkivan kampuksen keskellä Hannu Katajamäki Tutkimusjohtaja 4SISÄLTÖ ESIPUHE TIIVISTELMÄ JOHDANTO .........................................................................................................................9 Vaasan yliopisto ...................................................................................................... 11 Tutkimustehtävä .....................................................................................................12 Tutkimuksen toteuttaminen .................................................................................14 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN TAUSTATIEDOT .......................................17 Yliopistolaiset ..........................................................................................................17 Vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja julkisyhteisöt ........................................19 YLIOPISTON VAIKUTTAVUUDEN PERUSTEKIJÄT KOLMANNEN TEHTÄVÄN NÄKÖKULMASTA ...................................................................................22 Toiminta-alueen tunnistaminen ...........................................................................22 Yhteistyökumppaneiden tunnistaminen ............................................................25 Koulutus .......................................................................................................25 Tutkimus .......................................................................................................27 Kehittämishankkeet ....................................................................................28 Vaikuttavuuteen liittyvien toimintojen selkeys ja organisointi .......................30 Lähtökohtia ..................................................................................................30 Kirjallinen alueellisen toiminnan strategia ........................................30 Johdon sitoutuminen alueelliseen vuorovaikutukseen .......................30 Tutkimusyhteistyöhön osallistuvien tutkijoiden ja opettajien määrä .................................................................................31 Yhteiskuntasuhteiden hoito ......................................................................31 Yliopistolaisten näkemyksiä ...............................................................31 Yhteiskunnan näkemyksiä ..................................................................33 Tiedotuspolitiikka .......................................................................................35 Yliopiston tunnettuus ........................................................................35 Mielikuvat yliopistosta .......................................................................39 Yliopistoa koskevan tiedon lähteet ......................................................43 YLIOPISTON JA YMPÄRISTÖN YHTEISTYÖMUODOT JA TUOTOKSET .................................................................................................................47 Yliopiston tarjoamien palveluiden käyttö ..........................................................47 Yliopiston aktiivisuus yhteiskunnassa ................................................................51 Yliopistolaisten osallistuminen alueellisten strategioiden ja toimintarakenteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin .........................................................................51 Yliopistolaisten saamat toimeksiannot ....................................................52 5Yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta ............................................53 Alueellisen kehittämispolitiikan innovatiivisuus / tutkimuspainotteisuus ...........................................54 Henkilökunnan sähköinen yhteydenpito ................................................54 Yliopistolaisten jäsenyydet ja luottamustehtävät yhteiskunnan eri toiminnoissa ..................................................................55 Osallistuminen aluetta koskevaan päätöksentekoon ..........................57 Opiskelijoiden osallistuminen huono-osaisten tukemiseksi järjestettyihin aktiviteetteihin.........................................58 Yliopiston osallistuminen kulttuuritapahtumiin ...................................58 Kestävän kehityksen juurruttaminen yliopistossa ja toimet tietoisuuden lisäämiseksi ..............................................................59 Yliopiston merkitys alueellaan .............................................................................60 Alueen innovatiivisuuden ja synergian indikaattorit ............................60 Alueen koulutustaso ...........................................................................60 Uudet yritykset / väestö .....................................................................63 Tutkimus- ja kehittämistoiminta alueella ...........................................64 Yliopiston tuottamat rahavirrat .........................................................67 Alueen inhimillisen pääoman kehittäminen ..........................................68 Yliopistoon sisään otetut ja tutkinnon suorittaneet ..........................................68 Opiskelijoiden jakautuminen kotipaikkakunnittain .........................................69 Valmistuneiden työllistyminen alueelle..............................................................71 Työssä oleville tarjottujen kurssien määrä ..........................................................76 Johtamiskoulutuksen tarjonta ..............................................................................76 ARVIO YLIOPISTON VAIKUTTAVUUDESTA VIIDELLÄ VAIKUTTAVUUDEN OSA-ALUEELLA ........................................................................77 Inhimillisen pääoman kartuttaminen ..................................................................77 Kulttuurin kehittäminen .......................................................................................78 Hyvinvoinnin lisääminen .....................................................................................77 Kansalaisten hyvinvointi ...........................................................................79 Yritysten menestyminen ............................................................................79 Julkisen hallinnon kehittyminen ..............................................................80 Sosiaalisen pääoman kartuttaminen ...................................................................80 Kestävän kehityksen edistäminen .......................................................................81 VAASAN YLIOPISTON KOLMANNEN TEHTÄVÄN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................84 LÄHTEET ...........................................................................................................................90 LIITTEET .............................................................................................................................93 6TIIVISTELMÄ Yliopiston henkilökunta näkee yliopistonsa ensisijassa alueellisena vaikuttajana. Kansallista ja kansainvälistäkään tehtävää ei saa unohtaa, sillä ellei tutkimuksen ja opetuksen taso yllä kansainväliselle tasolle, yliopisto ei pysty vaikuttamaan alueellisestikaan. Yliopiston tärkeim- pinä yhteistyötahoina nähdään muut yliopistot, oppilaitokset, yrityk- set ja kunnat. Yliopistolaisten mielestä yliopiston suhteita yhteiskun- taan tulisi kehittää ja alueellisen vaikuttamisen tulisi sisältyä jokaisen yliopistolaisen toimenkuvaan. Tällä hetkellä yliopistolaisten vaikutta- minen alueen päätöksentekoon on pitkälti henkilökohtaisen kiinnos- tuksen varassa. Yliopistoa ympäröivät tahot kokevat tärkeäksi, että yliopisto vai- kuttaa alueellisesti. Ne toivovat nykyistä voimakkaampaa pyrkimystä alueen kehityksen edistämiseen. Parhaassa tapauksessa yliopisto näh- dään koko entisen Vaasan läänin kehityksen veturina. Etenkin julkisel- la sektorilla on suuria odotuksia Vaasan yliopiston suhteen. Yliopistoa koskevasta tiedostaan ulkopuoliset tahot saavat pääosan maakuntaleh- tien, yliopiston tiedotuslehtien ja esitteiden sekä yliopiston järjestämien seminaarien kautta. Yleisön suhtautuminen Vaasan yliopistoon on pääosin myönteis- tä. Yliopistoa pidetään asiantuntevana ja korkeatasoisena laitoksena, mutta ei kovin tunnettuna, ulospäinsuuntautuneena tai aktiivisena yhteiskunnassa. Ympäristön ja yliopiston vuorovaikutuksen arvellaan kuitenkin lisääntyneen viime vuosien aikana. Vaasan yliopiston tarjo- amien palveluiden hyödyntäminen ei ole ollut kovin runsasta. Etenkin pienimmille yrityksille yliopisto on jäänyt etäiseksi. Myönteisimmin Vaasan yliopistoon suhtautuvat lähialueilla asuvat, korkeasti koulute- tut ja virastoissa ja isoissa organisaatiossa työskentelevät. Yliopisto on merkittävä toimija entisen Vaasan läänin alueella, etenkin Pohjanmaalla. Jotta ympäristö voisi täysipainoisesti hyötyä siitä, sen olisi aktiivisesti suuntauduttava entistä enemmän ympäröi- vään yhteiskuntaan. 7Vaasan yliopiston vaikuttavuutta on tässä tutkimuksessa tarkas- teltu monesta näkökulmasta. Yliopiston henkilökunnalle osoitettiin kysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään yliopiston vaikuttavuu- desta. Lisäksi rehtoria, dekaaneja sekä muita yliopiston vaikuttavuu- den avainhenkilöitä haastateltiin henkilökohtaisesti. Yliopiston ulko- puolisia sidosryhmiä lähestyttiin ensin puhelinhaastattelujen avulla. Sen jälkeen alueen asukkaille sekä yritysten ja julkisorganisaatioiden johdolle lähetettiin postikysely. Lisäksi tutustuttiin yliopistojen vaikut- tavuutta käsittelevään kirjalliseen materiaaliin. 8 9JOHDANTO Vaasan yliopiston rehtori asetti 9.12.1999 työryhmän laatimaan Vaasan yliopiston vaikuttavuusstrategian ja toimenpideohjelman, jonka halli- tus hyväksyi kokouksessaan 4.12.2000. Osana strategiaa esitettiin tehtä- väksi kattava analyysi Vaasan yliopiston vaikuttavuudesta. Strategian mukaan analyysin kohteena tulee olla vaikuttavuuden nykytila ja muo- dot ympäristön näkökulmasta. Osana vaikuttavuusanalyysiä määritel- lään yliopiston toiminnan kannalta keskeiset sidosryhmät ja avain- henkilöt, yhteistoimintamuodot ja niiden kehittämistarpeet. Yliopiston vaikuttavuudeksi määritellään kaikki toiminta, jonka yliopisto saa aikaan joko suorasti tai epäsuorasti. Yliopiston vaikutuk- set yhteiskuntaan näkyvät tieteellisen tutkimuksen tuloksina, julkai- suina ja niiden hyödyntämisenä sekä tutkimukseen perustuvan ope- tuksen tuloksina eli yhteiskuntaan sijoittuvina osaavina asiantuntijoi- na. Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävä ei kuitenkaan rajoitu yleisen sivistystason ylläpitoon, uuden tiedon muodostamiseen tai ammatti- laisten kouluttamiseen. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisestä vuorovaikutuksesta on tullut vakaan taloudellisen kehityksen elinehto (Kinnunen 2001: 7). Yliopistoissa on perinteisesti elänyt humboldtilainen sivistysihanne – ajatus tieteen ja opetuksen vapaudesta ja itseisarvosta. Tämän yliopisto- ihanteen rinnalle on viime aikoina kirinyt pragmaattisen yliopiston ihanne. Sillä tarkoitetaan yliopiston tutkimuksen ja opetuksen yhteis- kunnallisen merkittävyyden ja vaikuttavuuden korostamista. Sen mu- kaan toimittaessa alueelliset yliopistoyksiköt ovat entistä enemmän sekä rahallisesti että toiminnallisesti yhteydessä ympäröivään yhteis- kuntaan. Yliopiston on pyrittävä hyödyllisyyteen ja vastuuseen ympä- röivästä yhteiskunnasta. (Ilmonen 2001.) Yliopiston yhteiskunnallisen toimijan rooli on korostumassa. Yli- opistojen on reagoitava yhteiskunnan muutoksiin ja vastattava ympä- ristön niille asettamiin odotuksiin. Tätä alueellista tehtävää kuvataan 10 käsitteellä ”yliopiston kolmas tehtävä”. Yliopiston vaikuttavuutta voi- daan tarkastella toimintamuodoittain ja toimintaympäristöittäin. Toi- mintamuodot ovat tutkimus, koulutus, yliopiston taloudelliset vaiku- tukset, kulttuurillinen toiminta ja yhteiskunnallinen toiminta. Toiminta- ympäristöt taas voivat vaihdella paikallisesta alueellisen ja valtakun- nallisen kautta kansainväliseen. (Vaasan yliopiston vaikuttavuus- strategia ja toimenpideohjelma 2000.) Korkeakouluille on asetettu tavoitteeksi, että ne laativat ulkoisen toiminnan strategian, jossa alueellinen kehittäminen on otettu huomi- oon. Keskeisenä tavoitteena on lisätä yliopistojen ja työelämän yhteyk- siä ja yliopistojen alueellisia vaikutuksia. Korkeakoulujen alueellisista vaikutuksista on saatavissa melko vähän tutkimustietoa. Tähänastiset tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että vaikutukset jäävät helposti pikemminkin paikallisiksi kuin alueellisiksi. (Korkeakoulujen alueelli- sen kehittämisen työryhmä 2001: 30, 70.) Nykyisessä hallitusohjelmassa nähdään, että alueiden kehityk- seen vaikuttaa eniten osaamisen kehittäminen. Osaamisen ja uusien innovaatioiden synnyn taustalla on korkeatasoinen perustutkimus, jonka päävastuu on yliopistoilla. Toivottavaa on, että yliopistojen alu- eelliset vaikutukset heijastuvat laajasti niiden ympäristöön myös yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle. Sekä yliopistojen että ammatti- korkeakoulujen on nykyistä enemmän verkostoiduttava alueen elin- keinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Etenkin ammattikorkea- koulujen keskeinen tehtävä on vastata alueellisiin kehittämistarpeisiin. Yliopistot sen sijaan on nähtävä pääosin valtakunnallisina yksikköinä. (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 4–5, 32.) Vaasan yliopiston vaikuttavuutta on viimeksi tutkittu 1990-luvun alussa, jolloin aiheesta julkaistiin raportti nimellä Vaasan yliopiston vuorovaikutussuhteet (Mikkonen, Stenman, Bonnici 1993). Tutkimus oli kuitenkin osin erisisältöinen kuin nyt tehtävä vaikuttavuusanalyysi, joka pyrkii sekä määrittelemään yliopiston keskeiset sidosryhmät ja avainhenkilöt että luomaan näkemystä yliopiston epäsuorista vaiku- tuksista ympäristöönsä. 11 Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto on 4600 opiskelijan ja 380 työntekijän tiedeyliopisto, jossa tutkitaan ja opiskellaan kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä, tekniikkaa sekä kieliä, kulttuuria ja viestintää. Vuonna 2002 Vaasan yliopistoon otetaan noin 700 uutta opiskelijaa. Yliopistossa on neljä tiedekuntaa: informaatioteknologian tiedekunta, kauppatieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiede- kunta. Tiedekuntajako on uudistettu vuoden 2002 alusta. Informaatioteknologian tiedekunnassa luetaan ja tutkitaan talou- dellisten ilmiöitten matemaattista ja tilastollista mallintamista, uusia tiedonkäsittelymenetelmiä, energiatekniikkaa ja taloutta. Kauppatieteel- lisessä tiedekunnassa perehdytään yrityksen rahoitukseen ja rahoitus- markkinoihin, yrityksen tilinpäätöksiin, yrityksen kannattavuuden mittaamiseen, yritysjohdon laskentatoimeen, yrittäjyyteen, johtajuu- teen, kuluttajakäyttäytymiseen, yritysten kansainvälistymiskäyttäy- tymiseen, idänkaupan juridiikkaan, tietotekniikkaoikeuteen, tuoteinno- vaatioihin sekä kansainväliseen talouteen ja integraatioon. Humanisti- sessa tiedekunnassa opiskellaan sekä kieliä että viestintää. Sen oppiai- neita ovat ammattikielet, monikielisyys (kielikylpy), kulttuurien väli- nen viestintä, kääntäminen, kulttuuri ja kirjallisuus sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteinen viestintä. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekun- nassa puolestaan keskitytään hallinnon ja oikeuden vertailuihin, julkisjohtamiseen, evaluaatioon, hyvinvointivaltioon ja palvelujen tuot- tavuuteen sekä aluetalouteen. Tiedekuntien lisäksi Vaasan yliopistossa toimivat Levón-instituutti, tiedekirjasto Tritonia sekä Conradi Oy. Levón-instituutti on yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus, joka organisoi yliopiston ulkopuolisella rahoituksella hoidettavia tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä vastaa avoimen yliopiston toiminnasta. Levón-instituuttiin kuu- luu myös Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipiste. Tritonia on Vaasan yliopiston, Österbottens högskolanin (Åbo Akademi) ja Svenska handelshögskolanin yhteinen kirjasto. Technobothnia puolestaan on 12 Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Svenska yrkeshög- skolanin yhteinen sähkö-, tieto-, kone- ja rakennus- ja ympäristötekniikan opetus- ja tutkimuslaboratorio. Sitä hallinnoi Conradi Oy. Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on tehdä kattava analyysi Vaasan yliopis- ton vaikuttavuudesta sen lähiympäristössä ja laajemmallakin alueella. Tutkimuksessa painotetaan yliopiston vaikuttavuutta kolmannen teh- tävän näkökulmasta. Analyysi pohjautuu Kinnusen (2001) määritte- lemiin yliopiston vuorovaikutuksen arvottamiskriteereihin, joista tähän tutkimukseen valitut on esitetty taulukossa 1. Kinnusen mukaan sivistys- aatteellinen kasvatus ja vapaa tieteen harjoittaminen eivät riitä yliopis- ton perustehtäväksi. Yliopistojen on lisäksi panostettava yhteiskunnan muiden sektoreiden kehittämiseen. Korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta voidaan lähestyä aina- kin neljältä suunnalta: aluekehitys- ja rakennepolitiikan näkökulmasta, koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta, tiede- ja teknologia- politiikan näkökulmasta sekä korkeakoulun ja alueen vuorovaikutuk- sen näkökulmasta. Kinnusta mukaillen tässä tutkimuksessa painopiste on vuorovaikutusnäkökulmalla. Koska yliopistojen alueelliset vaiku- tukset ja vaikuttavuus ulottuvat yksilön, organisaation, alueen ja yhteiskunnan tasoille, kaikkia tuloksiin vaikuttavia ketjuja on mahdo- tonta osoittaa yksittäisessä arvioinnissa. Suurin osa tuloksista on välil- lisiä. Siksi vaikuttavuuden arviointiin on perusteltua sisällyttää raken- teellisia, prosesseihin liittyviä ja lopputulosta kuvaavia muuttujia. Li- säksi korkeakoulujen ja alueen vuorovaikutuksellisuutta voidaan arvi- oida tarkastelemalla alueen innovaatioverkostoja ja alueen innova- tiivisuutta. (Kinnunen 2001: 6–16.) 