VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Nykysuomen ja kääntämisen laitos Saija Järvimäki Rähjäinen Uuno, kaunis Jenna – Etunimistä syntyvät mielikuvat Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2008 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 5 1.1 Tavoitteet 6 1.2 Aineisto ja menetelmä 6 1.3 Aiemmasta tutkimuksesta 8 1.4 Tutkielman rakenne 9 2 NIMI JA SEN MERKITYKSET 10 2.1 Nimen määritelmä 10 2.2 Nimen tehtävä ja merkitys 10 2.2.1 Nimen merkitys nimenantajalle 12 2.2.2 Nimen merkitys kantajalleen 13 3 MIELIKUVAN MERKITYS JA KÄYTTÖ 15 3.1 Mielikuvan määritelmä 15 3.2 Mielikuvat henkilönnimien kannalta 16 3.3 Äänteiden vaikutus nimistä syntyvään mielikuvaan 19 3.4 Nimistigmat 21 3.5 Henkilöhavainnoinnista 22 4 TUTKIELMAAN VALITUISTA NIMISTÄ 24 4.1 Tällä hetkellä muodikkaat nimet 24 4.2 Sukupuolen suhteen epäselvät ja harvinaiset nimet 25 4.3 Slangimerkityksen omaavat nimet 28 4.4 Nimellä tunnettu kantaja 29 5 NIMET JA MIELIKUVAT 30 5.1 Aineistosta 30 5.2 Nimiin kytkeytyvät kielensisäiset sivumielteet 30 5.2.1 Yleiskielisen merkityksen kytkeytyminen nimeen 31 2 5.2.2 Äänteiden synnyttämät mielikuvat 33 5.3 Nimiin kytkeytyvät kielenulkoiset sivumielteet 39 5.3.1 Nimenkantajan iän arvioiminen 40 5.3.2 Slangimerkityksen kytkeytyminen nimeen 43 5.3.3 Tunnetun kantajan vaikutus nimestä syntyvään mielikuvaan 46 5.4 Nimien miellyttävyys 49 6 LOPUKSI 62 LÄHTEET 65 LIITTEET 67 TAULUKOT Taulukko 1. Onni-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet, yht. (N/M) 32 Taulukko 2. Varma-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet 32 Taulukko 3. Hilppa-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet 33 Taulukko 4. L- ja m-äänteen sisältäviin sekä i:hin päättyviin nimiin liitetyt nuoruuteen tai pienuuteen viittaavat piirteet 34 Taulukko 5. Nyyrikki-nimeen eniten liitetyt sekä muut negatiiviset piirteet 34 Taulukko 6. Jariin, Tarjaan ja Merviin eniten liitetyt piirteet 35 Taulukko 7. Sipi-nimeen eniten liitetyt piirteet 37 Taulukko 8. Ano-nimeen eniten liitetyt piirteet 38 Taulukko 9. Vaula-nimeen eniten liitetyt piirteet 38 Taulukko 10. Aleksi-nimeen eniten liitetyt piirteet 40 Taulukko 11. Tauno-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet 43 Taulukko 12. Urpo-nimeen eniten liitetyt sekä positiiviset piirteet 44 Taulukko 13. Uuno-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet 44 Taulukko 14. Vastaajien viittaukset tuntemiinsa henkilöihin, jotka vaikuttivat vastauksiin 46 Taulukko 15. Nimille muodostuneet keskiarvot 50 3 ______________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Laitos: Nykysuomen ja kääntämisen laitos Tekijä: Saija Järvimäki Pro gradu -tutkielma: Rähjäinen Uuno, kaunis Jenna Etunimistä syntyvät mielikuvat Tutkinto: Filosofian maisteri Oppiaine: Nykysuomi Valmistumisvuosi: 2008 Työn ohjaaja: Esa Lehtinen ______________________________________________________________________ TIIVISTELMÄ: Tässä tutkielmassa selvitetään millaisia piirteitä ja mielikuvia liitetään suomalaisiin etu- nimiin sekä miten nimiin liittyvät mielikuvat muodostuvat. Teoriatausta tutkimukselle on koottu nimistöntutkija Eero Kiviniemen viittauksista aiheeseen sekä englantilaisten nimistöntutkijoiden Jane Morganin, Christopher O´Neillin ja Rom Harrén tutkimukses- ta, jossa käsiteltiin myös nimiin liittyviä mielikuvia. Erityisesti englantilaisten tutkijoi- den tutkimuksesta on otettu mallia aineiston keräämiseen. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat erityisesti nimi ja mielikuva. Nimen tarkoituksen ja käytön lisäksi työssä pohditaan nimen merkitystä. Kyselylomakkeella kerättyyn aineis- toon pureudutaan Eero Kiviniemen teorian pohjalta muodostettujen työkalujen avulla. Aineistoon on valittu 20 nimeä nimipäiväkalenterista. Tutkimukseen osallistuneet vas- taajat liittivät näihin nimiin piirteitä mielikuviensa pohjalta ja arvioivat nimiä ar- vosanoin. Vastaajat myös nimesivät henkilöitä annetun kuvauksen perusteella. Kerätystä aineistosta on tarkasteltu nimiin kytkeytyviä kielensisäisiä ja kielenulkoisia sivumielteitä. Kielensisäisten sivumielteiden osalta havaittiin, että valitut nimet herätti- vät vastaajissa mielikuvia nimien sisältämien yleiskielisten merkitysten sekä äänteiden perusteella. Tutkielmassa havaitaan myös, että nimiin kytkeytyy kielenulkoisia sivu- mielteitä nimimuodin, slangimerkitysten sekä tunnettujen nimenkantajien vaikutuksesta. Mielikuvista pysyvimpiin kuuluvat kielensisäisten seikkojen sekä slangimerkitysten aiheuttamat. Nimiin liittyvillä mielikuvilla on merkitystä erityisesti nimien käytön kannalta. Tavalli- simmin niitä ryhdytään pohtimaan siinä vaiheessa kun lapselle valitaan nimeä. Myös esimerkiksi kirjallisuudessa ja markkinoinnissa nimiin liittyvillä mielikuvilla on oma tarkoituksensa, jota myös hyödynnetään aktiivisesti. ______________________________________________________________________ AVAINSANAT: Nimistöntutkimus, nimi, mielikuva, kielensisäiset ja kielenulkoiset sivumielteet 4 5 1 JOHDANTO Tutkielmani aiheena on suomalaisiin etunimiin mahdollisesti liitettävät piirteet ja nimi- en herättämät mielikuvat. Suomessa aihetta on aikaisemmin tarkasteltu ainakin kirjallis- ten hahmojen nimeämisen kannalta ja aihetta on pohtinut jonkin verran myös tunnettu nimistöntutkija Eero Kiviniemi. Englantilaiset Jane Morgan, Christopher O´Neill ja Rom Harré puolestaan ovat havainneet lempinimiin liittyvän tutkimuksensa ohessa, että Britanniassa ja Espanjassa useat ihmiset liittävät samanlaisia piirteitä tiettyihin etuni- miin. Morganin, O´Neillin ja Harrén tutkimus Nicknames, Their Origins and Social Conse- quenses on vuodelta 1979. Varsinaiseen aiheeseensa liittyen he testasivat liittävätkö ihmiset tiettyihin nimiin samoja persoonallisuuden piirteitä. He havaitsivat, että nimiin kuten Eric, Paul tai Michael vastaajat liittivät monia erilaisia piirteitä kun taas esimer- kiksi Christopheriin liittyi monella mielikuva vaaleatukkaisesta, pitkästä ja viehättäväs- tä (charming) henkilöstä. Elsien sen sijaan oletettiin olevan äidillinen ja Glorian mene- vä blondi. Alkuperäisen ideani tähän tutkielmaan sain juuri Morganin, O´Neillin ja Harrén