13 Taulukko 1. Tutkimukseen valitut yliopiston alueellisen roolin arvioinnin kohteet ja kriteerit (vrt. Kinnunen 2001: 17–19). Korkeakoulun ”kolmannen tehtävän” hallinta Korkeakoulun ja alueen yhteistyömuodot ja tuotokset Alueellisen toiminnan tuotokset ja tuloksellisuus 9. Alueen innovatiivisuuden ja synergian indikaattorit - alueen koulutustaso - uudet yritykset/väestö Tiede ja teknologia- politiikan tuki ja alue- kehityksen tehokkuus 10. Aluekehitystoimenpiteet - alueellisen kehittämispoli- tiikan innovatiivisuus/tutki- muspainotteisuus Alueellinen identiteetti 11. Alueellisen kulttuurin kehittäminen - korkeakoulujen osallistu- minen kulttuuritapahtumiin 1 . Alueen avaintahojen ja niiden merkittävyyden mää- r ittely a) koulutuksessa b) tutkimuksessa c) yhteiskun- nallisessa palvelutehtävässä 2 . Korkeakoulujen sisäisen kehittämistoiminnan tavoit- teiden selkeys ja organisointi - kirjallinen alueellisen toi- minnan ohjelma tai strategia - johdon sitoutuminen alueel- liseen vuorovaikutukseen organisaation kaikilla tasoilla - tiedotuspolitiikka ja onnis- tuminen imagon luomisessa - tutkimusyhteistyöhön osal- listuvien tutkijoiden ja opet- tajien määrä ja kattavuus 3. Mahdollistava alueell. toim.malli - korkeakoulun edustajien osallis tu- minen alueellisten strategioiden ja toimintarakenteiden suunnitteluun ja arviointiin 4. Inhim. pääoman kehittäminen - valmistuneiden työllistym. alueelle - työssä oleville tarjottujen kurssien määrä ja käytännön järjestelyt - johtamiskoulutuksen tarjonta 5. Liiketoiminnan kehittäminen - osallis tuminen yritysten suoraan konsultointiin 6. Vuorovaikutteinen oppim . ja sosiaalisen pääoman kehittäminen - osallis tuminen aluetta koskevaan päätöksentekoon 7. Hyvinvointivastuu - opiskelijoiden osallistuminen huono-osaisten tukemiseksi järjes- tettyihin aktiviteetteihin 8. Korkeakoulun sitoutuminen kestävään kehitykseen - kestävän kehityksen juurruttami- nen korkeakoulun sisälle - kontribuutiot kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi 14 Tehtävän vaikuttavuusanalyysin aiheet voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisen osan muodostaa niin sanotun ”kolmannen tehtävän” hallinta. Siihen kuuluvat oman alueen määrittely ja tuntemus, oman alueen avaintahojen määrittely niin koulutuksen ja tutkimuksen kuin kehittämishankkeidenkin kannalta sekä arvio vaikuttavuuden tavoit- teiden selkeydestä ja kolmannen tehtävän toteuttamisen organisoinnista. Toisen osan muodostavat yliopiston ja oman alueen yhteistyö- muodot ja niiden tuotokset. Analyysissä perehdytään yliopiston ja sen sidosryhmien yhteistyön laatuun ja laajuuteen: paljonko ja minkälai- seen yhteistyöhön yliopistolaiset ovat osallistuneet ja mikä on sidos- ryhmien näkemys yhteistyöstä. Analyysissä tarkastellaan myös yli- opiston taloudellista merkitystä alueellaan: yliopistoa työllistäjänä ja yliopiston synnyttämiä rahavirtoja. Lisäksi tarkastellaan oman alueen innovatiivisuuden ja synergian osoittimia, kuten koulutustason ja työ- paikkojen kehitystä, uusia yrityksiä suhteessa väestöön sekä sidos- ryhmien arvioita yliopiston innovatiivisuudesta ja vaikuttavuudesta. Analyysin kolmas osa muodostuu kokoavista arvioista yliopiston merkityksestä alueen inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttami- sessa, kulttuurin kehittämisessä, kansalaisten, yritysten ja julkisen hal- linnon hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen edistämisessä. Tutkimuksen toteuttaminen Korkeakoulujen alueellisen roolin arviointi on melko uusi ilmiö ja sen jäsentämistavat ovat vielä puutteellisia; jopa vaikuttavuuden käsitteen haltuunotto on todettu vaikeaksi (Kinnunen 2001: 7). Vaikuttavuutta tulisi kuitenkin pyrkiä tarkastelemaan mahdollisimman monipuolises- ti. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin usealla tavalla kerättyä tutkimus- aineistoa. Tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 1990–2000. Lisäksi tu- loksia verrattiin osin aiemman Vaasan yliopiston vuorovaikutussuhteita käsittelevän tutkimuksen tuloksiin. Yksittäisen yliopiston vaikutta- vuuden arvioinnin realistisena aikajaksona pidetään vähintään viittä vuotta (Kinnunen 2001: 14). 15 Yliopiston synnyttämiä rahavirtoja ja yliopistoa työllistäjänä ar- vioitiin yliopiston vuosikertomuksista saatavien tietojen perusteella. Alueen koulutustason ja työpaikkojen kehitystä sekä uusien yritysten määrää väestön suhteen tarkasteltiin tilastokeskuksen tilastojen pohjalta. Kolmannen tehtävän hallintaan liittyen yliopiston henkilökunnal- le osoitettiin kysely, jossa tiedusteltiin yliopistolaisten näkemyksiä yliopiston toiminta-alueesta sekä toiminnan avaintahoista koulutuk- sen, tutkimuksen ja kehittämishakkeiden saralla. Samassa yhteydessä yliopistolaisia pyydettiin arvioimaan vaikuttavuustavoitteiden selkeyt- tä ja esittämään mielipiteensä kolmannen tehtävän toteuttamisen organisoinnista. Yliopiston ja sen sidosryhmien yhteistyöhön liittyen yliopistolaisilta kysyttiin heidän osallistumistaan alueellisten strategioiden suunnitte- luun ja toteuttamiseen sekä tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämi- seen liittyviä toimeksiantajiaan. Yliopistolaisilta tiedusteltiin myös hei- dän näkemyksiään siitä, miten Vaasan yliopisto vaikuttaa alueensa kulttuurin ja henkisen pääoman kehittymiseen konkreettisella tasolla. Kysely lähetettiin sisäisen postin kautta runsaalle kolmelle sadalle yliopiston henkilöstöön kuuluvalle poislukien sivutoimiset tunti- opettajat. Lisäksi haastateltiin henkilökohtaisesti yliopiston rehtoria, vararehtoria, dekaaneja sekä muita keskeisiä toimijoita, yhteensä kuu- sitoista (liite 1). Yliopistolaisille tehdyn kyselyn perusteella saatiin tietoa yliopis- ton ulkopuolisista toimeksiantajista. Näistä tärkeimpien, kuten Pohjan- maan liiton, Vaasan kaupungin, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön, edustajia haastatel- tiin puhelimitse. Toimeksiantajilta tiedusteltiin heidän kokemustaan yhteistyöstä yliopiston kanssa sekä perusteita yliopiston valintaan yhteistyökumppaniksi. Puhelinhaastatteluja tehtiin 16 kappaletta. Aiempien vaiheiden pohjalta laadittiin postikysely, joka suunnat- tiin Vaasan yliopiston vaikutusalueen (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) kuntien edustajille, yritysten edustajille ja asukkail- le. Kyselyssä tiedusteltiin Vaasan yliopiston ja sen laitosten yleistä 16 tunnettuutta, yliopiston palvelujen hyödyntämisastetta, vastaajan nä- kemyksiä yliopiston vaikuttavuudesta sekä sitä, mistä vastaaja saa yliopistoa koskevaa tietoa. Kysely lähetettiin 510:lle vastaajalle kuntien asukaslukujen suhteessa. Yrityksille ja asukkaille postitettiin molem- mille 200 kyselyä, kuntien ja julkishallinnon edustajille 110. Yritysten yhteystiedot saatiin Yritystele 2002 -CD-romilta. Julkishallinnon ja yksityisten vastaajien yhteystiedot kerättiin Vaasan telealueen puhe- linluettelosta 2002. Tutkimuksen eri vaiheiden perusteella laadittiin kattava analyysi Vaasan yliopiston vaikuttavuudesta alueellaan. Painopiste on yliopis- ton lähialueilla, kuitenkaan unohtamatta yliopiston laajempia valta- kunnallisia ja kansainvälisiä vaikutuksia. 17 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN TAUSTATIEDOT Yliopistolaiset Yliopiston henkilökunnalle osoitettu kysely (liite 2) lähetettiin 345:lle yliopistolaiselle. Siten kyselylomakkeen saivat kaikki muut henkilö- kuntaan kuuluvat paitsi sivutoimiset tuntiopettajat ja tuntipalkkaiset tutkimusapulaiset. Vastauksia saapui määräaikaan mennessä 69, joten vastausprosentiksi tuli 20,0. Lukua on pidettävä huomattavan vaati- mattomana. Osaksi heikko vastausprosentti johtunee tutkimuksen ajan- kohdasta: joulu- ja vuodenvaihdekiireet ehkä vähensivät vastausintoa. Kiire ei kuitenkaan voine olla ainoa syy, vaan vähäiseen vastaamis- innokkuuteen lienevät vaikuttaneet myös lomakkeen ulkoasu, osin vaikeahkot kysymykset sekä se, ettei yliopiston vaikuttavuutta koeta oman työn kannalta läheiseksi. Toisaalta muutama vastanneista oli sitä mieltä, ettei vaikuttavuutta kannata tutkia omana aiheenaan, koska se on niin kiinteästi sidoksissa yliopiston koko toimintaan. Vastausten määrä vaihteli laitoksittain merkittävästi (taulukko 2). Levón-instituutin työntekijät vastasivat aktiivisesti (32 % vastauksis- ta), mihin lienee vaikuttanut, että tutkimus tehtiin instituutissa. Lisäksi instituutilla on tärkeä rooli yliopiston ulkoisten palvelujen tarjoajana. Toiseksi eniten vastauksia saapui tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokselta (25%) ja kolmanneksi eniten hallintopalveluista (8 %). Muut laitokset jäivät muutaman prosentin tasolle. Taulukko 2. Saapuneet vastaukset tiedekunnittain (n=65). Tdk/laitos Kpl %-osuus Erillislaitokset (Levón, kirjasto, atk-keskus) 24 36,9 % Hallintopalvelut 5 7,7 % Humanistinen tdk. 7 10,8 % Kauppatieteellinen tdk. 25 38,5 % Yhteiskuntatieteellinen tdk. 4 6,2 % Yhteensä 65 100,1 % 18 Vastaukset jakaantuivat vastaajien toimien/virkojen suhteen varsin tasaisesti (taulukko 3). Vastaajista professoreita oli kuitenkin melko suuri osuus suhteessa professorien määrään yliopistolla. Taulukko 3. Vastaajien virat/toimet (n=63). Vastaajien palvelusaika Vaasan yliopistossa vaihtelee merkittävästi (taulukko 4). Osalla vastaajista oli ainoastaan parin kuukauden koke- mus yliopistolla työskentelystä, kun taas joillakin aika ylitti 30 vuotta. Taulukko 4. Vastaajien työskentelyaika Vaasan yliopistossa (n=61). Palveluaika Kpl %-osuus 0–2 vuotta 14 23,0 % 3–5 vuotta 13 21,3 % 6–10 vuotta 15 24,6 % 11–20 vuotta 11 18,0 % 20 vuotta tai enemmän 8 13,1 % Yhteensä 61 100,0 % Virka/toimi Kpl %-osuus Tutkija 11 17,5 % Projekti- tms. päällikkö 12 19,0 % Lehtori/ pt. tuntiopettaja 7 11,1 % Professori 11 17,5 % Assistentti/yliassistentti 5 7,9 % Sihteeri tms. 4 6,3 % Suunnittelija tms. 5 7,9 % Dekaani/yksikön johtaja 4 6,3 % Muu 4 6,3 % Yhteensä 63 100,0 % 19 Myös tutkinnon suorittamisvuosi jakautui vastaajilla tasaisesti (tauluk- ko 5). Enemmistö vastaajista oli suorittanut viimeisimmän tutkintonsa 1990-luvulla. Melko moni jätti ilmoittamatta tutkintovuotensa. Taulukko 5. Viimeisimmän tutkinnon suorittamisvuosi (n=57). Tutkinnon suorittamisvuosi Kpl %-osuus 1980 tai aiemmin 10 17,5 % 1981–1990 11 19,3 % 1990–1995 15 21,7 % 1996–2000 16 23,3 % 2001 5 8,8 % Yhteensä 57 100,0 % Vastanneista noin puolet oli koulutukseltaan maisteritasoisia ja viiden- nes tohtoreita. Lisensiaatteja sekä koulutukseltaan muita, ei yliopisto- tutkintoa omaavia, oli molempia noin 14% vastaajista. Vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja julkisyhteisöt Vaikutusalueen asukkaille, yrityksien ja hallinnon johtohenkilöille (myös joillekin oppilaitoksille) lähetettiin postikysely liittyen yliopiston tunnettuuteen ja heidän mielikuviinsa yliopistosta. Lomake pyrittiin lähettämään suomeksi suomenkielisille ja ruotsiksi ruotsinkielisille (liite 3). Yhden karhukierroksen jälkeen lomakkeita palautui 510:stä lähetetystä 243, joten vastausprosentiksi kokonaisuudessaan tuli 47,6%. Vastausprosenttia voitaneen pitää kohtuullisena, vaikkakin hieman tavoiteltua alhaisempana. Vastausaktiivisuus vaihteli kuitenkin kohde- ryhmittäin. Selvästi ahkerimmin kyselyn palauttivat kuntien, koulujen yms. edustajat. Heille lomakkeita lähetettiin 110. Niistä palautui 79 tehden vastausprosentiksi 71,8%. Toiseksi ahkerimmin vastailivat asukkaat, joille lähetetyistä 200 lomakkeesta palautui 89 (44,5%). Yri- tyksiin lähetetyistä 200 lomakkeesta palautui 75 (37,5%). 20 Maakunnittain tarkasteltuna parhaiten vastasivat eteläpohjalaiset, joiden vastausprosentiksi tuli 58,2%. Keski-Pohjanmaan vastauspro- sentti oli 46,7% ja Pohjanmaan ainoastaan 41,1%. Tähän vaikuttivat ilmeisesti osittain alueen ruotsinkieliset kunnat, joissa Vaasan yliopis- toa ei koeta kovin läheiseksi eikä sen takia ehkä nähty tärkeäksi vastata. Ruotsin- tai kaksikielisten pienten kuntien vastausprosentti oli ainoas- taan 33,3%. Ruotsinkielisiä lomakkeita lähetetyistä 78:stä palautui 29 (37,2%) eli 11,9% kaikista palautuneista lomakkeista. Palautetuista lomakkeista 32,5% oli Pohjanmaalta, 49,8% Etelä-Pohjanmaalta ja 17,3% Keski-Pohjanmaalta. Alueen suurimmat kaupungit kunnostau- tuivat vastaamisessa. Kokkolan, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan vas- tausprosentti oli keskiarvoa parempi 52,4%. Vastaajista 32,0% oli naisia ja 68,0% miehiä. Miesten suuri osuus johtuu siitä, että kysely suunnattiin yritysten ja julkisen puolen johto- henkilöille, joista enemmistö on miehiä. Asukkaiden osalta kohderyh- mä ja vastaukset jakautuivat sukupuolen mukaan melko tasaisesti. Vastaajien ikäjakauma oli melko tasainen (taulukko 6). Tosin nuorim- pia ja vanhimpia vastaajia oli muita vähemmän. Taulukko 6. Vastaajien syntymävuodet (n=238). Vastaajista huomattava osuus oli korkeakoulutettuja (taulukko 7). Korkeakoulututkinto oli 40,2%:lla vastaajista. Runsaalla viidenneksel- lä vastaajista oli ylioppilas- tai ammattikoulututkinto ja viidenneksellä opistotasoinen tutkinto. Ainoastaan kansakoulun tai peruskoulun käy- neitä vastaajista oli runsaat 10% ja ammattikorkeakoulun käyneitä 4%. Syntymävuosi Kpl % 1920–1941 36 15,1 1942–1951 87 36,4 1952–1961 60 25,1 1962–1971 38 15,9 1972–1984 18 7,5 Yhteensä 239 100,0 21 Taulukko 7. Vastaajien koulutustausta (n=241). Yrityksistä ja julkiselta puolelta palautuneista lomakkeista puolet oli yrityksistä, 39,1% kunnan tai valtion virastossa työskenteleviltä, noin 4% oppilaitoksista ja noin 7% muusta julkisen sektorin työpaikasta. Suurin osa (38,3%) vastauksista saapui pienistä, 1–19 hengen työyhtei- söistä (taulukko 8). Sitä suuremmista yksiköistä vastauksia tuli kusta- kin noin 10–15% vastauksista. Pienimmät työyhteisöt olivat yleensä yrityksiä, suurimmat kuntia ja kaupunkeja. Kyselyyn vastanneiden selkeä enemmistö (72,4%) toimi yhteisössään johtavassa asemassa. Toimihenkilöksi rinnastettavia vastaajista oli noin 17% ja yrittäjiä vajaa 10%. Henkilöstömäärä Kpl % 0–19 59 38,3 20–49 16 10,4 50–99 19 12,3 100–199 15 9,7 200–499 24 15,6 500– 21 13,6 Yhteensä 154 99,9 Taulukko 8. Vastaajien työyhteisön henkilöstömäärä (n=154). Koulutus Kpl % Kansa-, keski- tai peruskoulu 29 12,0 Ammatti-, tekninen-, kauppakoulu tai ylioppilas 57 23,7 Opistotasoinen tutkinto 48 19,9 Ammattikorkeatutkinto 10 4,1 Korkeakoulututkinto 97 40,2 Yhteensä 241 99,9 22 YLIOPISTON VAIKUTTAVUUDEN PERUSTEKIJÄT KOLMANNEN TEHTÄVÄN NÄKÖKULMASTA Yliopiston kiinteää koulutus- ja tutkimusyhteistyötä yritysten ja julkisorgani- saatioiden kanssa sekä sen aktiivista osallistumista alueen kehityksen suunnitte- luun kutsutaan yliopiston kolmanneksi tehtäväksi (Kinnunen 2001: 7). Tässä tutkimuksessa Vaasan yliopiston kolmannen tehtävän hallintaa on pyritty arvioimaan monesta näkökulmasta. Yliopiston henkilökun- taa sekä alueen asukkaita, yrityksiä ja julkisyhteisöjä on lähestytty kirjallisella kyselyllä. Sen lisäksi yliopiston rehtoreita, dekaaneja ja professoreita on haastateltu henkilökohtaisesti. Yliopiston toimeksi- antajia ja alueen ykköslehtien päätoimittajia on haastateltu puhelimes- sa. Tämän lisäksi on tutustuttu kirjalliseen ja tilastolliseen materiaaliin yliopistojen, etenkin Vaasan yliopiston vaikuttavuudesta. Näin on pyritty kattavaan kuvaan Vaasan yliopiston vaikuttavuudesta etenkin kolmannen tehtävän näkökulmasta. Toiminta-alueen tunnistaminen Vaasan yliopiston henkilöstölle lähetetyn kyselyn perusteella yliopis- tolaiset pitävät tällä hetkellä yliopiston toimintaa merkittävimpänä paikallisella tasolla Vaasassa ja sen lähialueella (kuva 1). Toiseksi merkittävintä toiminta heidän mukaansa on entisen Vaasan läänin alueella. Yleisenä periaatteena tuntui olevan, mitä lähempänä yliopis- toa alue on, sitä merkittävämpää yliopiston toiminta siellä on. Muuta- ma vastaaja tosin pitää tärkeimpinä Euroopan Unionia ja muuta maail- maa. 23 Kuva 1. Vaasan yliopiston toiminnan merkittävyys aluetasoittain yliopiston henkilökunnan mukaan (n=66). Kauppatieteellisestä tiedekunnasta olevista vastaajista muutama nä- kee, että Vaasan yliopiston toiminta on merkittävintä Euroopan unio- nin tai muun maailman tasolla. Erillislaitoksissa (pääosin Levón-insti- tuutissa) taas pidetään entistä Vaasan lääniä lähes yhtä tärkeänä kuin Vaasaa ja sen naapurikuntia. Osa tutkijoista ja projektipäälliköistä pitää toimintaa Suomen tasolla merkittävimpänä ja seuraavina Vaasaa ja entistä Vaasan lääniä. Vastaukset jakautuivat tasaisemmin kysyttäessä, millä aluetasolla toiminnan tulisi olla merkittävintä. Yleisimmän käsityksen mukaan toiminnan tulisi olla merkittävintä entisen Vaasan läänin alueella ja toiseksi merkittävintä Vaasan kaupungin ja naapurikuntien alueella (taulukko 9). Entisen Vaasan läänin alue on tärkeä tutkijoille ja Levón- instituutin vastaajille, mikä onkin luonnollista, koska he saavat ehkä keskimääräistä enemmän toimeksiantoja läänin eri toimijoilta. Moni pitää merkittävimpinä alueina myös koko Suomea, Euroopan Unionia tai muuta maailmaa. EU ja muu maailma ovat tärkeitä etenkin kauppa- Yliopiston toiminnan merkittävyys aluetasoittain (1= merkittävin, 5= vähiten merkittävä) 5 4 3 2 1 Vaasa ja naapurikunnat Entinen Vaasan lääni Kansallinen tasoEuroopan unioni Muu maailma Nykytila Tavoitetila 24 tieteellisten tiedekuntien vastaajille ja muu maailma professoreille. Jopa 11 % vastaajista pitää Vaasaa vasta viidenneksi tärkeimpänä toi- minta-alueena Vaasan yliopistolle. Taulukko 9. Yliopiston henkilökunnan näkemys Vaasan yliopiston merkittävim- mästä toiminta-alueesta (n=66). Merkittävin taso Nykytila Tavoitetila (% vastaajista) (% vastaajista) Vaasa ja naapurikunnat 59,1 % 35,9 % entinen Vaasan lääni 29,2 % 35,4 % kansallinen taso 9,5 % 23,1 % Euroopan Unioni 7,9 % 7,6 % muu maailma 7,8 % 11,1 % Yliopistolaisten keskuudessa tehtyjen henkilökohtaisten teema- haastattelujen perusteella Vaasan yliopiston nähdään vaikuttavan voi- makkaimmin entisen Vaasan läänin alueella. Yliopisto on mukana alueen kehittämisessä ja monessa paikallisessa toiminnassa. Alueen yrityksiä käytetään lopputöiden aiheina. Silti yliopistolla koetaan ole- van myös laajempia vaikutuksia. Esimerkiksi maantieteellisesti laajan opiskelijarekrytoinnin ja valmistuneiden opiskelijoiden laajan työhön hakeutumisalueen kautta Vaasan yliopiston vaikutukset ovat valta- kunnallisia. Yliopisto ei kuitenkaan saa tyytyä olemaan paikallinen tai valta- kunnallinen, vaan yliopistolla on oltava myös kansainvälistä vaikutta- vuutta, muuten yliopiston alueellinenkin merkittävyys kärsii. Tämä voi toteutua kansainvälisesti merkittävien tutkimustulosten tai vaikka- pa opiskelijavaihdon kautta. Kaikki eivät kuitenkaan näe näitä väyliä aitona vaikuttavuutena, koska vaikutukset voivat jäädä satunnaisiksi. Vaikuttavuusalueen koetaan olevan hyvin paljon sidoksissa tieteen- alaan, osa aloista on merkittävämpiä alueellisella tasolla ja osa kansain- 25 välisesti. Kaikkien ei edes kannata yrittää olla nimenomaan alueellisesti vaikuttavia. Lähialueella Vaasan yliopiston tulisi olla mukana mahdollisim- man monessa, myös sellaisilla aloilla, jotka eivät ole sen varsinaisia vahvuusalueita. Laajemmalla alueella toimittaessa painopisteen on oltava niissä asioissa, joiden tekemisessä Vaasan yliopisto on yhtä hyvä tai parempi kuin muut yliopistoyksiköt Suomessa tai kansainvälisesti. Tällainen ala voisi olla esimerkiksi kielikylpy. Vaikka yliopisto onkin alueellaan keskeinen toimija, se ei yksin pysty ”pelastamaan” aluetta, kuten joskus yleisen keskustelun perusteella voisi kuvitella. Myös alueen muilta toimijoilta vaaditaan tekoja. Yliopiston on myös tärkeää toimia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, muuten sen osaamistaso ja vetovoimaisuus sidosryhmien mielessä laskee. Yhteistyökumppaneiden tunnistaminen Yliopistolaisille lähetetyssä kyselyssä ja tehdyissä henkilökohtaisissa haastatteluissa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä siitä, mitkä ovat yliopiston tärkeimpiä yhteistyötahoja. Toiminta-alojen ja niiden tarpei- den erilaisuuden vuoksi yhteistyökumppaneita tarkasteltiin erikseen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämishankkeiden osalta. Koulutus Tärkeimpinä yhteistyötahoina koulutuksessa yliopiston henkilökunta pitää yliopistoja, muita oppilaitoksia ja yrityksiä (taulukko 10). Läänin- hallitusta ja EU:n hallintoa Brysselissä ei juuri kukaan pidä yliopistolle tärkeänä yhteistyökumppanina. Muista yliopistoista useimmiten mai- nittiin Teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska Handelhögskolan ja Åbo Akademi (liite 4). Muita tärkeitä yliopistoja ovat Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Tampe- reen teknillinen korkeakoulu. Etenkin lehtorit ja muu opetushenkilö- kunta pitävät yliopistoja tärkeinä. Erillislaitoksissa muita yliopistoja ei 26 juurikaan koeta merkittäviksi. Tärkeimpinä muina oppilaitoksina vas- taajat mainitsivat Vaasan ammattikorkeakoulun (erityisesti tekniikan osaston), ammattikorkeakoulut yleensä, Svenska Yrkehögskolanin, lukiot ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun. Muut oppilaitokset ovat tärkeitä etenkin lehtoreille ja kauppatieteellisten tiedekuntien vastaajille. Yliopistot ja muut oppilaitokset nähdään tärkeiksi lähinnä niiden kurssi- tarjonnan ja sivuaineopiskelumahdollisuuksien kautta. Yrityksistä tärkeimpinä yhteistyökumppaneina pidetään ABB:tä, Wärtsilää, Vaconia ja Citeciä, pk-yrityksiä sekä entisen Vaasan läänin yrityksiä ja tietotekniikkayrityksiä. Ne koetaan tärkeiksi tulevina työn- antajina ja asiantuntijaverkostona. Yritykset ovat tärkeimpiä erillis- laitosten edustajille ja projektipäälliköille. Muita tärkeitä tahoja ovat Vaasan ja Seinäjoen kaupungit, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukset sekä opetusministeriö, useimmat niistä rahoittajan omi- naisuudessa. Taulukko 10. Yhteistyötahojen tärkeys koulutuksessa yliopistolaisten mielestä. Vastaaja sai mainita korkeintaan kolme tärkeintä tahoa. Yhteistyötaho Kpl %-osuus Kunnat 26 37,7 % Muut yliopistot 53 76,8 % Muut oppilaitokset 41 59,4 % Maakuntien liitot 4 5,8 % TE-keskukset 12 17,4 % Lääninhallitukset 1 1,4 % Yritykset 38 55,1 % Ministeriöt 11 15,9 % EU:n hallinto Brysselissä 1 1,4 % Muut tahot 6 8,7 % Teemahaastattelujen perusteella yliopisto pitää muina tärkeinä yhteistyökumppaneinaan alueen lukioita ja niiden opiskelijoita, joiden toivotaan hakeutuvan opiskelemaan Vaasan yliopistoon. Yhteistyötä 27 Vaasan muiden korkeakouluyksiköiden (Österbottens Högskola, Svens- ka Handelhögskolan i Vasa, Muova, Helsingin yliopiston juristikoulutus ja Vaasan ammattikorkeakoulu) kanssa pidetään erittäin tärkeänä ja sen toivotaan tulevaisuudessa kehittyvän edelleen. Myös laajempaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason verkottumista kaivataan, esi- merkiksi joustava opinto-oikeus (JOO) yliopistojen kesken nähdään hyväksi. Tutkimus Tutkimuksen alalla yliopistolaiset pitävät tärkeimpinä yhteistyötahoina yrityksiä, muita yliopistoja ja kuntia (taulukko 11) vastaajan tutkinnos- ta riippumatta. Yrityksistä tärkeimpinä yhteistyökumppaneina pide- tään etenkin ABB:tä, Wärtsilää ja Vaconia (liite 5). Yrityksiä pidetään usein hyvinä tutkimuksen kohteina ja tilaajina. Tiedekunnista yrityksiä tärkeimpänä pitävät kauppatieteelliset tiedekunnat. Yrityksiä erityisen tärkeinä pitävät myös professorit, tutkijat ja lehtorit. Yliopistoista tär- keimmiksi nähdään Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Teknilli- nen korkeakoulu. Myös Helsingin yliopisto ja siihen kuuluva Maaseu- dun tutkimus- ja kehittämiskeskus koetaan tärkeiksi. Yliopistojen kans- sa koetaan voitavan tehdä yhteisiä tutkimuksia. Yliopistoja pidetään tärkeinä etenkin yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tiedekun- nassa. Professorit, lehtorit ja tutkijat pitävät yliopistoja tärkeinä kumppaneina. Kunnista yliopiston kannalta merkittävimpinä pide- tään Vaasaa ja sen lähikuntia, joille voidaan tehdä tutkimusprojekteja. Muita tärkeinä pidettyjä yhteistyökumppaneita ovat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukset (rahoittajina) ja maakunnalliset lii- tot, maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö sekä opetusministeriö. Ministeriöt ovat erityisen merkit- täviä projektipäälliköiden ja erillislaitosten edustajien mielestä. Tutki- muksen alalta osattiin tärkeimpiä yhteistyötahoja mainita selvästi har- vemmin kuin koulutuksen alalta. Tämä pätee etenkin tahon tarkem- paan määrittelyyn. 28 Taulukko 11. Yhteistyötahojen tärkeys tutkimuksessa yliopistolaisten mielestä. Vastaaja sai mainita korkeintaan kolme tärkeintä tahoa. Yhteistyötaho Kpl %-osuus Kunnat 27 39,1 % Muut yliopistot 36 52,2 % Muut oppilaitokset 13 18,8 % Maakuntien liitot 15 21,7 % TE-keskukset 22 31,9 % Lääninhallitukset 5 7,2 % Yritykset 39 56,5 % Ministeriöt 18 26,1 % EU:n hallinto Brysselissä 3 4,3 % Muut tahot 11 15,9 % Teemahaastatteluissa ilmeni, että myös ministeriöillä, TE-keskuksilla ja säätiöillä on suuri merkitys tutkimustoiminnalle. Ministeriöt, TE-kes- kukset ja TEKES toimivat tutkimusten tilaajina ja rahoittajina. Muuna tärkeänä tahona mainittiin Suomen Akatemia, joka rahoittaa perustut- kimusta. Toisaalta monen haastateltavan mielestä Akatemian osuus tutkimusten rahoittamisesta on turhan vähäinen. Kehittämishankkeet Kehittämishankkeissa tärkeimpinä yhteistyökumppaneina nähdään kunnat, yritykset ja TE-keskukset (taulukko 12). Kunnista tärkeimpinä vastaajat pitävät Vaasaa (liite 6). Muita tärkeitä kuntia heidän mieles- tään olivat Seinäjoki ja kunnat Vaasan lähiseudulla, Pohjanmaalla, Suupohjassa ja Härmänmaalla. Kunnat ovat vastaajien mielestä hyviä yhteistyökumppaneita etenkin lähialueiden kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Yrityksistä tärkeimpinä yhteistyökumppaneina nähdään ABB ja Wärtsilä sekä entisen Vaasan läänin yritykset, joiden tarpeiden mukaista koulutusta yliopisto pystyy kehittämään. TE-keskuksista tärkeimpinä pidetään Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata sekä hankkei- den ohjaajana että rahoittajana. Muina tärkeinä tahoina pidetään Poh- janmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittoja sekä Vaasan ammattikorkeakoulua. 29 Taulukko 12. Yhteistyötahojen tärkeys kehittämishankkeissa yliopistolaisten mielestä. Vastaaja sai mainita korkeintaan kolme tärkeintä tahoa. Yhteistyötaho Kpl %-osuus Kunnat 42 60,9 % Muut yliopistot 19 27,5 % Muut oppilaitokset 11 15,9 % Maakuntien liitot 14 20,3 % TE-keskukset 30 43,5 % Lääninhallitukset 5 7,2 % Yritykset 31 44,9 % Ministeriöt 15 21,7 % EU:n hallinto Brysselissä 9 13,0 % Muut tahot 2 2,9 % Erillislaitosten edustajat pitävät tärkeimpinä yhteistyötahoina kuntia ja TE-keskuksia, kauppatieteellisten tiedekuntien edustajat yrityksiä ja kuntia. Tutkijat pitävät merkittävimpinä tahoina TE-keskuksia ja kun- tia, professorit kuntia ja muita yliopistoja. Teemahaastattelujen mukaan yhteistyössä TE-keskusten kanssa olisi parantamisen varaa. Vuoropuhelua niiden kanssa ei ole juuri ollut ja siten esimerkiksi monia rahoitustilaisuuksia on jäänyt hyödyntämät- tä. Kehittämishankkeissa muiden yliopistojen ja oppilaitosten merkitys nähdään selvästi vähäisemmäksi kuin muilla toiminnan aloilla. Tär- keämmiksi nousivat kunnat, jotka usein ovat hankkeiden kohteita. 30 Vaikuttavuuteen liittyvien toimintojen selkeys ja organisointi Lähtökohtia Kirjallinen alueellisen toiminnan strategia Tässä tutkimuksessa Vaasan yliopiston vaikuttavuusstrategian tavoit- teiden selkeyttä arvioitiin siitä näkökulmasta, onko niitä yliopistolaisten mielestä mahdollista toteuttaa. Vastaajista 70 % pitää kaikkia asetettuja tavoitteita toteuttamiskelpoisina, kun taas loput vastaajista pitävät ainakin yhtä tavoitetta mahdottomana toteuttaa. Vastaajista viisi (7,2 %) pitää kaikkia tavoitteita epärealistisina, heistä neljä on kauppa- tieteelliseltä alalta. Useimmiten vaikeana toteuttaa pidetään tavoitetta, jonka mukaan yliopisto olisi yhtä aikaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainväli- sesti vaikuttava. Yhtä lailla vaikeana pidetään tavoitetta, että valmis- tuneilla opiskelijoilla olisi maine hyvistä kansainvälisistä valmiuksista (molemmat 7 kpl, 10 %). Myös tavoitteita yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisistä arvoista ja yliopistosta monipuolisena akatee- misena yhteisönä (8 kpl, 11,5 %) pidetään vaikeina toteuttaa. Mitä pidempi aika vastaajalla on tutkintonsa suorittamisesta, sitä vähem- män hän uskoo yhteisten arvojen mahdollisuuteen eli ikä ja kokemus vähentävät uskoa yhteisiin arvoihin. Eniten uskotaan tavoitteeseen olla aktiivinen täydennys- ja aikuiskouluttaja. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän (2001: 30) mukaan selkeimmät yhteydet alueellisiin kehittämisohjelmiin ovat Helsingin, Oulun, Kuopion, Vaasan ja Turun yliopistoilla sekä Lap- peenrannan teknisellä korkeakoululla ja Turun kauppakorkeakoululla. Tässä valossa Vaasan yliopiston vaikuttavuusstrategiaa voidaan pitää onnistuneena. Johdon sitoutuminen alueelliseen vuorovaikutukseen Aktiivisimmin ympäröivän yhteiskunnan kanssa ovat vuorovaikutuk- sessa olleet rehtori ja professorit sekä laitosten johto. Suurinta osaa 31 heistä voidaan pitää sitoutuneina alueelliseen vuorovaikutukseen. Moni heistä näkee yliopiston tärkeänä alueellisena vaikuttajana. Joukossa on kuitenkin myös niitä, joiden mielestä yliopiston ei tule pyrkiä alueelli- seen toimintaan, koska se vie yliopiston resursseja ja toimintaa pois tärkeimmästä eli kansallisesta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Si- ten johdon sitoutuminen on vaihtelevaa. Tutkimusyhteistyöhön osallistuvien tutkijoiden ja opettajien määrä Yliopistolaisten keskuudessa tehdyn kyselyn perusteella jopa noin 60 % vastaajista on jollain tavalla osallistunut yliopistolle tulleiden tutkimustoimeksiantojen toteuttamiseen. Osallistujia on ollut huma- nistisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä kauppa- tieteelliseltä alalta ja Levón-instituutista. Kyselyn vastausprosentti oli kuitenkin pieni. Onkin syytä olettaa, että ne, jotka aktiivisimmin ovat tekemisissä yliopiston ympäristön kanssa, myös aktiivisimmin vastasi- vat kyselyyn. Siten oikea prosenttimäärä lienee jonkin verran pienem- pi. Joka tapauksessa tutkimustoimeksiantoihin osallisten osuus vaikut- taa suurelta. Yhteiskuntasuhteiden hoito Yliopistolaisten näkemyksiä Kyselyyn vastanneista yliopistolaisista noin 60% kannattaa nykyistä aktiivisempaa suhteiden hoitoa muuhun yhteiskuntaan päin. Melko moni (14 %) suosittelee jokaisen yliopistolaisen aktiivisuutta suhteiden hoidossa, mutta keskitetty suhteiden hoitaminen saa myös kannatusta (10%). Osa vastaajista (8%) muistutti, että myös yliopiston on hyödyt- tävä yhteiskuntasuhteista, kyseessä ei saa olla yksisuuntainen katu. Yhteiskuntasuhteiden aktiivisemmaksi hoitamiseksi ehdotettiin muun muassa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja entis- tä laajempaa tiedottamista yliopiston toiminnasta esimerkiksi yrityksil- le ja kansalaisille, jotta kuilu yliopiston ja ympäristön välillä pienenisi (liite 7). Alueen sidosryhmien kanssa kaivataan entistä tiiviimpiä ja pitkäaikaisempia suhteita. Nykyistä yhteistyötä muun muassa kuntien 32 ja TE-keskuksien kanssa tulisi kehittää. Yliopiston tulisi verkostoitua nykyistä enemmän ja tehdä esimerkiksi koulutusyhteistyötä eri tahojen kanssa. Elinkeinoelämän kanssa kaivataan entistä enemmän tutkimus- yhteistyötä. Molempien tahojen tulisi olla hyötyjinä yhteistyöstä. Tapo- ja voisivat olla vaikkapa vierailijaluennot, case-tutkimukset ja rahoitus. Toimintaa tulisi kehittää paikalliset tarpeet huomioiden unohtamatta kuitenkaan yliopiston perustehtävää. Toisaalta olisi hyvä, jos koko yliopiston henkilökunta sitoutuisi alueelliseen vaikuttamiseen ja vastaisi siitä omalta osaltaan, toisaalta yliopistolla tulisi olla selkeä ulospäin suuntautunut linkki, helposti lähestyttävä henkilö tai organisaatio, johon ulkopuoliset tahot voisivat ottaa tarvittaessa yhteyttä. Yliopistolle ehdotettiin esimerkiksi yhteis- kuntasuhteiden ja rahoituksen hankinnan johtajaa. Alumnitoimintaa pidetään eräänä kehittämisen arvoisena tapana yhteiskuntasuhteiden hoitamiseksi. Kolmannen tehtävän hoidon koetaan teemahaastattelujen perus- teella jakautuvan kahtia. Osin se kuuluu jokaiselle yliopistolaiselle ja on osa jokaista koulutusta ja tutkimusta. Tällä hetkellä koko henkilöstö ei kuitenkaan vielä ole sisäistänyt sen tärkeyttä tai sitä, mitä se oman tehtävän kannalta tarkoittaa. Kolmannen tehtävän hoito on jäänyt muutamien aktiivisten ihmisten varaan. Osin kolmas tehtävä vaatii jonkun henkilön tai organisaation erityispanostusta. Yliopistolla tulisi olla yhteyspiste, johon ulkopuoliset osaisivat ottaa yhteyttä ja josta tiedustelija osattaisiin ohjata eteenpäin oikeaan paikkaan. Toisaalta tässä pisteessä tulisi myös tietää muun muassa yliopiston ulkopuolisis- ta rahoituskanavista ja kenties jopa pyrkiä aktiivisesti hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Tämä taho voisi olla esimerkiksi Levón-insti- tuutti tai erityinen tutkimusasiamies. Useimmat haastatellut pitävät Levón-instituutin merkitystä kol- mannen tehtävän hoidossa tärkeänä. Sen toiminnassa tosin nähdään parantamisen varaa. Yhteys Levónista tiedekuntiin on monissa tapauk- sissa heikko. Yhteyttä ehdotettiin kehitettävän palkkaamalla instituut- 33 tiin eri tieteenalojen edustajia. Näin sen henkilöstö tuntisi nykyistä paremmin eri laitosten mahdollisuudet ja taidot. Instituutin vahvuuksina nähdään osaaminen koulutusten järjestämisessä ja tutkimushankkeiden hallinnoinnissa. Varsinainen eri tieteenalojen erityisosaaminen sen si- jaan nähdään vajavaiseksi. Tämän korjaamiseksi Levónin tekemiin tutkimuksiin ehdotettiin nimettäväksi laitosten edustajista ohjausryhmä, jonka myötä suhteet laitoksiin lähentyisivät ja tutkimusten taso nousisi. Yhteiskunnan näkemyksiä Toimeksiantajien mukaan Vaasan yliopisto vaikuttaa ympäristöönsä monella tavalla. Tärkeimpänä vaikuttavuusmuotona nähdään perus- koulutus. Yliopiston sanottiin myös luovan seudulle myönteistä ima- goa ja vetovoimaisuutta. Seinäjoen toimipistettä kiiteltiin. Sen arvel- laan jalkautuneen Etelä-Pohjanmaalle melko onnistuneesti. Vaasan yliopiston vaikuttavuudessa on kuitenkin tehostamisen varaa. Etenkin avoimuutta ja laajempaa tiedottamista omasta toiminnasta sekä entistä voimakkaampaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun kai- vataan. Yliopistoa pitäisi tuoda lähemmäs alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden ongelmia. Myös muiden alojen kuin kauppatietei- den tulisi näkyä ympäristössä. Yleisökyselyn vastaajien enemmistö (57,2%) on sitä mieltä, että Vaasan yliopiston ja sen ympäristön välillä on jonkin verran vuoro- vaikutussuhteita. Vastaajista 21,2% on sitä mieltä, että vuorovaikutus- suhteita on vähän ja 11,5% sitä mieltä, että suhteita on paljon. Joka kymmenennen vastaajan mielestä vuorovaikutussuhteita ei ole lain- kaan. Kokonaisuutena vuorovaikutussuhteiden määrää ei siis pidetä kovin suurena. Voitaneen kuitenkin sanoa, että kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna vuorovaikutuksen määrä on vas- taajien mielestä hieman kasvanut, vaikka mitta-asteikko ei täysin ver- rannollinen olekaan (vrt. Mikkonen, Stenman & Bonnici 1993: 59). Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä enemmän hän uskoi Vaasan yliopistolla olevan vuorovaikutussuhteita ympäristön kanssa (vrt. Mikkonen ym. 1993: 60). Ammattikorkeakoulututkinnon suoritta- 34 neet muodostavat kuitenkin poikkeavan ryhmän, sillä he eivät juuri- kaan vuorovaikutussuhteisiin usko, vaikka heidän koulutustaan on pidettävä korkeana1 . Yhteisöjen johtoasemassa olevat ovat useimmiten sitä mieltä, että Vaasan yliopistolla ja sen ympäristöllä on paljon vuorovaikutussuhteita. Yrittäjät sen sijaan uskovat suhteita olevan melko vähän. Maakunnista Keski-Pohjanmaalla epäillään useimmin, ettei Vaasan yliopiston ja sen ympäristön välillä ole vuorovaikutus- suhteita. Ympäristön ja yliopiston välisen vuorovaikutuksen nähdään joko lisääntyneen (51,1%) tai pysyneen ennallaan (47,3%). Ainoastaan kol- me vastaaja arvelee vuorovaikutuksen vähentyneen. Vaasan yliopisto on siis yleisön mielestä menossa tavoiteltuun suuntaan. Muutos aiempaan Vaasan yliopiston vuorovaikutusta käsitelleeseen tutkimuk- seen on merkittävä. Aiemmassa tutkimuksessa nimittäin jopa 75,5% vastaajista arvioi yhteyksien määrän säilyneen ennallaan ja ainoastaan 18,5% lisääntyneen, kun nyt puolestaan enemmistö uskoo yhteyksien lisääntyneen (Mikkonen ym. 1993: 62). Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän arvelee vuorovaikutussuhteiden lisääntyneen. Erityisen selkeästi tätä mieltä olivat korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ammatti- korkeakoulututkinnon suorittaneet sen sijaan arvelevat useimmiten suhteiden määrän pysyneen ennallaan. Johtavassa asemassa olevat sekä yritysten ja organisaation henkilöstö uskovat yleensä suhteiden lisääntyneen, kun yrittäjät taas arvelevat niiden pysyneen ennallaan. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla arvellaan vuorovaikutussuhteiden lisääntyneen, Keski-Pohjanmaalla pysyneen ennallaan. Kyselyyn vastanneista 84,1 % on sitä mieltä, että Vaasan yliopisto vaikuttaa ympäristöönsä. Suomenkieliset uskovat tähän useammin kuin ruotsinkieliset. Nuorimmat vastaajat suhtautuvat muita epäilevämmin siihen, että Vaasan yliopisto vaikuttaisi ympäristöönsä. 1 Tuloksia tulkittaessa on huomattava ammattikorkeakoulututkinnon suorittanei- den vähäinen määrä (4,1 % vastaajista), vaikkakin he muodostivat mielipiteiltään hyvin yhtenäisen ryhmän. 35 Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä useammin hän uskoo Vaasan yliopiston vaikutukseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suo- rittaneet poikkeavat tästä linjasta. Yrittäjät uskovat yliopiston vaikutta- vuuteen muita ammattiryhmiä vähemmän. Vastaajista 41,3% osaa mainita joitain tapoja, joilla yliopisto vaikuttaa ympäristöönsä (liite 8). Yleisimmin ihmiset arvelevat Vaasan yliopiston vaikutusten liittyvän alueen koulutustason nousuun, opiskelupaikkoihin alueen nuorisolle sekä osaavaan työvoimaan, jota yliopistosta valmistuu. Muutoinkin Vaasan yliopiston arvellaan lisäävän alueen vetovoimaisuutta sekä yritysten että koulutettujen työntekijöiden ja nuorten silmissä. Yliopiston katsotaan vaikuttavan myönteisesti Vaasan ja laajem- mankin alueen imagoon. Lisäksi Vaasan yliopisto nähdään usein alueen kehityksen veturina, yliopistolle asetetaan velvoitteita tehdä alueellista kehittämistyötä. Myös tutkimustyön nähdään vaikuttavan alueeseen. Jonkin verran huomioidaan myös yliopiston työllistävää vaikutusta ja muun muassa sitä, että Vaasan yliopisto elävöittää yleen- säkin alueen elämää ja liiketoimintaa. Tiedotuspolitiikka Seuraavien kappaleiden tulokset ovat pääosin yleisölle (yritykset, julkisyhteisöt, asukkaat) lähetetystä kyselystä. Lisäksi on hyödynnetty Taloustutkimus Oy:n korkeakoulujen ja yliopistojen tunnettuutta ja imagoa koskevaa tutkimusta. Yliopiston tunnettuus Yleisökyselyn vastaajista joka kymmenes ilmoitti, ettei tunne yliopistoa laisinkaan - eräs vastaaja jopa sanoi, ettei ollut lainkaan tiennyt Vaasas- sa yliopistoa olevankaan. Puolet sanoi tietävänsä yliopiston nimeltä (kuva 2). Vaasan yliopistoa ei siis tunneta yleensä kovin syvällisesti. Kolmannes vastaajista ilmoitti tietävänsä Vaasan yliopiston oppiainei- ta. Muutama heistä tosin sekoitti Vaasan yliopistossa opiskeltavia aineita muihin vaasalaisissa oppilaitoksissa opiskeltaviin aineisiin. Yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa ilmoitti tehneensä viidennes vas- 36 taajista. Henkilökuntaa nimeltä sanoi tuntevansa joka kuudes vastaaja. Lisäksi erittäin tuttuna itselleen Vaasan yliopistoa pitää runsas kymme- nes vastaajista. Joka kahdestoista vastaaja on opiskellut Vaasan yliopis- tossa. Kuva 2. Vaasan yliopiston tunnettuus yleisön keskuudessa (n=242). Ruotsinkieliset ilmoittivat suomenkielisiä useammin, etteivät tunne Vaasan yliopistoa tai tuntevat sen vain nimeltä. Myös naiset hieman miehiä useammin tuntevat yliopiston vain nimeltä, kun taas miehet ovat hieman useammin tehneet sen kanssa yhteistyötä. Ikäluokittain tarkasteltaessa ilmenee, että vanhimmalle ikäryhmälle (61–82-vuotiaat) Vaasan yliopisto on useimmiten tuntemattomampi kuin muille. Heitä nuoremmat, 51–60 -vuotiaat, sen sijaan ovat muita enemmän tehneet yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa ja tuntevat myös muita useammin sen henkilöstöä nimeltä. Tätä nuoremmat puolestaan ovat muita useam- min opiskelleet Vaasan yliopistossa. Peruskoulupohjaiset vastaajat joko eivät tunne Vaasan yliopistoa tai tuntevat sen ainoastaan nimeltä. Ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun suorittaneista 80% tuntee yli- opiston nimeltä. Opistotasoisen tutkinnon tai ammattikorkeakoulu- tutkinnon suorittaneet tuntevat Vaasan yliopiston heitäkin paremmin. Miten hyvin vastaaja tuntee Vaasan yliopiston ei lainkaan tuntee nimeltä tietää oppiaineita on tehnyt yhteistyötä sen kanssa on opiskellut siellä tuntee henkilökuntaa nimeltä yliopisto on erittäin tuttu Osuus vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 37 Korkeakoulututkinnon suorittaneet tuntevat selkeästi muita enem- män Vaasan yliopistossa opiskeltavia oppiaineita ja yliopiston henki- löstöä. He ovat myös muita useammin tehneet yliopiston kanssa yhteis- työtä ja moni heistä sanoo tuntevansa yliopiston erittäin hyvin. Yksi- kään heistä ei sen sijaan myönnä, että Vaasan yliopisto olisi heille täysin tuntematon ja ainoastaan nimeltä yliopiston sanoo tuntevansa melko harva. Tilanne on suoraan verrannollinen aikaisemman Vaasan yliopis- ton vuorovaikutussuhteita käsitelleen tutkimuksen (Mikkonen, Sten- man & Bonnici 1993: 54) kanssa, jossa todettiin, että mitä korkeampi vastaajan suorittama ylin koulutus oli, sitä paremmin hän tunsi yliopis- ton. On kuitenkin huomattava, että monilla asiaa selittää se, että he ovat itse opiskelleet siellä. Pohjanmaalla Vaasan yliopistoa pidetään hieman useammin erit- täin tuttuna kuin muissa maakunnissa. Myös tältä osin tilanne vastaa aiemman Vaasan yliopiston vuorovaikutussuhteita käsitelleen tutki- muksen (Mikkonen ym. 1993: 53) tuloksia. Niiden mukaan Vaasan yliopisto oli tunnetuin Vaasassa, sitten Vaasan seudulla ja vähiten tunnettu muualla entisessä Vaasan läänissä. Vaasan yliopisto tunnetaan heikoiten yrityksissä ja parhaiten val- tion ja kunnan virastoissa. Virastoissa tiedetään yliopiston oppiaineita ja henkilöstöä sekä on tehty yliopiston kanssa yhteistyötä. Myös muissa julkisen sektorin työpaikoissa tunnetaan vähintäänkin yliopiston oppi- aineita. Yliopisto on tuntemattomin alle 50 hengen yrityksille. Parhai- ten yliopisto tunnetaan suurimmissa työyhteisöissä alkaen vähintään 100 hengen yhteisöistä. Niissä yliopistoa pidetään erittäin tuttuna. Sen kanssa on tehty yhteistyötä ja sen henkilöstöä ja oppiaineita tunnetaan. Yrittäjät tuntevat yliopistoa vähiten, yleensä joko eivät ollenkaan tai ainoastaan nimeltä. Toiseksi tuntemattomin yliopisto on työpaikko- jen ei-johtavassa asemassa olevalle henkilökunnalle. Johtavassa ase- massa olevat tuntevat Vaasan yliopiston selvästi muita paremmin. Myös aiemmassa tutkimuksessa (Mikkonen ym. 1993: 54–55) päästiin vastaaviin tuloksiin Vaasan yliopiston tunnettuuden suhteesta työyh- teisön tyyppiin ja henkilöstömäärään. Näissä tuloksissa on huomioita- 38 va se, että suurimmat yhteisöt ovat useimmiten olleet kuntia ja kaupunke- ja, joista vastaajana on useimmiten ollut kunnan tai kaupunginjohtaja. Yleisön keskuudessa Vaasan yliopiston oppiaineista tunnetaan parhaiten kauppatieteet (40 vastaajaa). Niistä erikseen mainittiin useim- miten markkinointi (5), laskentatoimi (4) sekä johtamiseen ja (4) yritys- toimintaan liittyvät aineet (3). Toiseksi tunnetuimmat aineet ovat kielet (16) ja humanistiset aineet (8). Lisäksi muutama mainitsi viestintätieteet erikseen. Seuraavaksi useimmiten osataan mainita hallintotieteet (14) ja yhteiskuntatieteet (8). Myös oikeustiede (4) ja julkioikeus (3) mainittiin joitain kertoja. Teknillisen ja oikeustieteellisen koulutuksen mainitsivat muutamat vastaajat (liite 9). Oppiaineiden tunnettuus on siis selkeästi sitä suurempi, mitä kauemmin ainetta on Vaasan yliopistossa voinut opiskella. Yliopiston henkilökuntaa nimeltä osataan useimmiten mainita rehtori ja vararehtori, Levón-instituutin johto sekä eri laitosten profes- soreja, jotka tehtäviensä vuoksi ovat paljon julkisuudessa tai muita enemmän vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa (vrt. Mikkonen ym. 1993: 58). Kauppatieteiden alan edustajia osataan maini- ta selvästi useammin kuin muiden alojen ihmisiä. Huomattavaa on, etteivät vastaajat yleensä osaa mainita kovin monta nimeä. Yliopiston tunnettuus on muutaman ihmisen varassa, vaikka osaamista on paljon suuremmalla yliopistolaisten joukolla. Yliopiston toimeksiantajat kokevat Vaasan yliopiston yleensä asiantuntevaksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Nähdään, että yliopistolla on toimeksiantajan tarvitsemaa osaamista jollain erityisalalla. Usein osaaminen tosin henkilöityy tiettyyn ihmiseen. Valtakunnallisesti Suomen nuoriso ei juurikaan tunne Vaasan yliopistoa. Taloustutkimus Oy:n korkeakoulujen imagoa koskevan tut- kimuksen perusteella Vaasan yliopisto kuuluu suomalaisnuorille tuntemattomimpiin yliopistoihin. Tutkimukseen osallistuneista 17–29 -vuotiaista nuorista vain 17% ilmoitti tuntevansa Vaasan yliopiston. Heistä 1% tuntee yliopiston opiskelun kautta, 4% muun kokemuksen kautta ja loput muuten. Pohjanmaan maakunnassa asuvista nuorista 39 yliopiston tuntee 49 %. Kaikista Suomen 21:stä korkeakoulusta Vaasan yliopisto tuli tunnettuuden suhteen 19:lle sijalle. Tunnetuin korkea- koulu on Helsingin yliopisto, jonka ilmoitti tuntevansa 44% kaikista vastaajista. (Haarti 2002.) Tutkimuksen mukaan parhaiten Vaasan yliopiston tuntevat ruot- sia äidinkielenään puhuvat nuoret. Lisäksi Vaasan yliopiston tuntevat yliopistossa tai korkeakoulussa opiskelevat tai niissä opiskelemisesta kiinnostuneet sekä joko humanistista, opetus/kasvatusalaa tai hallin- non/kaupan alaa opiskelevat tai opiskelleet. Vaasan yliopiston tunte- vat muita paremmin myös Länsi-Suomessa ja 30000–100000 asukkaan paikkakunnalla asuvat sekä 26–29 -vuotiaat. (Haarti 2002.) Mielikuvat yliopistosta Monet vastaajat jättivät kokonaan vastaamatta kysymyksen, jossa tie- dusteltiin, millainen Vaasan yliopisto heidän mielestään on. Perusteek- si he ilmoittivat, etteivät tunne yliopistoa eivätkä sen tähden osaa vastata. Lisäksi moni vastasi kysymyksestä ainoastaan kohtaan, jossa yliopisto määritellään tuntemattomaksi (vastausten keskiarvo 4,00). Mielikuvia tiedusteltiin Likertin asteikolla 1–7, jossa numerot vastaavat sitä, kuinka hyvin kysytyt ominaisuudet kuvaavat yliopistoa. Vaihto- ehdoista etäinen - helposti lähestyttävä, vastaukset painottuivat etäisen (ka 3,73) puolelle (kuva 3). Kuitenkin Vaasan yliopistoa pidetään hie- man useammin ulospäinsuuntautuneena (4,25) ja aktiivisena yhteis- kunnassa (3,76) kuin sisäänpäinkääntyneenä ja passiivisena yhteiskun- nassa. Yleisin arvosana ulospäin suuntautuneisuuden kohdalla on 5, kun paras olisi ollut 7. Vaasan yliopistoon tunnutaan suhtautuvan melko myönteisesti, koska sitä pidetään usein myös asiantuntevana (3,42) ja korkeatasoise- na (4,78) sekä useammin innovatiivisena (3,52) ja uudenaikaisena (4,59) kuin paikallaan polkevana ja vanhanaikaisena. Asiantuntevan kohdal- la yleisin arvosana oli 3, parhaan ollessa 1 ja korkeatasoisen kohdalla yleisin arvio oli 5 (paras 7). Täysin asiantuntemattomaksi (arvo 7) tai täysin heikkotasoiseksi (arvo 1) Vaasan yliopistoa ei maininnut yksi- 40 kään vastaaja. Vaasan yliopiston nähdään olevan monialainen yliopis- to (3,65) vastakohtana yhden alan yliopistolle sekä ottavan huomioon luonnonympäristön (3,56) ennemmin kuin olevan piittaamaton sitä kohtaan. Yksikään vastaajista ei pidä Vaasan yliopistoa täysin yhden alan yliopistona eikä täysin ympäristöstä piittaamattomana (molem- mat arvoltaan 7). Erityisen selkeästi Vaasan yliopistoa pidetään asiantuntevana ja korkeatasoisena. Ulospäin suuntautuneisuus ja aktiivisuus yhteiskun- nassa sen sijaan ovat vähemmän itsestäänselviä ominaisuuksia. 1 2 3 4 5 6 7 etäinen innovatiivinen laaja-alainen sisäänpäinkääntynyt aktiivinen yhteiskunnassa vanhanaikainen asiantunteva heikkotasoinen tunnettu ottaa huomioon luonnonympäristön helposti lähestyttävä paikallaan polkeva yhden alan yliopisto ulospäinsuuntautunut passiivinen yhteiskunnassa uudenaikainen asiantuntematon korkeatasoinen tuntematon piittaamaton luonnonympäristöstä Kuva 3. Keskiarvot vastaajien näkemyksistä siitä, millainen Vaasan yliopisto on (n=162–182). Vaasan yliopistoa helpoimmin lähestyttävänä pitävät keskimmäiset ikäluokat (31–60 -vuotiaat) ja korkeasti koulutetut; poikkeuksena ammattikorkeatutkinnon suorittaneet. Mitä korkeampi koulutus vasta- ajalla on, sitä tunnetumpana tämä myös Vaasan yliopistoa pitää. Yri- tykset ja oppilaitokset pitävät yliopistoa etäisempänä kuin valtion ja kunnan virastot ja muut julkisyhteisöt. Kaikista etäisimpänä ja tuntemattomimpana yliopistoa pitävät yrittäjät. Helpoimmin lähestyttä- vänä Vaasan yliopistoa pidetään Pohjanmaalla, etäisimpänä Keski- Pohjanmaalla ja vähiten tunnettuna Etelä-Pohjanmaalla. 41 Vanhemmat ikäluokat pitävät Vaasan yliopistoa hieman innova- tiivisempana kuin nuoremmat. Mitä korkeampi vastaajien koulutus on, sitä enemmän heidän mielipiteensä siitä, onko Vaasan yliopisto innova- tiivinen vai paikallaan polkeva, hajoavat ja sitä uudenaikaisempina he yliopistoa pitävät. Työpaikoista oppilaitokset ja ammattiryhmistä yrit- täjät pitävät yliopistoa selvästi vähemmän innovatiivisena kuin muut. Yrittäjät pitävät yliopistoa myös vanhanaikaisempana kuin julkis- yhteisöt. Erityisesti pienten yritysten omistajayrittäjät kokevat yliopis- ton vanhanaikaiseksi. Pohjanmaa maakunnassa asuvat pitävät yliopis- toa innovatiivisimpana ja uudenaikaisimpana, Etelä-Pohjanmaalla asu- vat vähiten innovatiivisena. Ruotsinkieliset vastaajat pitävät Vaasan yliopistoa laaja-alaisem- pana kuin suomenkieliset. Ammattiryhmistä yrittäjillä on epävarmin käsitys siitä, onko Vaasan yliopiston monialainen vai yhden alan yliopisto, heidän näkemyksensä vaihtelevat eniten. Pohjanmaalla pide- tään yliopistoa laaja-alaisimpana ja Etelä-Pohjanmaalla vähiten laaja- alaisena. Ruotsinkieliset vastaajat pitävät Vaasan yliopistoa suomenkielisiä jonkin verran ulospäinsuuntautuneempana. Myös kaikista nuorimmat ja vanhimmat vastaajat (alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat) pitävät yliopistoa muita vastaajia useammin ulospäin kääntyneenä. Nuoret kokevat Vaasan yliopiston myös hieman aktiivisemmaksi yhteiskun- nassa kuin muut vastaajat. Työpaikoista virastoissa Vaasan yliopistoa pidetään ulospäinsuuntautuneimpana ja yhteiskunnallisesti aktiivi- simpana, oppilaitoksissa sisäänpäinkääntyneimpänä. Yrittäjien kes- kuudessa Vaasan yliopistoa ei pidetä kovin ulospäinsuuntautuneena. Pohjanmaalla yliopistoa pidetään aktiivisempana ja ulospäinsuuntau- tuneempana kuin Etelä- tai Keski-Pohjanmaalla. Siihen, pidetäänkö Vaasan yliopistoa asiantuntevana vai asian- tuntemattomana, vastaajan tausta ei vaikuta. Ruotsinkieliset pitävät Vaasan yliopistoa kuitenkin korkeatasoisempana kuin suomenkieliset. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet puolestaan pitävät yli- opistoa heikkotasoisempana kuin muut. 42 Ympäristöasioissa nuoret ovat hieman muita kriittisempiä ja arve- levat muita helpommin, ettei yliopisto huomioi erityisen hyvin luonnon- ympäristöä. Myös yrityksissä ja oppilaitoksissa epäillään, ettei yliopis- to erityisesti panosta ympäristöasioihin. Yllättäen Keski-Pohjanmaalla uskotaan muita alueita enemmän siihen, että Vaasan yliopisto huomioi toimissaan ympäristön. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa 17–29 -vuotiaat nuoret antoi- vat Vaasan yliopistolle kouluarvosanan 7,43, kun kaikkien korkea- koulujen keskiarvo oli 7,90. Tällä Vaasan yliopisto sijoittuu korkea- koulujen arvosanavertailussa 18. sijalle. Ne nuoret, jotka olivat ilmoit- taneet tuntevansa Vaasan yliopiston, antoivat arvosanaksi 7,64 ja Poh- janmaalla asuvat nuoret 7,72. Näistä hieman paremmista arvosanoista huolimatta, Vaasan yliopiston saamat arvosanat ovat muihin korkea- kouluihin verrattuna heikoimpien joukossa. Vastaajista 18% antoi Vaasan yliopistolle kiitettävän (9–10) arvosanan, 34% hyvän (8) arvo- sanan, 30 % tyydyttävän (7) ja 18% heikon (4–6) arvosanan. Useimmin kiitettävän arvosanan yliopistolle antoivat matkailu-/ravitsemis-/ talousalaa opiskelevat tai opiskelleet, 30000–100000 asukkaan paikka- kunnalla asuvat, 26–29 -vuotiaat, naiset ja Länsi-Suomessa asuvat. (Haarti 2002.) Tutkimuksessa nuoret arvioivat korkeakouluja ja yliopistoja yh- deksän imagotekijän osalta. Imagotekijät olivat maine opiskelupaikkana, oppilaitoksen arvostus työmarkkinoilla, kansainvälisyys, koulutus- alojen monipuolisuus, oppilaitoksen nykyaikaisuus, jatko-opiskelu- mahdollisuudet, opetuksen ja tutkimuksen laatu, näkyminen julkisuu- dessa ja tiedon saanti oppilaitoksesta. Vaasan yliopisto menestyy korkeakoulujen keskiarvoa paremmin ainoastaan oppilaitoksen nyky- aikaisuudessa. Erityisen huonosti Vaasan yliopisto pärjää imago- tekijöissä näkyminen julkisuudessa, tiedon saanti oppilaitoksesta sekä opetuksen ja tutkimuksen laatu. Myös koulutusalojen monipuolisuutta ja oppilaitoksen arvostusta työmarkkinoilla pidetään yliopiston heik- koina kohtina. (Haarti 2002.) 43 Myönteisimmin Vaasan yliopistoon suhtautuvat Oulun tai Lapin läänissä ja 10000–30000 asukkaan paikkakunnalla asuvat, ammatilli- sessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskelevat sekä ruotsia äidinkiele- nään puhuvat vastaajat. Kriittisimpiä Vaasan yliopisto kohtaan ovat yliopistossa tai korkeakoulussa opiskelevat ja yli 100000 asukkaan paikkakunnalla asuvat. (Haarti 2002.) Yliopistoa koskevan tiedon lähteet Yliopistosta saadaan useimmiten tietoa maakunnallisista lehdistä (tau- lukko 13). Toiseksi tärkein tiedonlähde ovat yliopiston tiedotuslehdet. Muita tärkeitä lähteitä ovat alueradio, esitteet ja vuosikertomukset, seminaarit ja koulutustilaisuudet, tutkimusraportit ja julkaisut sekä henkilökohtaiset yhteydet. Taulukko 13. Vaasan yliopistoa koskevan tiedon lähteet (n=225). Tietolähde Kpl % Ammattilehdet 31 13,8 Valtakunnalliset lehdet 28 12,4 Maakunnalliset lehdet 149 66,2 Paikallislehdet 43 19,1 Yliopiston tiedotuslehdet 62 27,6 Esitteet ja vuosikertomukset 50 22,2 Valtakunnallinen TV 20 8,9 Valtakunnallinen radio 10 4,4 Alueradio 52 23,1 Paikallis-TV 3 1,3 Paikallisradio 14 6,2 Tutkimusraportit, julkaisut 49 21,8 Seminaarit, koulutustilaisuudet 50 22,2 Yliopistoseura 9 4,0 Henkilökohtaiset yhteydet 46 20,4 Muualta (usein Internetistä) 18 8,0 Ei mistään 24 10,7 44 Mikkosen ym. (1993: 67) tutkimukseen verrattuna muutos on valtava. Nykyisin ihmiset ilmoittivat suunnilleen puolta harvemmin saavansa tietoa mistä tahansa lähteestä kuin kymmenen vuotta aiem- min. Syytä tälle ei voi kuin arvailla. Osittain syynä voi olla, että tiedon hankinta on siirtynyt Internetiin, jota ei kyselyssä valmiina vastaus- vaihtoehtona annettu. Lisäksi tietoa hankittiin nyt myös ammatti- lehdistä. Ne eivät kuitenkaan voi selittää eroa täysin, niillä ei nimittäin tulisi olla mitään vaikutusta esimerkiksi seminaariosallistumisiin. Myös hieman erilainen vastausvaihtoehtojen muotoilu on voinut vaikuttaa tulokseen. Lisäksi mieleen tulee, onko osasyynä se, ettei yliopisto enää entiseen tapaan kiinnosta? Maakunnalliset tai paikalliset lehdet ovat yleisin tietolähde. Osalla vastaajista käsitteet ovat varmaankin menneet myös sekaisin, jolloin esimerkiksi Pohjalaista on voitu pitää paikallislehtenä. Suomenkielis- ten kolme päätietolähdettä ovat maakunnalliset lehdet (66%), yliopis- ton tiedotuslehdet (26,4%) ja alueradio (23,1%). Ruotsinkielisillä tär- keimmät sen sijaan olivat paikallislehdet (39,3%), maakunnalliset leh- det (32,1%) ja yliopiston tiedotuslehdet (21,4%). Kaikki ikäryhmät saivat suuren osan yliopistotiedoistaan maa- kuntalehdistä. Sen lisäksi ne kaikki vanhinta ikäryhmää (61–80 -vuo- tiaat) lukuun ottamatta saivat merkittävän osan tiedoistaan yliopiston tiedotuslehdistä. Vanhimmilla kyseisen tietolähteen korvaavat alue- radio sekä tutkimusraportit ja julkaisut. Nuorimmat (18–40 -vuotiaat) saavat tietonsa maakuntalehtien ja yliopiston tiedotuslehtien lisäksi paikallislehdistä. Keskimmäisen ikäluokan (41–50 -vuotiaat) kolmas tietolähde on alueradio. Taloustutkimus Oy:n (Haarti 2002) valtakun- nallisen tutkimuksen perusteella nuoret (17–19 -vuotiaat) saavat opis- kelua koskevaa tietoa parhaiten Internetistä, oppilaitosten kotisivuilta. Toiseksi eniten he saavat tietoa oppilaitoksen tuntevilta tuttavilta ja kolmanneksi eniten ottamalla itse yhteyttä oppilaitokseen. Seuraavaksi tulevat muut kaverit ja ystävät sekä Internet yleensä. Miesten tärkeimmät tietokanavat ovat maakunnalliset lehdet, yli- opiston tiedotuslehdet ja alueradio. Naisilla alueradio korvaantuu 45 paikallislehdillä. He saavat selvästi muita vastaajaryhmiä enemmän yliopistotietoa paikallislehdistä. Toiseksi eniten paikallislehtiä hyö- dyntävät nuoret. Pelkän peruskoulun suorittaneista merkittävä osuus (27,6%) il- moitti, ettei saa tietoa yliopistosta mistään. Myös keskimääräistä useam- pi ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut on samaa mieltä. Ammattikorkeatutkinnon suorittaneilla maakuntalehtien jälkeen (55,6%) toiseksi tärkein kanava on Internet. Peruskoulun käyneet saivat Vaasan yliopistosta useimmiten tietoa maakunnallisista (44,8%) tai valtakunnallisista (17,2%) lehdistä. Ylioppilas- tai ammattitutkinnon suorittaneiden tärkeimmät tietolähteet ovat maakunnallisten lehtien (57,1%) lisäksi paikallislehdet (25,0%) ja alueradio (19,6%). Opisto- tasoisen tutkinnon suorittaneiden toiseksi tärkein tietolähde ovat yli- opiston tiedotuslehdet (20,8%) ja kolmanneksi tärkein henkilökohtai- set yhteydet. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 1% ilmoitti, ettei saa yliopistosta tietoa mistään. Yleisin tietolähde heillekin ovat maakuntalehdet (74,7%), sitten yliopiston tiedotuslehdet (49,5%) sekä esitteet ja vuosikertomukset (42,1%). Virastoissa ja muissa julkisyhteisöissä työskentelevillä on selvästi monipuolisemmat tiedon lähteet kuin muilla vastaajilla. Kaikissa työ- yhteisöissä yleisin tietolähde on maakuntalehdet. Virastoissa toiseksi kirivät yliopiston tiedotuslehdet (66,7%) ja kolmanneksi esitteet ja vuosikertomukset (49,1%). Oppilaitoksissa kakkossijalle yltävät tutki- musraportit ja julkaisut (50,0%). Muissa julkisyhteisöissä alueradio (54,5%) nousee kakkoseksi. Yrityksille paikallislehdet (21,3%) ja alue- radio (18,7%) ovat tärkeitä. Jonkin verran vaihtelua oli myös työtehtävittäin. Johtavassa asemassa olevien kolme tärkeintä tieto- lähdettä ovat maakuntalehdet (71,0%), yliopiston tiedotuslehdet (43,9%) sekä esitteet ja vuosikertomukset (38,3%). Henkilökunnalle tärkeimpiä ovat maakuntalehdet (42,3%) ja paikallislehdet (30,8%). Yrittäjille puolestaan maakuntalehtien (57,1%) jälkeen toiseksi tärkein kanava oli alueradio (28,6%). 46 Pohjanmaa on ainoa alue, jossa paikallislehdet ovat yksi tärkeim- mistä tietolähteistä (38,0%). Näin on ehkä toisaalta siksi, että muiden maakuntien paikallislehtiä eivät kiinnosta Pohjanmaan asiat, toisaalta siksi, että Pohjanmaalla omia maakuntalehtiä saatetaan pitää paikallis- lehtinä. Etelä-Pohjanmaalla paikallislehden korvaa alueradio (25,9%) ja Keski-Pohjanmaalla seminaarit ja koulutustilaisuudet (20,9%). 47 YLIOPISTON JA YMPÄRISTÖN YHTEISTYÖMUODOT JA TUOTOKSET Yliopiston tarjoamien palveluiden käyttö Yleisökyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, mitä Vaasan yliopiston tarjoa- mia palveluja he ovat käyttäneet joko usein tai joskus. Opettajien konsultointipalveluja oli käyttänyt joka viides vastaaja (taulukko 14). Vain yksi vastaaja sanoi käyttäneensä kyseistä palvelua usein. Opiskelija- työvoimaa yliopistolta on rekrytoinut usein viisi vastaajaa ja joskus 36 vastaajaa (yhteensä 18,3 %). Taulukko 14. Yliopiston palveluita usein tai joskus käyttäneiden vastaajien osuus kaikista kysymykseen vastanneista (n=222–223). Palvelu Kpl % Opettajien konsultointipalvelut 44 19,8 Opiskelijatyövoiman rekrytointi 41 18,3 Opinnäytetöiden toimeksiannot 21 9,4 Muut tutkimustoimeksiannot 39 17,5 Täydennyskoulutus 54 24,3 Avoin yliopisto-opetus 43 19,3 Atk-keskuksen palvelut 9 4,0 Kirjaston palvelut 37 16,6 Euro-tietokeskuksen palvelut 13 5,9 Seminaarit 78 35,0 Sanomalehtiyliopisto 27 12,1 Opinnäytetöitä Vaasan yliopistosta on ainakin joskus tilannut 9,4 % vastaajista ja tutkimuksia 17,5 % vastaajista. Täydennyskoulutus- palveluja ilmoitti ainakin joskus käyttäneensä 24,3 % vastaajista ja avointa yliopisto-opetusta lähes yhtä moni. Ne ovatkin yleisimmin 48 käytettyjen palveluiden joukossa. Yliopiston järjestämiin seminaareihin oli osallistunut jopa 35,0 % vastaajista. Kirjaston palveluja on käyttänyt 16,6 % vastaajista, mutta samoissa tiloissa olevaa euro-tietokeskusta vain 5,9% ja läheistä atk-keskusta ainoastaan 4,0% vastaajista. Erot kymmenen vuoden takaiseen eivät niiden kohdalla ole kovin suuria. Sanomalehtiyliopistoa on hyödyntä- nyt 12,1% vastanneista. Verrattuna Mikkosen ym. (1993: 63) tutkimuk- seen opettajien konsultointipalvelut ovat lisänneet suosiotaan, mutta täydennyskoulutus vähentänyt hieman. Lisäksi opinnäytetöiden toi- meksiantoja on tehty vähemmän kuin ennen. Konsultointipalveluja ruotsinkieliset ovat käyttäneet suomenkie- lisiä vähemmän. Vanhemmat ikäluokat puolestaan ovat käyttäneet niitä hieman nuoria enemmän. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän on käyttänyt konsultointipalveluja. Peruskoulupohjaiset vastaajat eivät ole käyttäneet konsultointipalveluja lainkaan. Tämä liittynee siihen, että korkeasti koulutetut ovat muita useammin siinä asemassa, että he voivat palkata työntekijöitä. Viras- toissa on konsultointia hyödynnetty selvästi eniten, yrityksissä vähiten. Mitä isompi työyhteisö on kyseessä, sitä todennäköisemmin siellä on käytetty konsultointiapua. Eniten konsultointia ovat hyödyntäneet yritysten ammattijohtajat, omistajayrittäjät puolestaan eivät koskaan. Keski-Pohjanmaalla konsultointipalveluja on käytetty vähiten. Korkeammin koulutetut ovat muita useammin rekrytoineet Vaa- san yliopiston opiskelijoita. Peruskoulun käyneet vastaajat eivät ole lainkaan rekrytoineet yliopistosta, mikä jälleen liittynee heidän ase- maansa työpaikoilla. Eniten opiskelijoita on rekrytoitu virastoissa, toiseksi eniten yrityksissä. Yrittäjät eivät kuitenkaan olleet juurikaan opiskelijoita palkanneet. Mitä isompi työyhteisö on, sitä enemmän siellä on hyödynnetty Vaasan yliopiston opiskelijatyövoimaa. Pohjan- maalla opiskelijoita oli rekrytoitu naapurimaakuntia enemmän. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän on teettänyt Vaasan yliopistossa opinnäytetyön tai muun tutki- muksen. Tästä kuitenkin poikkesivat ammattikorkeakoulututkinnon 49 suorittaneet, jotka eivät ole antaneet toimeksiantoja lainkaan. Eniten molempia toimeksiantoja ovat teettäneet virastot, oppilaitokset ja muut julkisen puolen työyhteisöt. Pienyrittäjät eivät ole toimeksiantoja anta- neet. Etelä-Pohjanmaalla on opinnäytetoimeksiantoja tehty muita alu- eita enemmän ja Keski-Pohjanmaalla tutkimustoimeksiantoja muita vähemmän. Vanhemmat vastaajat ovat käyttäneet Vaasan yliopiston täydennys- koulutuspalveluja nuoria enemmän. Ruotsinkieliset ovat käyttäneet niitä odotetusti suomenkielisiä vähemmän. Mitä korkeammin koulu- tetusta vastaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin hän on käyttänyt täydennyskoulutuspalveluja. Yritykset ovat käyttäneet palvelua vä- hemmän kuin julkistahot. Isoissa yhteisöissä palvelua on hyödynnetty muita enemmän. Eniten täydennyskoulutusta ovat hyödyntäneet joh- tavassa asemassa olevat. Korkeasti koulutetut ovat hyödyntäneet avointa yliopisto-opetus- ta muita enemmän. Yksikään peruskoulun käynyt ei ole osallistunut avoimeen yliopisto-opetukseen, mutta korkeakoulututkinnon suorit- taneista siihen on joskus osallistunut 36,2% vastaajista. Työyhteisöistä virastot ja muut julkiset tahot ovat käyttäneet avointa yliopistoa eniten. Työyhteisöissä johto on ollut aktiivisin avoimen yliopisto-opetuksen hyödyntäjä. Mitä isommasta työyhteisöstä on kyse, sitä enemmän avoimessa yliopistossa on opiskeltu. Atk-keskuksen palveluja on käytetty melko vähän. Virastot ja yritykset ovat käyttäneet niitä hieman muita tahoja enemmän. Suurim- mat työyhteisöt (yli 500 henkeä) ovat käyttäneet palvelua eniten. Johta- vassa asemassa olevat ovat olleet ahkerimpia palvelujen käyttäjiä. Maakunnista vähiten atk-keskusta on hyödynnetty Etelä-Pohjanmaal- la. Erot tosin eivät ole suuria. Kirjastoa ovat käyttäneet eniten korkeasti koulutetut vastaajat. Julkisyhteisöt ja virastot ovat olleet aktiivisimpia kirjastopalvelujen käyttäjiä. Isommat työyhteisöt ovat käyttäneet kirjastoa pieniä enem- män. Yrittäjät sen sijaan eivät kirjastoa ole hyödyntäneet lainkaan. Myöskään Etelä-Pohjanmaalla ei ole käytetty yliopiston kirjastoa. 50 Kirjaston yhteydessä oleva Euro-tietokeskus on Vaasan yliopiston vähiten hyödynnetty palvelu. Korkeakoulututkinnon suorittaneet käyt- tävät sen mahdollisuuksia hieman muita useammin. Työpaikoista virastot hyödyntävät sitä eniten. Pohjanmaalla palvelua on käytetty hieman muita alueita enemmän. Vaasan yliopiston järjestämiin seminaareihin ovat eniten osallistu- neet korkeakoulututkinnon suorittaneet vastaajat. Kuntien ja valtion virastojen henkilökunta on ollut aktiivisinta seminaariväkeä, yrityksis- tä sen sijaan on seminaareihin osallistuttu selvästi vähemmän. Eniten seminaareihin on osallistuttu yhteisöjen johtotasolla. Mitä isommasta työyhteisöstä on puhe, sitä enemmän seminaareihin on osallistuttu. Sanomalehtiyliopistoon eivät ruotsinkieliset olleet tutustuneet lain- kaan, mikä onkin luonnollista, onhan kyse suomenkielisessä sanoma- lehdessä olevasta palvelusta. Peruskoulututkinnon tai ammattikorkea- tutkinnon suorittaneet ovat muita vähemmän hyödyntäneet sanoma- lehtiyliopistoa. Työpaikoista virastot ovat olleet aktiivisimpia palvelun hyödyntäjiä. Eniten sanomalehtiyliopistoa on käytetty Pohjanmaan maakunnassa. Vastaajista suurimmalla osalla (72,3%) yhteyksien määrä yliopis- toon on säilynyt viiden viime vuoden aikana ennallaan. Suhteet ovat kuitenkin useammin lisääntyneet (18,3%) kuin vähentyneet (9,4%). Miehillä suhteet yliopistoon ovat lisääntyneet naisia useammin. Kor- keakoulututkinnon suorittaneilla yhteydet Vaasan yliopistoon ovat selvästi lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Ammatti- korkeakoulun tai peruskoulun suorittaneilla sen sijaan suhteet ovat joko pysyneet ennallaan tai vähentyneet. Yhteydet Vaasan yliopistoon ovat lisääntyneet etenkin kuntien ja valtion virastoissa. Mitä isommasta työyhteisöstä on kyse, sitä useam- min suhteet ovat lisääntyneet. Etenkin johtavassa asemassa olevien yhteyden Vaasan yliopistoon ovat lisääntyneet. Maakunnista yhteydet ovat lisääntyneet pääasiassa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Mo- net, joilla ei ole mitään suhteita Vaasan yliopistoon koskaan ollutkaan, jättivät kysymyksen vastaamatta. 51 Yliopiston aktiivisuus yhteiskunnassa Yliopistolaisten osallistuminen alueellisten strategioiden ja toimintarakenteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Kyselyyn vastanneista yliopistolaisista yli 60% ilmoitti, etteivät he ole osallistuneet paikallisten strategioiden tai toimintamuotojen laatimi- seen. Laadituista strategioista selvästi suurin osa (75%) liittyy elinkei- noelämään, loput muihin organisaatioihin tai tieteeseen. Strategiat ovat joko paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia (taulukko 15). Kansain- välisiin strategioihin ei juuri ole osallistuttu (liite 10). Yliopisto on ollut mukana esimerkiksi kehittämässä Vaasan kaupungin ICT-strategiaa, Suupohjan seutukuntastrategiaa, WFA-alueen luontomatkailustrate- giaa, aluekeskusohjelmaa ja kirjastopoliittista ohjelmaa. Professorit, lisensiaatit ja tohtorit ovat vaikuttaneet useimmiten elinkei- noelämän strategioihin alueellisella tasolla. Hallintopalvelujen ja erillislaitosten edustajien osallistuminen strategioihin keskittyy paikal- lisiin elinkeinoelämän organisaatioihin. Projektipäälliköt ovat osallis- tuneet sekä paikallisten että alueellisten elinkeinoelämän organisaa- tioiden strategioihin. Taulukko 15. Yliopistolaisten osallistuminen strategioihin ja toimintamuotoihin. Aluetaso Tiede, julkiset Elinkeino- Yht. organisaatiot elämä Paikallinen taso 4 5,8 % 14 20,3 % 18 Alueellinen taso 5 7,2 % 13 18,8 % 18 Valtakunnallinen taso 5 7,2 % 12 17,4 % 17 Kansainvälinen taso 1 1,4 % 5 7,2 % 6 Yhteensä 15 44 59 52 Yliopistolaisten saamat toimeksiannot Kyselyyn vastanneista yliopistolaisista lähes puolet ilmoitti, ettei ole osallistunut ulkopuolisten antamien toimeksiantojen toteuttamiseen (taulukko 16). Saaduista toimeksiannoista suurin osa (49%) koskee tutkimuksia, loput melko tasaisesti koulutusta (27%) ja kehittämistä (24%). Suurimpia toimeksiantajia ovat olleet Pohjanmaan liitto, Vaa- san kaupunki, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukset, maa- ja metsätalousministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Merinova ja TEKES (liite 11). Taulukko 16. Yliopistolaisten saamat toimeksiannot. Pääosa toimeksiannoista on valtakunnallisia tai alueellisia. Tutkimus on enimmäkseen alueellista ja valtakunnallista, koulutus alueellista ja kehittämishankkeet paikallisia. Erot ovat kuitenkin melko pieniä. Kauppatieteellisten tiedekuntien toimeksiannot ovat useimmiten val- takunnallisia tutkimuksia. Tohtorien, professoreiden ja tutkijoiden saa- mista toimeksiannoista suurin osa on valtakunnallisia tutkimuksia. Toimeksiantajien näkemyksiä yhteistyöstä Vaasan yliopiston kans- sa tiedusteltiin puhelimitse. Syiksi sille, että koulutus, tutkimus tai kehittämistoimenpide on tilattu Vaasan yliopistolta, mainittiin useim- miten kolme syytä. Ensinnäkin, monet toimeksiantajat tunsivat Vaasan Aluetaso Tutkimus Koulutus Kehittämin. Yht. Paikallinen taso 8 11,6 % 5 7,2 % 8 11,6 % 21 Alueellinen taso 11 15,9 % 8 11,6 % 5 7,2 % 24 Valtakunnall. taso 14 20,3 % 5 7,2 % 6 8,7 % 25 Kansainväl. taso 10 14,5 % 6 8,7 % 2 2,9 % 18 Yhteensä 43 24 21 88 53 yliopistolta henkilöitä, joiden osaamisen arveltiin hyödyttävän toimeksiantajaa. Toiseksi Vaasan yliopiston resursseihin ja osaamiseen luotettiin, useinkin koska aikaisemmat kokemukset olivat olleet hyviä. Kolmanneksi haluttiin olla yhteistyössä nimenomaan oman alueen toimijan kanssa. Oman alueen toimijan arveltiin tuntevan toimeksi- antajien tarpeet etäisempiä tahoja paremmin. Yliopistolta toivottiin useinkin ulkopuolisen objektiivista näkemystä omiin ongelmiin ja haas- teisiin. Sillä, että yhteistyökumppaniksi tai toimeksiannon toteuttajaksi oli valittu Vaasan yliopisto, vaikutti usein myös yliopiston oma aktiivi- suus, esimerkiksi tehdyt hanke-esitykset. Haastattelujen perusteella yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Yliopis- to oli yleensä pysynyt aikataulussa ja tehnyt, mitä oli luvannutkin. Suhteita henkilöstöön pidetään yleisesti hyvinä ja henkilökuntaa asian- tuntevana. Yliopistoa kehutaan etenkin joustavuudesta ja paneutumi- sesta toimeksiantoon. Joitakin yksittäisiä pieniä ongelmia yhteistyössä oli ollut, mutta haastateltavat eivät yleensä pitäneet niitä mainitsemisen arvoisina. Yhteistyöstä katsottiin olleen hyötyä ja sille asetetut tavoit- teet oli vastaajien mielestä saavutettu. Yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta Vaasan yliopistossa tehdään jatkuvasti eri alojen tutkimusta. Tutki- muksia tehdään sekä opinnäytetöinä että tilaustutkimuksina. Osa tut- kimuksesta kohdistuu yleismaailmallisiin ongelmiin ja mielenkiinnon kohteisiin, osa keskittyy paikallisiin tutkimushaasteisiin. Tällaista tut- kimusta on sekä ainelaitoksissa että yliopiston erillislaitoksissa, varsin- kin Levón-instituutissa. Erityisesti alueen ongelmiin keskittyvää, kehit- tämiseen tähtäävää tutkimusta ja muuta toimintaa on etenkin Levón- instituutissa, mutta myös ainelaitoksissa, kuten markkinoinnin laitok- sella, jossa on tutkittu esimerkiksi Vaasan kaupungin imagoa, Vaasan vähittäiskaupan toimintaedellytyksiä sekä huonekaluteollisuuden mahdollisuuksia. 54 Alueellisen kehittämispolitiikan innovatiivisuus/tutkimuspainotteisuus Useimmat haastatellut toimeksiantajat pitävät Vaasan yliopistoa innovatiivisena. Innovatiivisuus näkyy muun muassa innovatiivisina hanke-esityksinä, tutkimuksina, kielikylvyn ja avoimen yliopiston toi- minnan kehittämisenä ja uusina tapoina toimia, joista eräänä esimerk- kinä Conradi Oy. Vaasan yliopiston innovatiivisuuden arvellaan pitkälti pohjautu- van sen lyhyeen historiaan yliopistona, josta syystä se on toimissaan keskimääräistä joustavampi. Innovatiivisuudessakin nähdään kuiten- kin kehittämisen varaa. Sen nähdään riippuvan tiedekunnista ja niissä vaikuttavista persoonista. Joidenkin mielestä Vaasan yliopisto on ”kes- kimääräisen innovatiivinen” tai ei lainkaan innovatiivinen. Ympäröi- vän alueen asukkaat, yritykset ja julkisyhteisöt näkevät yliopiston silti ennemminkin innovatiivisena kuin paikallaan polkevana. Henkilökunnan sähköinen yhteydenpito Noin 45% kyselyyn vastanneista yliopistolaisista ilmoitti käyneensä työhönsä liittyen viimeisen kahden vuoden aikana keskustelua yliopis- ton ulkopuolisten tahojen kanssa sähköpostilla, puhelimella tai muulla vastaavalla tavalla. Todennäköisesti todellinen luku on suurempi, kos- ka sähköiset viestimet ovat elämässämme niin jokapäiväisiä, että kaikki niiden välityksellä tapahtuneet yhteydenotot eivät välttämättä jää mie- leen eikä kaikkia pidetä edes mainitsemisen arvoisina. Sähköpostiliikennettä on jokaisella aluetasolla, mutta eniten kan- sainvälisellä ja valtakunnallisella tasolla, joissa henkilökohtaiset tapaa- miset jäävät vähäisemmiksi. Lähialueelle yhteyttä sähköisesti ilmoitti pitävänsä 16% vastaajista, kauemmas noin 24% vastaajista. Tohtoreilla on eniten yhteyksiä kansainväliselle tasolle. Professorien sähköisten yhteyksien painopiste on valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Myös kauppatieteellisellä alalla on runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä. Sähköiset yhteydet koskevat hyvin monenlaisia aiheita (liite 12). Paikallisella tasolla keskustelut ovat muun muassa opinto-ohjausta, 55 lausumia tiedotusvälineille, omasta tutkimustyöstä käytävää keskuste- lua, artikkelien kirjoittamista ja yritysyhteistyötä. Alueellisella tasolla yhteydenotot ovat koskeneet esimerkiksi hankekonsultointia, opin- näytteiden ohjausta, asiantuntijaneuvojen antoa ja keskustelua omasta työstä. Valtakunnallisen tason keskustelut ovat edellisten lisäksi sisältäneet kollegoiden työn kommentointia, tutkimusyhteistyötä, ta- pahtumien järjestelyä ja artikkelien kirjoittamista. Kansainväliset yhtey- det ovat liittyneet kansainvälisiin konferenssijärjestelyihin ja konfe- rensseihin valmistautumiseen, tutkimusyhteistyöhön, asiantuntija- neuvoihin ja opetuksen kehittämiseen. Yliopistolaisten jäsenyydet ja luottamustehtävät yhteiskunnan eri toiminnoissa Kyselyyn vastanneista yliopistolaisista noin 30% ilmoitti, ettei heillä ole minkäänlaisia luottamustehtäviä eikä jäsenyyksiä elinkeinoelämän järjestöissä eikä tieteellisissä seuroissa tai harrastusseuroissa (taulukko 17). Oletettavaa kuitenkin on, ettei ainakaan kaikkia harrastusten pii- riin kuuluvia jäsenyyksiä huomattu mainita. Jäsenyyksistä ja luottamus- toimista suurin osa (58%) on joko tieteellisiä tai harrastuksiin liittyviä, loput elinkeinoelämän piiriin kuuluvia. Jäsenyyksistä enemmistö on joko paikallisia (33%) tai valtakun- nallisia (28%). Verrattuna aiempaan kyselyyn Vaasan yliopiston vuorovaikutussuhteista (Mikkonen, Stenman & Bonnici 1993) alueelli- nen ja paikallinen taso korostuivat tieteellisten seurojen ja harrastusten kohdalla. Syynä lienee harrastusten liittäminen tieteellisten seurojen kanssa samaan kysymykseen; suurin osa harrastustoiminnastahan on paikallista tai alueellista. Elinkeinoelämän luottamustehtävien kohdal- la suunta on päinvastainen: paikalliset ja alueelliset luottamustehtävät ovat vähentyneet kymmenen vuoden takaisesta, kansainväliset lisään- tyneet. 56 Aluetaso Tieteelliset seurat Elinkeinoelämä Yht. ja harrastukset Paikallinen taso 32 46,4 % 18 26,1 % 50 Alueellinen taso 13 18,8 % 16 23,2 % 29 Valtakunnallinen taso 24 34,8 % 19 27,5 % 43 Kansainvälinen taso 18 26,1 % 11 15,9 % 29 Yhteensä 87 64 151 Taulukko 17. Yliopiston henkilökunnan jäsenyydet ja luottamustehtävät. Paikallistason jäsenyydet ovat esimerkiksi urheiluseurojen, Vaasan yliopiston organisaatioiden ja Vaasan kaupungin toimielimien jäse- nyyksiä ja luottamustehtäviä (liite 13). Alueellisen ja valtakunnallisen tason jäsenyydet ovat erittäin monipuolisia, mitään yhteistä linjaa niille on vaikea löytää. Kansainvälisellä tasolla jäsenyydet liittyivät useimmi- ten koulutuksen alaan. Eri hallintosektoreiden henkilökunnan jäse- nyyksien jakautuminen eri aluetasoille on esitetty kuvassa 4. Kuvaa tarkasteltaessa on muistettava, että humanistisesta tiedekunnasta ja etenkin yhteiskunnallisesta tiedekunnasta vastauksia tuli hyvin vähän. Sen takia yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vastaukset on jätetty pois elinkeinoelämän jäsenyyksiä koskevasta kuvasta. Maisterien ja alemman koulutuksen suorittaneiden luottamusteh- tävät ja jäsenyydet olivat pääosin paikallisia tieteellisiä tai harrastus- seurojen jäsenyyksiä. Tohtorien jäsenyydet sen sijaan painottuvat valta- kunnallisiin tieteellisiin seuroihin. Professorien jäsenyyksistä suurin osa on alueellisella tasolla elinkeinoelämän organisaatioissa tai kan- sainvälisellä tasolla tieteellisissä piireissä. 57 Kuva 4. Eri hallintosektoreilla työskentelevien jäsenyyksien jakautuminen eri aluetasoille. Osallistuminen aluetta koskevaan päätöksentekoon Yliopistolaiset ovat joko työnsä puitteissa tai vapaa-ajallaan mukana monenlaisessa yliopiston ulkopuolisessa toiminnassa. He ovat osallis- tuneet muun muassa lähialueen kuntien strategiatyöhön ja eri toimin- nan osa-alueiden kehittämiseen. Lisäksi yliopistolaisia on esimerkiksi Tieteelliset ja harrastusjäsenyydet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erillislaitos Hallintopalvelut Humanist. tdk Kauppatiet. tdk:t Yht.kunt.tiet. tdk prosenttia vastanneista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erillislaitos Hallintopalvelut Humanist. tdk Kauppatiet. tdk:t Yht.kunt.tiet. tdk prosenttia vastanneista Elinkeinoelämän jäsenyydet Paikallinen Alueellinen Valtakunnallinen Kansainvälinen h al li n to se k to ri h al li n to se k to ri Alueellinen Valtakunnallinen Kansainvälinen Paikallinen 58 yritysten hallituksissa. Lisäämisen varaakin osallistumisessa olisi. Kun- nallispolitiikassa yliopistolaisia on melko vähän, osallistuminen on muutamien aktiivisten varassa. Yliopisto sinällään ei juurikaan pyri vaikuttamaan aluetta koskevaan päätöksentekoon, ellei kyse ole esi- merkiksi yliopistoa ympäröivän maa-alueen käytöstä. Opiskelijoiden osallistuminen huono-osaisten tukemiseksi järjes- tettyihin aktiviteetteihin Vaasassa yliopisto-opiskelijoiden aktiivisuus hyväntekeväisyydessä ei ole mitenkään huomattavaa. Kovin monet opiskelijoista eivät maksa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä olevaa vapaaehtoista hyväntekeväisyyssummaa. Ylioppilaskunnan edustaja arvelee opiske- lijoiden vaikuttavat muiden ihmisten tapaan ennemminkin hyvänteke- väisyysjärjestöjen kautta. Voitaneen kuitenkin sanoa, että opiskelijat ovat keskimääräistä aktiivisempia erilaisessa toiminnassa. Ylioppilas- kunta ei kuitenkaan järjestä mitään erityisesti huono-osaisten tukemi- seen tähtäävää toimintaa kummilapsitoimintaa ja omille opiskelijoille suunnattua vippilainaa lukuun ottamatta. Yliopiston osallistuminen kulttuuritapahtumiin Yliopistolaisten keskuudessa yliopiston ei nähdä kovin voimakkaasti osallistuvan kulttuuritapahtumiin. Yliopiston nähtiin kuitenkin jo pel- källä olemassa olollaan kehittävän kulttuuria (liite 14). Yliopisto on myös tapahtumapaikka muiden järjestämille kulttuuritapahtumille. Yliopisto voisi vastaajien mielestä panostaa kulttuuriin nykyistä enem- mänkin. Teemahaastattelujen perusteella yliopiston kulttuurivaikutusten nähdään tällä hetkellä liittyvän pääosin yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen. He ovat kulttuuripalvelujen käyt- täjiä ja kulttuurikysynnän luojia kulttuurin tuottajia tai kulttuurilaitosten hallintoon osallistujia. Opiskelijat järjestävät kaupungilla tapahtumia ja pyörittävät yli- oppilasteatteri Ramppia. Henkilökunnan edustajia on kuoroissa ja taidelaitosten hallituksissa. Henkilökunta ja opiskelijat myös käyttävät 59 kulttuuripalveluja keskimääräistä enemmän, vaikka lisäämisenkin va- raa olisi. Yliopistokampusta pidetään myös osana yliopiston kulttuuri- sia vaikutuksia. Alue itsessään on kaunis ja siinä on säilytetty vanhan puuvillatehtaan rakennukset yhdistettynä uuteen. Alue antaa puitteita kulttuuritapahtumien järjestämiseen ja siihen kuuluva tiedekirjasto Tritonia säilyttää ja tarjoaa kulttuuria. Tulevaisuudessa yliopiston merkitystä kulttuurisena vaikuttajana voitaisiin lisätä. Yliopistolaiset voisivat aktivoitua yleiseen kulttuuri- keskusteluun osallistumisessa. He voisivat kirjoittaa aiheista artikkeleja, esiintyä puhujina eri tilaisuuksissa ja järjestää Studia generalia -tyyppi- siä yleisöluentoja. Näiden tulisi kuitenkin olla Vaasan yliopiston omilta aloilta, jotta yliopistolla olisi annettavaa. Vaasan yliopisto voisi myös lisätä alueen kulttuuriin eri tavoin yhteydessä olevaa tutkimusta sekä sisällyttää opetukseensa nykyistä enemmän kulttuurisidonnaista ai- nesta. Eräs kehittämisen arvoinen idea olisi perustaa yliopistoalueelle historia-/taidepolku, joka kiertäisi kaikki alueen taideteokset sekä historialliset kohteet. Tämän pystyisi järjestämään tekemällä kohteista esitteen, jossa niistä kerrottaisiin tarkemmin ja laittamalla sen jakeluun esimerkiksi yliopiston infoon ja turistineuvontaan. Kestävän kehityksen juurruttaminen yliopistossa ja toimet tietoisuuden lisäämiseksi Yliopistolaiset eivät koe Vaasan yliopiston panostamista kestävään kehitykseen mitenkään erityisen merkittäväksi. Niin sanotun ekokam- puksen nähdään melko pitkälti jääneen vain sanaksi ilman sisältöä. Jotkut vastaajat tosin ovat sitä mieltä, että yliopisto edistää kestävää kehitystä sekä omalla ympäristömyönteisellä toiminnallaan että ympä- ristöä käsittelevillä kursseillaan (liite 15). Enemmän panostusta ympäristöasioihin kaivataan. Vastaajat eivät koe, että Vaasan yliopisto mitenkään erityisesti pyrkisi levittämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Ainoastaan ympäristöalan sivuainekokonaisuuden kursseja voidaan pitää tällaise- na pyrkimyksenä. Useiden teemahaastatteluihin osallistuneiden mie- lestä tässä olisi tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. 60 Yliopiston merkitys alueellaan Alueen innovatiivisuuden ja synergian indikaattorit Alueellinen osaamisbarometri muodostuu osaamismuuttujista, inno- vaatiomuuttujista ja väestömuuttujista. Osaamismuuttujiin kuuluu muun muassa Tilastokeskuksen koulutustasomittain, joka kuvaa tutkija- koulutetun väestön osuutta tutkinnon suorittaneesta väestöstä ja kor- keakoulujen aloituspaikkatarjontaa suhteessa 19–21 -vuotiaaseen väes- töön. Innovaatiomuuttujia ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehittämis- menojen osuus asukasta kohden ja korkeakoulujen osuus kyseisistä menoista. Väestömuuttujia ovat muun muassa työttömyysaste ja brut- tokansantuote asukasta kohden. Pohjanmaa on kaikissa muuttuja- ryhmissä valtakunnan keskiarvon yläpuolella ja nuoren väestön koulu- tustaso on maan korkein. Pohjanmaa on niin sanottu innovatiivinen kasvualue. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ovat sen sijaan kaikissa ryhmissä hivenen keskiarvon alapuolella. (Korkeakoulujen alueellisen kehittä- misen työryhmä 2001: 39, 59–62.) Alueen koulutustaso Vaasan yliopiston vaikutusalueen koulutustaso on jonkin verran nous- sut vuosien 1998 ja 2000 välillä (taulukko 18). Valitettavasti vanhemmat koulutustasotiedot eivät ole vertailukelpoisia uusien tietojen kanssa, joten vanhempaa kehitystä ei voida tässä tarkastella. Lisäksi yliopisto vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, ettei Vaasan yliopisto ole alueen ainoa korkeakouluyksikkö, vaan alueella toimii myös Svens- ka Handelhögskolanin ja Åbo Akademin yksiköitä. Erään haastatellun yliopistolaisen mukaan alueen koulutustaso on kuitenkin noussut hui- masti sen jälkeen, kun Vaasan yliopisto (silloinen kauppakorkeakoulu) perustettiin. 61 Taulukko 18. Koulutustason kehittyminen Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vuosina 1998 ja 2000 (StatFin 2001). Maakunta Vuosi Korkea-asteen Tutkijakoulu- Koulutus- tutkinnon suo- tusasteen taso- rittaneiden osuus tutkinto mittain Etelä-Pohjanmaa 1998 17,4 % 131 225 2000 18,0 % 149 234 Nurmo 1998 24,8 % 13 288 2000 26,3 % 14 301 Seinäjoki 1998 27,8 % 56 302 2000 28,6 % 65 313 Pohjanmaa 1998 21,3 % 362 252 2000 21,9 % 408 261 Mustasaari 1998 25,1 % 48 281 2000 26,1 % 53 293 Pietarsaari 1998 21,0 % 19 242 2000 21,4 % 21 250 Vaasa 1998 28,0 % 237 305 2000 28,4 % 271 314 Keski-Pohjanmaa 1998 17,0 % 77 227 2000 17,4 % 88 235 Kokkola 1998 20,6 % 54 252 2000 21,1 % 60 261 Koko maa 1998 22,5 % 20 817 268 2000 23,3 % 23 248 278 62 Koulutustasomittain kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeim- man koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohden. Mittaimen arvo tutkimusalueella alittaa koko maan keskiarvon muualla paitsi Vaasassa ja Mustasaaressa sekä Seinäjoella ja Nurmossa. Samoilla paikkakunnilla korkea-asteentutkinnon suorittaneiden osuus kaikista tutkinnoista ylittää koko maan keskiarvon. Vaasan yliopiston vaikutus näkyy selvimmin tarkasteltaessa tutkijakoulutusasteen tutkintojen määrää. Vaasassa on kyseisen tutkijakoulutuksen suorittaneita enem- män kuin Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yhteensä ja koko Pohjanmaalla lähes kaksinkertainen määrä. (StatFin 2001.) Vaikuttaisikin siten siltä, että Vaasan yliopiston väestön koulutustasoa kohottava vaikutus rajoittuu melko pienelle maantieteelliselle alueelle. Vuonna 2001 korkeakouluopiskelijoiden (yliopistot ja ammatti- korkeakoulut yhteensä) osuus 19–21 -vuotiaiden ikäluokasta vaihteli Oulun ja Lapin läänien 60%:sta Länsi-Suomen läänin 69%:iin. Yliopis- to-opiskelijoiden osuus vaihteli Lapin läänin 19%:stä Länsi-Suomen läänin 33%:iin. Lääneittäin tarkasteltuna Länsi-Suomen läänissä oli siis enemmän korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita kyseisessä ikäluokas- sa kuin muissa lääneissä. Suuralueittain tarkasteltuna tilanne muuttuu. (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 41–43.) Pohjanmaan maakunnassa korkeakouluopiskelijoiden osuus ikä- luokasta oli 88%, Etelä-Pohjanmaalla 31% ja Keski-Pohjanmaalla 31%. Täten Pohjanmaan suuralueella (sisältää kolme pohjalaista maakuntaa) korkeakouluopiskelijoiden osuus oli 52%. Luku on valtakunnallisesti toiseksi alhaisin. Alhaisin korkeakouluopiskelijoiden osuus (42%) oli Etelä-Suomen suuralueella (sisältää Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Ky- menlaakson), korkeimmat Helsingin metropolialueella (Uusimaa ja Itä- Uusimaa) ja Keski-Suomen suuralueella (76% ja 83 %).Yliopisto-opiske- lijoita Pohjanmaan maakunnassa oli 38 % ja Keski-Pohjanmaalla 2 %. Etelä-Pohjanmaalla yliopisto-opiskelijoita ei ikäluokassa ollut. Si- ten Pohjanmaan suuralueen yliopisto-opiskelijoiden osuus ikäluokasta 19–21 -vuotiaat oli valtakunnan toiseksi matalin (14 %). (Korkeakoulu- jen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 41–43.) 63 Pohjanmaan maakunnassa (Vaasan rannikkoseutu) korkeakoulu- ja etenkin yliopisto-opiskelijoiden osuus oli selvästi suurempi kuin naapurimaakunnissa, mihin lienevät vaikuttamassa sekä Vaasan yli- opisto että muut Vaasassa sijaitsevat yliopisto- ja korkeakouluyksiköt. Muut korkeakouluyksiköt etenkin ovat valtakunnallisia, esimerkiksi kaikki Suomen ruotsinkieliset opettajat koulutetaan Vaasassa. Sen takia Vaasan opiskelupaikkamäärä ylittää alueen tarpeen. Pohjanmaalla nuoren 25–34 -vuotiaan väestön koulutustaso on maan korkein (Kor- keakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 60). Tilastokeskuksen vuodelta 2000 olevan valtakunnallisen koulutus- rakennetilaston mukaan Vaasan seudulla on Suomessa seitsemänneksi eniten koulutettua väkeä suhteessa väkilukuun. Etelä-Pohjanmaa on tilastossa kolmanneksi viimeisenä ja Keski-Pohjanmaa viimeisenä. Tilaston perusteella korkeakoulutetut ihmiset kerääntyvät kasvu- keskuksiin. Vaasan seutukunnan edelle menevät muun muassa Helsin- gin, Rovaniemen, Kuopion ja Jyväskylän seutukunnat, kun taas Turun seutukunta jää Vaasan taakse. Tilastossa korkea-asteen koulutukseksi lasketaan yliopistojen lisäksi ammattikorkeakoulut ja ammatilliset opis- toasteen tutkinnot. (Palm 2002.) Enemmistö entisen Vaasan läänin alueella asuvista korkea- koulutetusta (vuosina 1997–2000 valmistuneet) ovat Vaasan seudulla, Pohjoisten seinänaapurien alueella sekä Pietarsaaren ja Kokkolan seu- duilla. Eniten alueella on alemman korkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. (Sijoittumispalvelu 2002a.) Uudet yritykset / väestö Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on yritysten toimi- paikkojen määrä asukaslukuun suhteutettuna kehittynyt vuosien 1994 ja 1999 välillä yleensä maan keskiarvoa huonommin (taulukko 19). Kun jaetaan toimipaikkojen nettomuutos (lisäys tai vähennys edellisvuo- desta) alueen väestömäärällä, saadaan lisääntyneiden tai vähentyneiden toimipaikkojen määrä yhtä asukasta kohti. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän alueelle on väkimäärään nähden syntynyt uusia toimi- paikkoja. Suhdeluku on ollut tutkimusjaksolla paras vuonna 1996. 64 Taulukko 19. Yritysten toimipaikkojen nettomuutos henkeä kohden Etelä-Pohjan- maalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vuodesta 1994 vuoteen 1999. Saatu luku on kerrottu tuhannella (StatFin 2001). 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Etelä-Pohjanmaa - 1,67 0,76 2,19 1,34 0,50 0,70 Pohjanmaa - 1,35 - 0,65 2,95 1,51 0,87 - 0,46 Keski-Pohjanmaa - 4,15 1,63 2,96 1,55 0,54 - 0,15 Koko maa - 1,48 0,79 2,63 1,88 1,16 0,33 Tutkimus- ja kehittämistoiminta alueella Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien korkeakoulusektorin panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kasvanut vuosina 1995–1999 (taulukko 20). Tutkimushenkilökunnan määrä, sekä tutkimus- ja kehittämismenot ovat lisääntyneet. Kolmen maakunnan osalta selvästi suurinta tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut Pohjanmaan maakunnassa. Vuonna 1995 noin 95% kaikesta tutkimuspanostuksesta on sen alueella. Vuonna 1999 sen osuus on enää 75% Keski-Pohjanmaan tutkimustoiminnan alettua ja Etelä-Pohjan- maan tutkimustoiminnan vahvistuttua. (StatFin 2001.) Etelä-Pohjan- maalla tutkimus- ja kehittämismenojen osuus asukasta kohden on maan alhaisin ja Keski-Pohjanmaallakin maan alhaisimpia. Pohjan- maalla menee paremmin, mutta sekin on maan keskitason alapuolella (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 59–62). Yleensä alueiden tutkimus- ja kehitystyö painottuu yliopistopaikka- kuntien yhteyteen. Vaasan yliopiston tutkimusmenot vuonna 1999 olivat 7,23 miljoonaa euroa (43 mmk). Luku vastaa Lapin yliopiston (8,07 meuro), Helsingin kauppakorkeakoulun, (7,9 meuro) ja Turun kauppakorkeakoulun (5,89 meuro) tutkimusmenoja. 65 vuosi 1995 vuosi 1999 Tutkimushenkilökunta 179 henkilöä 232 henkilöä Tutkimustyövuodet 113 vuotta 173 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot 6,9 meuro (41 milj. mk) 10,1 meuro (60 milj. mk) Taulukko 20. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehitys Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa yhteensä vuosina 1995 ja 1999 (StatFin 2001). Taidekorkeakouluja ja Svenska handelhögskolania lukuun ottamatta muilla yliopistoilla tutkimusmenot ovat huomattavasti isompia kuin Vaasan yliopistolla. Viime vuosina korkeakouluissa on kehitetty neu- vontaa, koulutusta sekä innovaatioiden etsintää ja arviointia tarjoavia innovaatiopalveluja. Tällä hetkellä palveluja tarjotaan 12 yliopistossa. (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä 2001: 26, 28.) Vaa- san yliopistolla kyseistä palvelua tarjoaa TE-keskuksen vieraileva keksintöasiamies. Tieteellisiä julkaisuja Vaasan yliopistosta valmistuu vuosittain yli 200 (taulukko 21). Viime vuosina määrä on ollut hieman laskemaan päin. 66 Koulutusala Vuosi Julkaisut Julkaisut Julkaisut Suomessa ulkomailla yhteensä Humanistinen ala 1998 43 40 83 1999 36 40 76 2000 25 42 67 Yhteiskunta- 1998 20 5 25 tieteellinen ala 1999 28 5 32 2000 22 5 27 Kauppatieteellinen ala 1998 69 55 124 1999 70 59 129 2000 44 65 109 Teknillinen ala * 1998 20 26 46 1999 4 9 13 2000 6 1 7 Yliopisto yhteensä 1998 152 126 278 1999 138 113 251 2000 97 113 210 * Vuoden 1998 jälkeen tilastointiperiaatteet ovat muuttuneet. Taulukko 21. Vaasan yliopiston tieteellinen julkaisutoiminta 1998–2000 (Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000: 27). 67 Yliopiston tuottamat rahavirrat Yliopisto on merkittävä taloudellinen toimija alueellaan. Yliopisto tuo rahaa ympäröivään talouteen muun muassa palkkojen ja hankintojen kautta. Yliopiston kokonaismenot – ja siten myös taloudellinen merki- tys alueelleen – ovat olleet koko ajan nousussa (taulukko 22). Vuonna 2000 sen kokonaismenot olivat 119 miljoonaa markkaa (Tilinpäätös- asiakirja vuodelta 2000: 40). Siitä suuri osa muodostui palkkakustan- nuksista. Taulukko 22. Yliopiston vuodessa käyttämä rahamäärä vuosina 1990, 1995 ja 1999 (Vaasan korkeakoulu 1990: 72; Vaasan yliopisto 1995: 4; Vuosikertomus 1999: 37, Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000: 40). Ulkopuolisen rahoituksen merkitys vaihtelee yliopistoittain. Vaasan yliopistolla ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 25% koko rahoi- tuksesta. Yliopistojen ulkopuolisesta rahoituksesta Suomen Akatemian osuus vuonna 2000 oli noin 17 % (581 milj. mk) , TEKESin osuus 16% (499 milj. mk) ja EU-rahoituksen 7%. Vaasan yliopisto on pystynyt hyödyntämään merkittävästi EU:n rakennerahoitusta, jota sen ulko- puolisesta rahoituksesta on vajaa 20%. Ainoastaan Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ja Joensuun yliopisto ovat saaneet Vaasaa suuremman osuuden ulkopuolisesta rahoituksestaan EU:n rakennerahastoista. Noin 7% Vaasan yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta tulee EU:n tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. (Korkea- koulujen alueellisen vaikuttamisen työryhmä 2001: 12–14, 25, 28.) Suo- men Akatemia ja TEKESin rahoitus sen sijaan on Vaasan yliopistolla vähäisempää. Vuosi Menot (E) Menot (mk) 1990 8 822 970 52 459 000 1995 15 221 007 90 500 000 1999 19 005 235 113 000 000 2000 20 014 363 119 000 000 68 Alueen inhimillisen pääoman kehittäminen Koulutuksen vaikuttavuus näkyy ensimmäisenä tutkinnon suoritta- neiden työllistymisessä. Pidemmällä aikavälillä se näkyy myös muun muassa elinkeinoelämän rakenteissa ja yhteiskunnallisten muutosten nopeudessa. Vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Yleensä vaikuttavuuden tärkeim- pänä mittarina on pidetty työllistymistä ja tutkinnon suorittaneiden sijoittumista. Vuorovaikutuksen ja välillisten vaikutusten mittaaminen on sen sijaan vaikeampaa. (Korkeakoulujen alueellisen vaikuttamisen työryhmä 2001: 34.) Vaikeudestaan huolimatta sitä ei saisi unohtaa, jos tavoitellaan hyvää kokonaiskuvaa. Yliopistoon sisään otetut ja tutkinnon suorittaneet Vaasan yliopistoon opiskelijaksi hyväksyttyjen määrä on lisääntynyt jatkuvasti (taulukko 23). Vuonna 1999 määrä oli jo yli 600 uutta opiske- lijaa. Heistä lähes puolet (307) aloitti kauppatieteelliset opinnot. Toisek- si eniten uusia opiskelijoita (186) aloitti humanistisilla aloilla. Teknillisellä alalla opintojaan aloittelevia oli 71 ja yhteiskunnallisella alalla 58. (Vuosikertomus 1999: 37.) Taulukko 23. Vaasan yliopistoon sisään otetut ja sieltä valmistuneet vuosina 1980, 1990, 1995 ja 1999 (Vaasan korkeakoulu 1980–1981: 59, 62; Vaasan korkeakoulu 1990: 72; Vaasan yliopisto 1995: 4; Vuosikertomus 1999: 37). 1980 1990 1995 1999 Sisään otetut 268 405 483 622 Perustutkinto 137 * 265 281 311 Lisensiaatin tutkinto 2 7 11 13 Tohtorin tutkinto 1 2 6 7 *) Sisältää ekonomin tutkinnon (80 kpl), kirjeenvaihtajan tutkinnon (30 kpl) ja kauppatieteen kandidaatintutkinnon (27 kpl) suorittaneet. Vuonna 1999 perustutkinnon Vaasan yliopistossa suorittaneista lähes kolme neljäsosaa (222) oli kauppatieteilijöitä. Myös lisensiaatin ja toh- 69 torin tutkinnoissa kauppatieteillä oli selkeä johtoasema. Tekniikan alan tutkintoja Vaasassa ei vielä ole mahdollista suorittaa. (Vuosikertomus 1999: 37–38.) Vuosina 1998-2000 Vaasan yliopistosta valmistuneet on esitelty tutkinnoittain ja aloittain taulukossa 24. Vuosittaiset vaihtelut ovat melko pieniä. Taulukko 24. Vaasan yliopistosta vuosina 1998–2000 valmistuneet aloittain ja tutkinnoittain. (Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000: 27, 29). Opiskelijoiden jakautuminen kotipaikkakunnittain Vuonna 1980 runsas kolmannes Vaasan korkeakoulun opiskelijoista oli Vaasan läänistä. Seuraavaksi eniten opiskelijoita tuli naapurilääneistä Oulun, Turun ja Porin sekä Hämeen läänistä. Näistä muodostui yhteen- sä 66 % koko opiskelijamäärästä. Siten Vaasan korkeakoulua voikin pi- tää vahvasti alueellisena korkeakouluyksikkönä. Viidenneksi eniten opis- kelijoita tuli Uudenmaan läänistä. (Vaasan korkeakoulu 1980–1981: 59). Tilanne ei ole näistä ajoista paljon muuttunut (kuva 5). Uudeltamaalta tulee nykyisin kuitenkin hieman enemmän opiskelijoita kuin 20 vuotta sitten. Kun tarkastellaan Vaasan yliopistossa opiskelunsa aloittaneiden kotilääniä tavoitetutkinnoittain, havaitaan, että Vaasan yliopistoon tullaan eri aineita opiskelemaan hyvinkin eri suunnilta. Vuonna 2000 diplomi-insinöörin opinnot aloittaneista peräti 94% oli Länsi-Suomen läänistä (taulukko 25). Muutos 1990-luvun alusta on merkittävä, sillä silloin diplomi-insinöörin opinnot aloittaneista noin 70% oli nykyisen Länsi-Suomen läänin alueelta. Itä-Suomen läänistä DI-opiskelijoita sen sijaan saapuu entistä vähemmän. Hum ala Kaupp. ala Yhteisk. ala Yhteensä Vuosi Mai. Lis. Tri Mai. Lis. Tri Mai. Lis. Tri Mai. Lis. Tri 1998 55 2 2 208 6 5 34 3 - 297 11 5 1999 62 4 - 222 8 5 27 1 2 311 13 7 2000 54 2 3 200 4 7 25 2 1 279 8 11 70 Hallintotieteiden ja humanististen aineiden opinnot aloittaneista runsas 70% saapui Länsi-Suomen läänin alueelta vuonna 2000, kun 1990-luvun alussa luvut olivat noin 10%-yksikköä suurempia. Nykyi- sin Etelä-Suomen läänistä ja humanistisella puolella lisäksi Oulun läänistä saapuu vastaavasti enemmän opiskelijoita. Kauppatieteellinen ala vetää opiskelijoita selvästi laajimmalta alueelta. Kauppatieteiden opinnot aloittaneista vain 55% oli Länsi- Suomen läänistä vuonna 2000. Osuus on ollut suunnilleen sama koko 1990-luvun. Etelä-Suomesta saapuvien opiskelijoiden osuus on kuiten- kin kasvanut hieman. (Vaasan yliopiston valintaopas 1991: 33 ja 1996: 40; Hakuopas 2001: 44.) Täten Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiede- kunta on Suomen kauppatieteellisistä yliopistoyksiköistä opiskelija- rekrytoinnin suhteen valtakunnallisimpia. Muiden yksiköiden opiske- lijoista suurempi osuus tulee lähialueelta. Syksy 1990 Syksy 1995 Syksy 2000 EK FK HK DI KTM FM HTM DI KTM FM HTM DI Yht. Vaasan l. 27 70 67 43 30 71 58 65 55 * 71 * 74 * 94 * 65 * T:n & P:n l. 13 6 18 8 14 6 8 15 * * * * * K-Suom. l. 1 3 0 0 3 2 6 0 * * * * * Hämeen l. 11 4 0 17 10 2 4 0 * * * * * U-maan l. 22 5 6 8 16 1 6 5 25** 17** 13 ** 2 ** 19** Kymen l. 3 1 0 0 2 1 4 0 ** ** ** ** ** Kuopion l. 3 0 3 8 5 3 2 0 5 *** 4 *** 2 *** 0 *** 4*** P-Karj. l. 2 2 0 8 1 1 0 0 *** *** *** *** *** Mikkelin l. 2 1 3 0 1 0 0 5 *** *** *** *** *** Oulun l. 11 6 0 8 14 11 13 10 12 3 10 2 9 Lapin l. 5 1 3 0 3 3 0 0 3 2 2 2 2 Yht. 100 100 99 100 99 101 101 100 100 100 101 100 99 *) Nykyinen Länsi-Suomen lääni, sisältää Vaasan läänin, Turun ja Porin läänin, Keski-Suomen läänin ja osan Hämeen läänistä. **) Nykyinen Etelä-Suomen lääni, sisältää Uudenmaan läänin, Kymen läänin ja osan Hämeen läänistä sekä Mikkelin läänistä. ***) Nykyinen Itä-Suomen lääni, sisältää Kuopion läänin, Pohjois- Karjalan läänin ja suurimman osan Mikkelin läänistä. Taulukko 25. Vaasan yliopistossa opiskelunsa aloittaneet kotiläänien prosentti- osuudet tavoitetutkinnoittain vuosina 1990, 1995 ja 2000 (Vaasan yliopiston valintaopas 1991: 33 ja 1996: 40; Hakuopas 2001: 44). 71 Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistiosta (2001: 9) ilmenee, että vuonna 1999 pääkaupunkiseudun yliopistot rekrytoivat selvästi muita enemmän opiskelijoita omasta maakunnastaan (72–100%). Muita yliopistoja, jotka rekrytoivat opiskelijoistaan yli 60% kotimaa- kunnasta ovat Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu, Tampereen yli- opisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Vaasan yliopisto rekrytoi oman maakuntansa alueelta (Pohjan- maalta) jonkin verran keskimääräistä vähemmän opiskelijoita. Omasta tai naapurimaakunnasta lähes kaikki yliopistot rekrytoivat 73–84% opiskelijoistaan. Vaasan yliopiston luku on 75% eli keskitasoa. Muiden kuin helsinkiläisten yliopistojen opiskelijoista yleensä noin 5–10% tuli Uudeltamaalta. Valmistuneiden työllistyminen alueelle Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuvat hyvin työmarkkinoille. Vuonna 2000 vastavalmistuneista oli vakinaisessa kokopäivätyössä 57,4%, määräaikaisessa kokopäivätyössä 34,1% ja yrittäjinä 3,7%. (Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000: 33.) Tietoja valmistuneiden työllistymisalueesta löytyy useasta lähteestä: yliopiston omasta seu- rannasta ja Tilastokeskukselta. Vuosien 1990 ja 1994 välillä Vaasan yliopistosta valmistuneista vajaa kolmannes sijoittui työelämään silloisen Vaasan läänin alueelle (taulukko 26). Noin 40% muutti työn perässä Uudenmaan lääniin. Vuosina 1999 ja 2000 Vaasan yliopistosta valmistuneista noin 45% sijoittui työelämään yliopiston omalle alueelle (Etelä-Pohjanmaa, Poh- janmaa ja Keski-Pohjanmaa) ja noin kolmannes valmistuneista siirtyi töihin Uudellemaalle. (Määttä 1996: 19, 20; Vaasan yliopistosta valmis- tuneiden sijoittuminen työelämään 1999 & 2000.) Kymmenen vuoden aikana yhä useampi Vaasan yliopiston kasvatti on jäänyt omalle alueel- le ja yhä harvempi lähtenyt Helsingin seudulle. Siten yliopiston alueel- linen vaikuttavuus on tältä osin parantunut. 72 Vastavalmistuneiden työpaikan vuodet vuosi vuosi sijainti / asuinpaikka 1990–1994 1999 2000 Uusimaa 39,4 % 34,0 % 31,0 % Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 28,5 % * 32,1 % 24,6 % Etelä-Pohjanmaa * 11,3 % 19,8 % Pohjois-Pohjanmaa 7,1 % ** 5,7 % 6,5 % Pirkanmaa 9,1 % *** 3,8 % 3,4 % ulkomaat 2,0 % 2,8 % 3,4 % Satakunta 7,5 % **** 2,8 % 2,6 % Varsinais-Suomi **** 2,8 % 2,2 % Lappi 1,1 % - 1,7 % Ahvenanmaa 0,2 % - 1,3 % Häme *** 1,9 % 0,9 % Etelä-Savo 0,2 % - 0,4 % Pohjois-Karjala 0,9 % - 0,4 % Keski-Suomi (lääni) 1,5 % - - Pohjois-Savo (=Kuopion lääni) 1,3 % - - Kymenlaakso ja Etelä-Karjala 1,3 % - - *) Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa sisältää myös Etelä-Pohjanmaan maakunnan. **) Pohjois-Pohjanmaa sisältää koko entisen Oulun läänin eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. ***) Pirkanmaa sisältää entisen Hämeen läänin, ja vastaa lähes Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntia. ****) Satakunta sisältää entisen Turun ja Porin läänin, ja vastaa lähes Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntia. Taulukko 26. Vaasan yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti / asuinpaikka (Määttä 1996; Vaasan yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen työelämään 1999 & 2000). Tilastokeskuksen mukaan Vaasan yliopistosta vuosina 1997–2000 ylem- män korkeakoulututkinnon suorittaneista vuonna 2000 Pohjanmaalla asui 20,3%. Etelä-Pohjanmaalla heitä asui 6,6% ja Keski-Pohjanmaalla 3,5%. Entisen Vaasan läänin alueelle valmistuneista jäi siis asumaan 30,4%. Uudellemaalle asumaan valmistuneista siirtyi 47%. (Härkönen 2002; Sainio 2002; Sijoittumispalvelu 2002c.) Tilastokeskuksen luvut 73 poikkeavat jonkin verran yliopiston omasta seurannasta, mikä johtu- nee siitä, että oma seuranta tehdään valmistumishetkellä. Osa opiske- lijoista on muuttanut opiskeluseudultaan pois vasta valmistumisensa jälkeen. Vastavalmistuneiden alueellinen sijoittuminen vaihtelee tiedekun- nittain. Vuosien 1990 ja 1994 välillä yhteiskuntatieteilijöistä 73% ja humanisteista 60% asettui Vaasan läänin alueelle. Vuosina 1999 ja 2000 hallintototieteiden maistereista 50–80% ja filosofian maistereista noin 60% sijoittui Etelä-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle tai Keski-Pohjanmaal- le. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta muodostavat yhteensä kuitenkin vain noin kolmanneksen koko yliopiston opiskelija- määrästä. (Määttä 1996: 19, 20; Vaasan yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen työelämään 1999 & 2000.) Kauppatieteilijöistä 1990-luvun alussa ainoastaan 18% jäi Vaasan läänin alueelle. 1990-luvun lopussa sen sijaan kaupallis-hallinnollisesta ja kaupallis-teknisestä tiedekunnasta valmistuneista kauppatieteiden maistereista lähiseudulle sijoittui noin 30%. Kauppatieteilijöistä suurin osa, noin 40%, asettuu Uudellemaalle. (Määttä 1996: 19, 20; Vaasan yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen työelämään 1999 & 2000.) Tilastokeskuksen mukaan Vaasan yliopistosta vuosina 1997–2000 valmistuneista kandidaateista ja maistereista useimmiten Pohjanmaal- le jäävät kielitieteiden lukijat. Herkimpiä muuttamaan pois ovat vastaa- vasti yhteiskuntatieteitä, liiketaloustieteitä ja viestintätieteitä lukeneet maisterit. (Sijoittumispalvelu 2002b.) Vaikka entisen Vaasan läänin alueelle jääneiden kauppatieteilijöidenkin määrä on ollut kasvussa, he silti muilta tieteen aloilta valmistuneita useammin muuttavat eteläi- seen Suomeen. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ovat tällä vaikuttavuuden osa-alueella tiedekunnista alueellisesti vai- kuttavimpia. Kuvassa 5 on esitetty Vaasan yliopistoon opiskelemaan tulleiden osuudet kotilääneittäin sekä Vaasan yliopistosta valmistuneiden koti- läänit vuonna 2000. Tulokset on esitelty sekä koko yliopiston osalta että tiedekunnittain. 74 Kuva 5. Vaasan yliopiston opiskelijat, filosofian, hallintotieteiden ja kauppa- tieteiden maisteriksi opiskelevat kotilääneittäin ja vastavalmistu- neiden asuinläänit. 2 % 4 % 3 % 3 % 4 %71 % 17 % 19 % 68 % 4 % 3 % 9 % 5 %42 % 25 % 42 % 55 % 6 % Ulkomaat 1 % 12 % 2 % 6 % 2 %74 % 13 % 6 % 89 % 10 % Hallintotieteiden maisterit Kauppatieteiden maisterit Filosofian maisterit5 % 2 % 11 % 7 % 4 %65 % 19 % 32 % 71 % 1 % 3 % Ulkomaat Opiskelijat koti- lääneittäin sekä vastavalmistuneiden asuinläänit. Mistä tultu VY:hyn Minne VY:stä menty 75 Yliopistoista Lappeenrannan teknisellä korkeakoululla 20% valmistu- neista ja Vaasan yliopistolla 23% valmistuneista asettui vuonna 1999 oman maakunnan alueelle töihin. Osuudet ovat selvästi alhaisemmat kuin muilla yliopistoilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeakou- luista valmistuneista 78–95% asuu Uudellamaalla ja Tampereen kor- keakouluista valmistuneista vajaa puolet omassa maakunnassaan. Omassa tai naapurimaakunnassa Turun kauppakorkeakoulussa valmistuneista työskentelee 45 %, Vaasan yliopistossa valmistuneista 41 %, Åbo Akademissa valmistuneista 32 % ja Lappeenrannan teknilli- sessä korkeakoulussa valmistuneista 29 %. Muilla yliopistoilla osuudet ylittävät selvästi 50% ja Helsingin yliopistoilla osuudet ovat jopa 90%:n tietämillä. Eniten valmistuneita Uudenmaan alueelle siirtyy Turun kauppakorkeakoulusta (49%), Vaasan yliopistosta (42%) ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta (41%). Muista yliopis- toista Uudellemaalle työskentelemään on muuttanut keskimäärin noin 20% valmistuneista. (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryh- mä 2001: 9–11.) Opiskelumaakuntaan sijoittumisluvut ovat Vaasan yliopistolla Suomen korkeakouluista toiseksi matalimmat, vain Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta valmistuneista harvempi asui tai työllistyi omassa maakunnassa. Kuitenkin on otettava huomioon, että Pohjan- maan maakunnan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaata ja Keski-Pohjan- maata voidaan pitää Vaasan yliopiston omina alueina. Koko entistä Vaasan lääniä tarkasteltaessa, Vaasan yliopistosta valmistuneista jää alueelle nyt hieman suurempi osuus valmistuneista kuin 1980- tai 1990- luvuilla. Korkeimmin koulutetut jäävät asumaan opiskeluseudulleen. Vaa- san yliopistosta vuosina 1997–2000 valmistuneista maistereista 20,3% asui Pohjanmaalla vuonna 2000. Kandidaateista maakunnassa asui 45,5 %, tohtoreista 62,5% ja lisensiaateista 73,8%. humanististen alojen lisensiaateista 88,9% työllistyi Pohjanmaalle ja kaupallisen ja yhteis- kuntatieteellisenkin alojen lisensiaateista jäi maakuntaan töihin 80,0%. Kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tohtoreista Pohjanmaalle töihin jäi 59,1%. (Sijoittumispalvelu 2002d & e.) 76 Työssä oleville tarjottujen kurssien määrä Aikuiskoulutuspaikkoja Vaasan yliopistossa oli vuonna 2000 yhteensä 588. Se on 3,4% kaikista Suomen yliopistojen aikuiskoulutuspaikoista. Suoritettuja opintoviikkoja kertyi lähes 10000. Opiskelijapaikkojen absoluuttinen määrä sekä suhteellinen osuus Suomen paikoista ovat olleet lievässä nousussa. Täydennyskoulutusopiskelijoita Vaasan yli- opistossa oli 1872 vuonna 2000, mikä oli 1,5 % kaikista Suomen yliopis- tojen täydennyskoulutusopiskelijoista. Opintotunteja oli runsaat 3500. (Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000: 40.) Avoimeen yliopisto-opetuk- seen ja etenkin täydennyskoulutukseen osallistuvista enemmistö käy työssä. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi vuonna 1998 Vaasan yliopiston yhdeksi viidestä aikuiskoulutuksen laatuyliopistosta vuo- siksi 1999-2000. Yliopisto on luonut kolme innovatiivista aikuiskoulu- tuksen ratkaisumallia: yrittäjyyskasvatus ja -koulutus, avoimen yli- opiston monimuotoisuus ja monikielisyyskasvatus (Vuosikertomus 1999: 34). Johtamiskoulutuksen tarjonta Vaasan yliopistossa toimii johtamisen laitos. Se antaa maisterin tutkin- toon johtavaa johtamisen alan koulutusta. Lisäksi Levón-instituutti on perinteisesti järjestänyt johtamiskoulutusta täydennyskoulutuksena. Eräs pitkäaikaisimpia koulutusohjelmia instituutissa on ollut JOKA eli Johtajana kasvaminen. Myös eri ammattiryhmille tai työyhteisöille järjestetään johtamiskoulutusta tilauksesta. 77 ARVIO YLIOPISTON VAIKUTTAVUUDESTA VIIDELLÄ VAIKUTTAVUUDEN OSA-ALUEELLA Inhimillisen pääoman kartuttaminen Inhimillinen pääoma tarkoittaa ihmisen hallussa olevia tietoja, taitoja ja osaamista. Yliopiston kyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa nä- kee Vaasan yliopiston lisäävän toiminnallaan inhimillistä pääomaa. Heistä runsaan 70 %:n mielestä Vaasan yliopisto kartuttaa inhimillistä pääomaa koulutuksen avulla. Vajaa 40 % on sitä mieltä, että inhimilli- nen pääoma lisääntyy tutkimuksen kautta. Yliopiston osallistumista erilaiseen kehittämistoimintaan pidetään myös tärkeänä tapana (14 %) lisätä inhimillistä pääomaa. Koulutuksesta vastaajat mainitsivat muun muassa peruskoulu- tuksen, jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen sekä joustavan, tarpeisiin mukautetun koulutuksen (liite 16). Tutkimuksen alalta vas- taajat mainitsivat pelkän tutkimuksen ohella tutkimustaitojen opetta- misen sekä tutkimustuloksista tiedottamisen ja tulosten viennin käy- täntöön. Tärkeänä pidetään myös yliopistolaisten osallistumista kehittämishankkeisiin asiantuntijoina. Eräs tapa edistää inhimillistä pääomaa on joidenkin vastaajien mielestä panostaminen yliopiston henkilökuntaan. Tämä tapahtuisi pyrkimyksenä pitkiin työsuhteisiin ja mahdollisuuksina kouluttautua työn ohessa. Tämän vastaajat kuiten- kin näkevät enemmänkin tulevaisuuden mahdollisuutena kuin nyky- tilana. Teemahaastattelujen perusteella koulutuksen merkitys inhimilli- sen pääoman kehittäjänä nähdään suureksi. Osittain tämä johtuu siitä, että Vaasan yliopistosta valmistuu vuosittain suuri määrä maistereita. Sen lisäksi Vaasan yliopisto tarjoaa monipuolisesti muita mahdolli- suuksia opiskeluun aikuis- ja täydennyskoulutuksen muodossa. Tule- vaisuudessa aikuiskoulutuksen painoarvoa voisi vielä lisätä. Esimer- kiksi lyhytaikaiset tiettyä osaamistarvetta tyydyttämään tarkoitetut maisteriohjelmat olisivat hyvä mahdollisuus. 78 Jotta yliopiston antama koulutus lisäisi alueen inhimillistä pää- omaa käytännössä, sen tuotokset eli valmistuneet maisterit ja yliopiston henkilöstön osaaminen on otettava käyttöön alueen yrityksissä ja yhtei- söissä. Osaamista ei saa päästää valumaan muualle. Tällä hetkellä Vaasan yliopiston asiantuntijoita hyödynnetään turhan vähän esimer- kiksi puhujina eri tapahtumissa. Siinä olisi kehittämisen varaa sekä yliopiston että ympäröivän yhteiskunnan puolella. Kulttuurin kehittäminen Yliopiston kyselyyn vastanneista puolen mielestä Vaasan yliopisto kehittää kulttuuria. Näkemykset siitä, miten se tapahtuu, vaihtelevat. Useimmin mainittu yksittäinen tapa on koulutus (23 % vastaajista). Koulutuksesta mainittiin yleissivistävät ja erityisesti kulttuuriin pai- nottuvat opinnot. Muita tapoja, joilla Vaasan yliopiston nähdään kehit- tävän kulttuuria ovat kulttuurin tutkiminen ja tulosten vieminen yh- teiskuntaan, osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä ta- pahtumien, kuten yleisöluentojen järjestäminen (liite 14). Sanomalehtiyliopiston ja esimerkiksi Kulttuuri 2001 –kirjoitus- sarjan kaltaisilla artikkeleilla yliopisto voi osallistua julkisen kulttuuri- keskusteluun. Erityisesti mainittiin yliopiston kauniit puitteet, jotka ovat sekä nähtävyys sinänsä että oiva paikka kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Vaasan yliopiston nähdään akateemisuudellaan syn- nyttävän alueellaan tiedekulttuurin ilmapiirin. Myös ylioppilaskun- nan järjestämät tapahtumat edistävät kulttuuria. Yliopiston henkilö- kunta voi osallistua kulttuuritapahtumiin sekä työssään asiantuntijana että vapaa-ajallaan harrastusmielessä. Vaasan yliopisto ei kuitenkaan pyri tietoisesti kehittämään alueen kulttuuria eikä toimimaan kulttuurivaikuttajana. Yliopistolla olisi mah- dollisuuksia nykyistä selkeämmin osallistua kulttuurielämään tarjoa- malla aiheeseen liittyviä opintoja ja tuomalla entistä paremmin esille esimerkiksi yliopiston alueella olevaa taidetta. 79 Hyvinvoinnin lisääminen Kansalaisten hyvinvointi Yliopistolaisista runsaat 60% on sitä mieltä, että Vaasan yliopiston toiminta lisää kansalaisten hyvinvointia. Suurin osa heistä (65 %) nä- kee, että se tapahtuu koulutuksen kautta. Toiseksi tärkeimpänä tapana mainittiin tutkimus, jonka sanoi neljännes vastaajista. Yliopisto nostaa kansalaisten osaamis- ja koulutustasoa sekä tarjoaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen esimerkiksi avoimen yliopiston kautta (liite 17). Yliopisto myös tuottaa ja välittää uutta tietoa ja lisää siten kansalaisten hyvinvointia. Teemahaastatteluissa korostuivat koulutuksen osalta täydennys- koulutuksen ja avoimen yliopiston merkitys hyvinvoinnin lisääjinä. Kun koulutustaso kohoaa, ihmisen mahdollisuudet elämässä parane- vat. Lisäksi yliopistolla on välillisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Se työllistää ja luo rahavirtoja. Yliopisto myös osallistuu alueellisiin kehittämishankkeisiin, jotka luovat nykyistä parempia elinolosuhteita seudulle. Unohtaa ei myöskään sovi yliopiston alueelle luomaa uskoa ja ylpeyttä siitä, että meillä on oma yliopisto. Yritysten menestyminen Kolme neljästä vastaajasta osasi mainita tapoja, joilla Vaasan yliopisto edistää yritysten menestystä. Useimmiten mainittiin tutkimus (40% vastaajista), osaavan työvoiman tuottaminen (38 %) ja koulutus (31 %). Koulutuksen osalta vastaajat mainitsivat etenkin täydennys- ja henki- löstökoulutuksen. Yliopisto myös tarjoaa tietoa yritysten hyödynnettä- väksi kehittämishankkeiden, konsultoinnin ja tilaustutkimusten kautta. Teemahaastatteluissa tutkimusten osalta mainittiin etenkin opin- näytetyöt, joita Vaasan yliopistosta valmistuu runsaasti suoraan yrityk- sille. Koulutuksessa merkityksellistä on maisterikoulutus, joka synnyt- tää yrityksille osaavaa työvoimaa ja täydennyskoulutus, jonka avulla 80 nykyistä työvoimaa voidaan kehittää. Yliopiston henkilökuntaa on myös yritysten johtoelimissä. Sen lisäksi Vaasan yliopisto vaikuttaa alueen imagoon ja sen houkuttelevuuteen yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta. Yliopiston ansiosta alueella on myös paljon opiskelijoita yritysten kesätyöreservinä. Tulevaisuuden mahdollisuutena eräs haas- tateltava näkee sen, että yliopisto voisi siirtää alueen kulttuurista perin- töä muun muassa tutkimuksen kautta yrityksen menestystekijöiksi. Julkisen hallinnon kehittyminen Kaksi kolmesta vastaajasta yliopistolla mainitsi tapoja, joilla Vaasan yliopisto kehittää julkista hallintoa. Tärkeimmiksi tavoiksi mainittiin tutkimus (39 % vastaajista), koulutus (34 %), osallistuminen kehittämi- seen ja tiedottaminen (molemmat 23%). Koulutuksen myötä julkinen hallinto saa osaavaa työvoimaa. Yliopisto myös tuottaa ja jakaa uutta julkista sektoria hyödyntävää tietoa. Esimerkiksi yhteistyöhankkeiden kautta ja osallistumalla julkiseen keskusteluun Teemahaastatteluissa korostui kolme tapaa, joilla Vaasan yliopisto edistää julkisen hallinnon kehittymistä. Niistä ehkä tärkeimpänä tuli esiin yliopiston henkilökunnan osallistuminen asiantuntijana erilaisiin työryhmiin ja kunnallishallintoon. Tämän toivotaan lisääntyvän tule- vaisuudessa. Toisaalta Vaasan yliopistossa tutkitaan hallintoa ja muita aloja, jotka voivat edistää myös hallinnon kehittymistä. Perinteisin tapa kehittää hallintoa on tuottaa sinne osaavaa työvoimaa, ensin kesä- töihin, myöhemmin pysyvästi. Sosiaalisen pääoman kartuttaminen Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan alueen ihmisten kykyä hyötyä toistensa osaamisesta, kykyä verkostoitua ja tehdä yhteistyötä yhtei- seksi hyväksi. Sosiaalinen pääoma sisältää myös inhimillisen pääoman. Yliopiston voidaan nähdä kartuttavan alueen sosiaalista pääomaa monella tavalla. Vaikka suuri osa Vaasan yliopistossa opiskelleista 81 siirtyykin opintojensa jälkeen muualle, osa heistä jää seudulle ja vaikut- taa siten alueen osaamispääomaan. Yliopiston korkeasti koulutettu henkilökunta on osa alueen sosiaalista pääomaa, etenkin silloin, kun heillä olevaa tietoa ja osaamista levitetään ulkopuolisille joko opetuk- sen tai esimerkiksi lehtikirjoituksien avulla. Yliopistossa tehtävä tutkimus tuo myös lisätietoa alueen toimi- joiden käyttöön. Nykyisin yliopisto on mukana useissa yhteistyö- projekteissa eri tahojen kanssa, mikä osaltaan edistää verkostoitumista. Verkostoituminen puolestaan lisää sosiaalista pääomaa. Sosiaalista pääomaa on myös usko oman alueen mahdollisuuksiin. Yliopisto luo tätä uskoa jo pelkällä olemassa olollaan. Se kohottaa alueen toimijoiden itsetuntoa ja lisää alueen houkuttelevuutta ulkopuolisten silmissä. Yliopistolla olisi kuitenkin vielä parantamisen varaa toiminnas- saan sosiaalisen pääoman kerryttäjänä. Yliopisto voisi nykyistä enem- män tuoda tutkimustuloksiaan alueen käyttöön ja toimia eri tahoja yhteistyöhön kannustavana koordinoijana. Tutkimuksissa voitaisiin myös nykyistä enemmän panostaa alueen erikoisosaamisen ja mahdol- lisuuksien selvittämiseen. Yliopisto voisi myös tuoda julkiseen keskus- teluun alueen elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä aiheita ja ottaa entis- tä enemmän kantaa asioihin. Kestävän kehityksen edistäminen Ainoastaan alle puolet vastaajista näkee, että Vaasan yliopisto edistää kestävää kehitystä. Heistä puolen mielestä se tapahtuu oman ympäristö- myönteisen toiminnan, esimerkiksi paperin keräyksen ja kierrättämisen sekä sähköpostin käytön kautta. Muina tapoina nähdään tutkimus (26% vastaajista), koulutus yleensä (24%) ja ympäristöaiheiset kurssit (18%). Myös tutkimuksen ja ympäristöasioista puhumisen avulla ar- vellaan edistettävän kestävää kehitystä (liite 15). Lisäksi vaikutusta voi olla sillä, että koko organisaatio toimisi esimerkkinä muille. Tohtorien ja professorien mielestä yliopisto tukee kestävää kehitystä parhaiten oman ympäristömyönteisen toimintansa kautta. 82 Yliopistolaisten teemahaastatteluissa tuli esille useita tapoja, miten Vaasan yliopisto nykyisin pyrkii edistämään kestävää kehitystä ja vielä useampia, miten se voisi edistää sitä. Toisaalta tosin oltiin sitä mieltä, että konttorimaisena ympäristönä Vaasan yliopisto ei kuulu kaikkein kuormittavimpiin toimijoihin ja ympäristöasioiden kehittämismahdol- lisuudetkin ovat siten rajalliset. Osana kestävää kehitystä nähtiin, että yliopisto sijaitsee osin enti- sissä puuvillatehtaan tiloissa; vanhaa on kunnioitettu. Yliopisto on myös nimennyt itsensä ekokampukseksi ja tehnyt siihen liittyen suun- nitelmia ympäristömyönteisen toiminnan edistämiseksi. Kaikkia niistä ei tosin ole vielä otettu käytäntöön. Tiedekirjasto Tritonian rakennus- vaiheessa sen ympäristövaikutuksia on arvoitu. Lisäksi suunnitelmissa on tehdä koko kampusalueen tarkempi ympäristökatselmus. Yliopiston henkilökunnalle on jaettu ympäristöopas, joka auttaa muun muassa paperin kierrätykseen liittyvissä pulmissa. Sisäinen tiedotuslehti Tiedonjakaja tulee nykyisin vain sähköisessä muodossa ja paperin kulutusta on muutenkin pyritty vähentämään. Paperin keräys, säästäminen ja moni muu ympäristömyönteinen toiminta on kuitenkin yksilöstä riippuvaa; asennemuokkausta kaivattaisiin. Ympäristö- näkökulma tulisi ottaa myös osaksi välinehankintoja. Yliopistolla on tarjolla monitieteinen ympäristöasioiden opinto- kokonaisuus. Sitä voitaisiin kuitenkin laajentaa. Esimerkiksi aluetieteen, hallintotieteen ja oikeustieteen ja tekniikan aloilla olisi mahdollisuuksia ja osaamista laajentaa ympäristöalan kurssitarjontaa ja tutkimusta. Oikeustieteen alalla on kysyntää kauppatieteen alan yksikölle, jonka tarjontaan kuuluisi ympäristöoikeus. Yrittäjyyden alalla voitaisiin ryh- tyä tutkimaan ekologiseen ylivoimaisuuteen perustuvien yritysideoiden soveltuvuutta Suomen oloihin. Ympäristöasioiden osaamistaan yli- opisto on tuonut esille muun muassa osallistuessaan Vaasan kaupun- gin liikennejärjestelyjen suunnitteluun. Jos Vaasan yliopisto haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä, se voisi pyrkiä tuomaan ekokampus-ajattelun entistä voimakkaammin käytäntöön. Keinoja tähän voisivat olla esimerkiksi nykyistä selkeämpi 83 polkupyöräilyn tukeminen tarjoamalla polkupyörille enemmän ja parempia pysäköintipaikkoja. Kehittämisen arvoinen olisi myös erään- lainen ”yliopistolinja”, bussiliikenne, joka kiertäisi säännöllisesti VOASin asuntojen, yliopiston ja muiden oppilaitosten kautta niin, että kauempa- nakin asuvalle autoton kulku yliopistolle olisi vaivatonta. Yliopiston tulisi sitoutua jatkuvaan oman ympäristömyönteisen toimintansa tarkkailuun, arviointiin ja edelleen kehittämiseen ympäristö- järjestelmän periaatteita noudattaen. Tämä voisi antaa yliopistolle imago- etua muihin oppilaitoksiin nähden tulevaisuuden kiristyvässä opiske- lijarekrytointitilanteessa. 84 VAASAN YLIOPISTON KOLMANNEN TEHTÄVÄN TOTEUTUMINEN Vaasan yliopiston vaikuttavuutta on tässä tutkimuksessa pyritty tar- kastelemaan mahdollisimman monesta näkökulmasta. Yliopiston hen- kilökunnalle osoitettiin kysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään yliopiston vaikuttavuudesta. Lisäksi rehtoria, dekaaneja sekä muita yliopiston vaikuttavuuden avainhenkilöitä haastateltiin henkilökoh- taisesti. Yliopiston ulkopuolisia sidosryhmiä lähestyttiin ensin puhelin- haastattelujen avulla. Sen jälkeen alueen asukkaille sekä yritysten ja julkisorganisaatioiden johdolle lähetettiin postikysely heidän näkemyk- sistään Vaasan yliopiston vaikuttavuudesta. Lisäksi tutustuttiin yli- opistojen yleensä ja erityisesti Vaasan yliopiston vaikuttavuutta käsit- televään kirjalliseen materiaaliin. Kaksi kolmasosaa Vaasan yliopiston opiskelijoista tulee sen lähi- alueilta, DI-opiskelijoista jopa yli 90 %. Kauppatieteiden lukijat tulevat muita useammin laajalta alueelta ja Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta onkin tässä suhteessa Suomen valtakunnallisin kauppatie- teiden yksikkö. Yliopistosta valmistuneista etenkin kauppatieteilijät myös sijoittuvat asumaan ja töihin muualle, muilta tieteenaloilta val- mistuneet jäävät useammin lähialueelle. Valmistuneista noin kolme neljännestä on kauppatieteelliseltä puolelta. Etenkin lisensiaatit ja toh- torit pysyvät Vaasan seudulla. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän (2001: 40) mukaan Pohjanmaa on niin sanottu innovatiivinen kasvualue. Etelä- Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa sen sijaan ovat innovatiivisuutta mittaa- vien muuttujien suhteen Suomen keskiarvon alapuolella. Lisäksi Poh- janmaan koulutustaso on naapurimaakuntia korkeampi. Naapurimaa- kuntiin verrattuna Pohjanmaan tutkimus- ja kehittämistoiminta on huomattavasti suurempaa, mutta muihin korkeakouluihin verrattuna vähäistä. Vaasan yliopisto on ilmiselvästi vaikuttanut näihin tuloksiin. Yliopistolla on siis vaikutusta alueen menestymiseen, mutta vaikutuk- set jäävät maantieteellisesti melko pienelle alueelle. 85 Yliopiston henkilökunta näkee yliopistonsa pääosin alueellisena vaikuttajana. Toisaalta kuitenkin korostettiin myös sitä, ettei kansallis- ta ja kansainvälistäkään tehtävää saa unohtaa. Jos tutkimuksen ja opetuksen taso ei yllä kansainväliselle tasolle, yliopisto ei pysty vaikut- tamaan myöskään paikallisesti eikä alueellisesti. Yliopiston tärkeimpi- nä yhteistyötahoina nähdään yliopistot, muut oppilaitokset, yritykset, kunnat ja TE-keskukset. Yliopistolaisten mielestä yliopiston suhteita yhteiskuntaan tulisi yhä kehittää. Yliopiston ja ympäröivän yhteiskun- nan välille tulisi luoda selkeä linkki, johon ulkopuoliset tahot voisivat aina yliopistolla ottaa yhteyttä. Lisäksi yhteiskuntasuhteiden hoidon ja alueellisen vaikuttamisen tulisi sisältyä jokaisen yliopistolaisen toi- menkuvaan. Tällä hetkellä suhteiden hoito on harvojen aktiivisten varassa. Myös yliopistoa ympäröivät tahot kokevat tärkeäksi, että yliopisto vaikuttaa alueellisesti. He toivovat nykyistä voimakkaampaa pyrki- mystä alueen kehityksen edistämiseen. Parhaassa tapauksessa yliopisto nähdään koko entisen Vaasan läänin tai ainakin Vaasan lähiympäristön kehityksen veturina. Etenkin julkisella sektorilla on suuria odotuksia Vaasan yliopiston suhteen. Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani. Ympäristön ja yliopiston vuorovaikutuksen arvellaan lisäänty- neen. Korkeasti koulutettujen vastaajien mielestä Vaasan yliopiston ja ympäristön vuorovaikutus on lisääntynyt eniten. Keski-Pohjanmaalla asuvat ja yrittäjät suhtautuvat asiaan epäilevimmin. Vaikka vuorovai- kutus on kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, lisäämisenkin varaa on, sillä suurin osa yleisöstä piti vuorovaikutusta yhä vähäisenä. Yleisön suhtautuminen Vaasan yliopistoon on pääosin myönteis- tä. Yliopistoa pidetään asiantuntevana ja korkeatasoisena laitoksena, mutta ei kovin tunnettuna, ulospäinsuuntautuneena tai aktiivisena yhteiskunnassa. Myönteisin kuva yliopistosta oli korkeakouluopinnot suorittaneilla vastaajilla. Pohjanmaalla asuvilla on selvästi naapurimaa- kuntien asukkaita myönteisempi kuva yliopistosta. Monet pitivät Vaasan yliopistoa melko tuntemattomana, näin etenkin kun etäisyys Vaasasta kasvoi. Korkeasti koulutetuille Vaasan 86 yliopisto on tutuin. Varsinkin pienissä yrityksissä se sen sijaan koetaan melko vieraaksi. Yleensäkin Vaasan yliopisto tunnetaan melko pinta- puolisesti: sen olemassa olosta tiedetään, mutta siihen tunteminen usein jääkin. Taloustutkimus Oy:n selvitys paljastaa, että suomalaisille nuorille Vaasan yliopisto on lähes tuntematon. Yliopiston kannattai- sikin suunnata markkinointi toimenpiteitään nimenomaan nuorille, jotta tulevaisuudessakin yliopistoon saataisiin osaavia ja innostuneita opiskelijoita. Nuorten mielestä Vaasan yliopisto ei juuri näy julkisuu- dessa ja tiedonsaanti siitä on vaikeaa. Lisäksi he epäilevät opetuksen ja tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät yliopistoa sel- västi etäisempänä ja passiivisempana yhteiskunnassa kuin muut kor- keasti koulutetut. Taustalla saattaa vaikuttaa ammattikorkean asema nimenomaan yrityselämää lähellä olevan oppilaitoksena. Vaikutusta voi olla myös vallalla olevalla erimielisyydellä siitä, tulisiko ammatti- korkeakouluopinnot ja yliopisto-opinnon rinnastaa toisiinsa. Yliopis- tot nähdään tässä keskustelussa usein ammattikorkeakouluja vastusta- vana tahona, mikä osaltaan voi vaikuttaa ammattikorkeakoulusta val- mistuneiden asenteisiin yliopistoa kohtaan. Yrityksissä suhtaudutaan työyhteisöistä epäilevimmin Vaasan yliopiston vaikuttavuuteen ja osaamiseen. Yrityksille – ja etenkin pie- nimmille yrityksille – yliopisto on jäänyt muita vieraammaksi ja etäisem- mäksi. Tämä ehkä edellyttäisi yliopistolta erityisesti yrityksiin suun- nattua tiedottamista. Yliopiston ulkopuoliset tahot saavat pääosan yliopistoa koskevas- ta tiedostaan maakuntalehtien, yliopiston tiedotuslehtien ja esitteiden sekä yliopiston järjestämien seminaarien kautta. Jotta yliopiston tunnettuus lisääntyisi myös lähimaakuntia laajemmalla alueella, olisi tärkeää, että Vaasan yliopisto näkyisi myös valtakunnallisissa medioissa: päivälehdissä ja televisiossa. Tärkeä tiedotuskanava etenkin nuorta yleisöä tavoiteltaessa on Internet sekä yliopiston esitteet ja Vaasassa myös ilmaisjakelulehdet. Vaasan yliopiston tarjoamien palveluiden hyödyntäminen ei ole ollut kovin runsasta. Eniten palveluja on hyödynnetty virastoissa ja 87 isoissa organisaatiossa sekä lähialueilla. Korkeasti koulutetut käyttävät yliopiston palveluja muita enemmän. Yliopistolla tulisikin miettiä, miten yliopisto voisi nykyistä paremmin palvella myös alueen runsas- lukuista pienyrittäjien joukkoa sekä muitakin alueita kuin lähiseutuja. Miettimisen arvoista olisi myös se, miten vähemmän koulutetut saa- daan ottamaan hyöty yliopiston tarjoamista palveluista; miten ilmei- nen henkinen muuri saadaan purettua? Mielenkiintoinen ristiriita on siinä, että ruotsinkielisten kuva Vaasan yliopistosta tuntuu olevan jopa parempi kuin suomenkielisten, mutta palveluja he käyttävät selkeästi vähemmän. Yliopiston saamat ulkopuoliset toimeksiannot ovat pääosin alueel- lisia ja valtakunnallisia. Eniten toimeksiantoja annetaan tutkimuksista. Myös koulutustoimeksiantoja on melko paljon. Yleisimmät perustelut Vaasan yliopiston valinnalle ovat olleet tutut henkilöt yliopistolla ja luottamus heihin sekä halu olla yhteistyössä oman alueen toimijan kanssa. Toimeksiantajat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Vaasan yliopiston toimeksiantajien mielipide suomalaisen korkea- koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta vaihtelee. Useimmiten sitä pidetään turhan teoreettisena. Koulutuksen tarkoituksenmukaisuus kuitenkin vaihtelee tieteenaloittain. Toisista saa pelkät pohjatiedot, jonka jälkeen työ opetellaan työpaikalla, kun taas toiset antavat suoraan valmiuksia työelämään. Jotkut vastaajat korostivat monialaisen koulu- tuksen merkitystä, toiset kapean ja syvällisen erityisosaamisen tärkeyt- tä. Yhteisenä toivomuksena kaikilla kuitenkin on käytännön työelämän tuominen osaksi opiskelua. Se voi tapahtua työharjoittelun, työelämäs- tä tulevien luennoitsijoiden ja opettajien työelämäjaksojen kautta. Li- säksi oppiaineisiin kaivattiin johtamistaitoihin ja yhteistyötaitoihin panostavia kursseja. Nämä toivomukset pätevät myös Vaasan yliopis- ton kohdalla. Vaikuttaisi jopa siltä, että yliopistojen toivotaisiin muis- tuttavan enemmän ammattikorkeakouluja. Yliopistolaiset ovat mukana monenlaisessa toiminnassa työnsä puitteissa ja sen ulkopuolella. Heidän jäsenyytensä eri tahojen toimin- nassa ovat pääosin paikallisia tai valtakunnallisia. Yliopistolaisten vaikuttaminen alueen päätöksentekoon on kuitenkin pitkälti oman 88 aktiivisuuden ja henkilökohtaisen kiinnostuksen varassa. Yliopisto itsessään ei pyri vaikuttamaan päätöksentekoon kuin ehkä kehittämis- hankkeiden kautta tuomalla päättäjien käyttöön tietoa hyvistä toiminta- tavoista. Aktiivisuudessa olisi yliopistolla parantamisen varaa, eten- kin, kun yhteiskunta tuntuu odottavan yliopistolta nykyistä aktiivi- sempaa roolia alueen kehittämisessä. Kulttuurin kehittämiseen yliopistolaiset osallistuvat käyttäjinä ja tuottajina lähinnä omalla vapaa-ajallaan. Yliopiston oma aktiivisuus asiassa on pientä. Siinä yliopistolla olisi kehittämisen varaa. Yliopistolle voitaisiin perustaa esimerkiksi yliopistoalueen kulttuurikohteet kiertä- vä taidepolku. Myös kestävän kehityksen edistämisessä yliopistolla olisi kehittämisen paikka. Se voi olla tulevaisuudessa jopa yliopiston imagokysymys. Esimerkiksi aiheeseen liittyvää koulutustarjontaa voi- si lisätä. Tällä hetkellä kestävän kehityksen edistäminen on yliopisto- tasolla kuitenkin melko vähäistä. Yliopistossa kertyy koko ajan inhimillistä pääomaa muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Jotta ympäristö hyötyisi siitä, sitä olisi aktiivisesti esimerkiksi lehtikirjoitusten kautta levitettävä ihmis- ten tietoisuuteen. Koulutus ja tutkimus ovat Vaasan yliopiston vahvim- pia keinoja kansalaisten, yritysten ja julkisen hallinnon hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yliopisto vaikuttaa myös alueen sosiaalisen pääoman kertymiseen, mutta yliopisto voisi ottaa nykyistä selkeämmän roolin eri tahojen yhteen tuojana ja verkostojen luojana. Alueen ykköslehtien päätoimittajien mukaan Vaasan yliopisto on merkittävä toimija Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla ja etenkin Keski- Pohjanmaalla se on toistaiseksi näkynyt vain vähän. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Vaasan yliopisto lisäisi toimintaansa myös näillä alueil- la, esimerkiksi osallistumalla Chydenius-instituutin toimintaan. Yh- teiskunnan näkökulmasta tärkeintä Vaasan yliopistossa on se, että se houkuttelee alueelle nuoria, tarjoaa opiskelupaikkoja, aikuiskoulutusta, koulutus- ja tutkimuspalveluja alueen yrityksille sekä osallistuu alueel- liseen kehittämistyöhön. Päätoimittajat korostavat, että tulevaisuudessa yliopiston on entis- tä vahvemmin osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oltava 89 tekemisissä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Alueen perinteet ja tar- peet tulee ottaa toiminnassa huomioon ja etsiä tutkimuksen kautta ratkaisuja alueen ongelmiin. Kilpailun opiskelijoista ja rahasta kiristyes- sä yliopiston on markkinoitava itseään. Yliopiston tulee näyttää osaa- misensa ja uudistua koko ajan. Vaikka yliopisto pyrkii vaikuttamaan alueellisesti, sen toiminnan on oltava myös valtakunnallisesti merkittä- vää ja tasokasta. Opetuksen laatu on säilytettävä siitäkin huolimatta, että määrärahat on sidottu valmistuneiden määrään. Teknillistä koulu- tusta tulisi kehittää ja pyrkiä erikoistumaan sillä alalla. Yhteistyötä niin kaupungin kuin ruotsinkielisten yliopistoyksiköiden ja muun ympä- röivän yhteiskunnan kanssa tulee lisätä. Jotta yliopisto olisi visionsa mukaisesti kolmen Pohjanmaan maa- kunnan yliopisto, kehittämisen varaa olisi toiminnassa Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla. Etenkin Keski-Pohjanmaan ihmisillä tuntuu olevan val- lalla käsitys, että Vaasan yliopisto ei ole halunnut toimia heidän alueel- laan. Tämä käsitys ei ainakaan edistä Vaasan yliopiston vaikuttavuutta alueella. Yliopiston tulisikin nyt selkeästi konkreettisin teoin tuoda esiin halunsa palvella koko laajaa Pohjanmaan aluetta eikä vain Vaasan seutua. 90 LÄHTEET Haarti, Jan (2002). Vaasan yliopisto. Korkeakoulujen imago. Helsinki: Taloustutkimus Oy. 36s. + liitteet. Hakuopas 2001 (2001). Vaasan yliopisto. Härkönen, Leena (2002). Uusimaa imee koulutettuja maakunnista. Helsingin Sanomat 16.3.2002. s.A7. Ilmonen, Kari (2001). Chydenius-instituutin alueellinen vaikuttavuus. Yliopistoihanteet muutoksessa. Chydenius-intituutin kotisivut. [siteerattu 23.11.2001]. . Kinnunen, Juha (2001). Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle. Hel- sinki: Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: 2001. 26s. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä (2001). Korkea- koulujen alueellisen työryhmän muistio. Helsinki: Opetusminis- teriö. 170s. Mikkonen, Kauko, Kai Stenman & Keith Bonnici (1993). Vaasan yliopis- ton vuorovaikutussuhteet. Vaasan yliopisto. Länsi-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos. Julkaisuja No 45. 106s. Määttä, Anu (1996). Vaasan yliopistosta valmistuneet työelämässä. Selvitys Vaasan yliopistosta vuosina 1990–1994 valmistuneiden, perustutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään sekä arvioita koulutuksesta. Vaasan yliopisto. Rekrytointipalvelut. 93s. 91 Palm, Santtu (2002). Korkeasti koulutetut jäävät Vaasaan. Pohjalainen 14.3.2002. s.6. Sainio, Sirpa (2002). Vaasan yliopiston maistereista viidennes jää omaan maakuntaan. Pohjalainen 21.3.2002. s.4. Sijoittumispalvelu (2002a). Yliopistoissa tutkinnon 1997–31.7.2000 suo- rittaneet asuinmaakunnittain ja -seutukunnittain 2000 lopulla. Tilastokeskus. [siteerattu 27.3.2002.] URL:< http://tilastokeskus. fi/tk/he/kjt/taulukot/yli_taulukot.html>. Sijoittumispalvelu (2002b). Yliopistoissa tutkinnon 1997–31.7.2000 suo- rittaneiden asuinalue 2000 tutkinnoittain yliopiston mukaan. Tilastokeskus. [siteerattu 27.3.2002.] URL:< http://tilastokeskus.fi/ tk/he/kjt/taulukot/yli_taulukot.html>. Sijoittumispalvelu (2002c). Yliopistoissa ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon 1997–31.7.2000 suorittaneiden asuinmaakunta 2000 yliopistoittain. Tilastokeskus. [siteerattu 27.3.2002.] URL:< http:// tilastokeskus.fi/tk/he/kjt/taulukot/yli_taulukot.html>. Sijoittumispalvelu (2002d). Yliopistoissa tutkinnon 1997–31.7.2000 suo- rittaneiden asuinalue 2000 yliopistoittain. Tilastokeskus. [sitee- rattu 27.3.2002.] URL:< http://tilastokeskus.fi/tk/he/kjt/ taulukot/yli_taulukot.html>. Sijoittumispalvelu (2002e). Yliopistoissa tutkinnon 1997–31.7.2000 suo- rittaneiden työllistymisalue 2000 koulutusasteen ja alan mukaan yliopistoittain. Tilastokeskus. [siteerattu 27.3.2002.] URL:< http:// tilastokeskus.fi/tk/he/kjt/taulukot/yli_taulukot.html>. 92 StatFin (2001). Tilastoja Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjan- maan väestöstä ja yrityksistä 1990-luvulla. Tilastokeskuksen koti- sivut [siteerattu 14.11.2001]. . Tilinpäätösasiakirja vuodelta 2000 (2001). Vaasan yliopisto. 59s. Vaasan korkeakoulu. 13. lukuvuosi. Kertomus lukuvuodesta 1980–1981 (1984). toim. Mauri Palomäki. 77s. Vaasan korkeakoulu 1990. Kertomus Vaasan korkeakoulun vuodesta 1990 (1991). toim. Arja Sallinen. 72s. Vaasan yliopisto 1995. Vaasan yliopiston vuosikertomus (1996). toim. Sari Mattila. 24s. Vaasan yliopiston vaikuttavuusstrategia ja toimenpideohjelma (2000). Hyväksytty yliopiston hallituksessa 4.12.2000. Vaasan yliopiston valintaopas (1991). Vaasan yliopisto. Vaasan yliopiston valintaopas (1996). Vaasan yliopisto. Vaasan yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Vuonna 1999 valmistuneiden työtilanne valmistumishetkellä. Vaasan yli- opiston kotisivut [siteerattu 13.11.2001]. . Vaasan yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Vuonna 2000 valmistuneiden työtilanne valmistumishetkellä. Vaasan yli- opiston kotisivut [siteerattu 13.11.2001]. . Vuosikertomus 1999. Vaasan yliopiston vuosikertomus (2000). toim. Helena Kantanen. 44s.