tutkimuksesta ja heiltä olen myös ottanut mallia kyselylomakkeeseen, jolla kerä- sin tarvitsemani aineiston. Suomalaisiin nimiin liittyviä mielikuvia ja niiden hyödyntämistä on tutkittu erityisesti kirjallisuustieteessä ja niillä on todettu olevan tärkeä merkitys hahmojen ymmärtämisen kannalta. Nimistöntutkimuksen osalta varsinkin Eero Kiviniemi on pohtinut nimiin liit- tyviä mielikuvia. Hän kuitenkin keskittyy pääasiassa nimiin kytkeytyviin mielikuviin nimien ajallisen suosion ja nimenvalinnan näkökulmasta. Morgan, O´Neill ja Harré sen sijaan pohtivat kytkeytyykö nimiin vihjeitä esimerkiksi ammatista tai sosiaalisista ja taloudellisista luokista yhtä selvästi kuin kansalaisuudesta ja sukupuolesta. He toteavat, että vaikka monet nimiin liitetyt assosiaatiot ovat sattumanvaraisia ja yksittäisiä, liite- tään joihinkin nimiin tiettyjä samoja persoonallisuudenpiirteitä. Lisäksi tällaisissa tapa- uksissa sekä yhteisön nuoret että aikuiset jakavat nämä odotukset. 6 1.1 Tavoitteet Tämän tutkielman tavoitteena on Kiviniemen teoriaa ja englantilaisten tutkijoiden nä- kökulmaa hyödyntämällä selvittää millaisia mielikuvia käyttöyhteydestään ja kantajis- taan irrotetut etunimet herättävät ja miten nämä mielikuvat ovat muodostuneet. Mieli- kuvan käsitteeseen perehdyn myös muiden alojen asiantuntijoiden näkemyksien kautta ja otan selvää miten nimiin liittyviä mielikuvia on hyödynnetty esimerkiksi kaunokirjal- lisuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää liitetäänkö Suomessakin henkilönnimiin persoonal- lisuudenpiirteitä tai mielikuvia kuten Morgan, O´Neill ja Harré (1979) ovat todenneet Espanjassa ja Englannissa liitettävän, ja jos liitetään, niin millaisia piirteitä ja millaisiin nimiin. Päätavoitteena on ottaa selvää onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessakin ja millainen se on: liittävätkö eri ihmiset nimiin tiettyjä samoja piirteitä vai vaikuttaako nimiin liittyviin mielikuviin vain ihmisten henkilökohtaiset kokemukset tai asenteet. Toisena tavoitteena tutkielmassa on selvittää mistä nimiin mahdollisesti kytkeytyvät mielikuvat johtuvat. 1.2 Aineisto ja menetelmä Tutkielmani aineisto on kerätty liitteen 1 mukaisella kyselylomakkeella Vaasassa ke- väällä 2006. Lomakkeen täytti kaikkiaan 72 Vaasan yliopiston opiskelijaa. Luvussa 3.3 esittelen kyselylomakkeeseen ja aineistoon valitsemani nimet. Kyselylomakkeen ky- symyksissä olen ottanut mallia Morganilta, O´Neillilta ja Harrélta (1979). Kyselylo- makkeessa kysytään aluksi vastaajan ikä ja sukupuoli, joiden jälkeen ensimmäisenä tehtävänä on antaa kuvatunlaiselle henkilölle sopiva nimi. Näissä kuvauksissa olen käyttänyt joitakin samoja adjektiiveja kuin englantilaiset tutkijatkin, osan keksin itse. Kuvauksien kohdalla en hakenut, ainakaan tietoisesti, mitään tiettyjä vastauksia, vaan valitsin piirteet kuhunkin kuvaukseen täysin satunnaisesti. 7 Kyselylomakkeen toisena varsinaisena tehtävänä on yhdistää ennalta valittuihin etuni- miin adjektiiveja annetusta listasta. Osa annetuista adjektiiveistä kuvailee ulkonäköä, osa luonnetta. Lisäksi osa adjektiiveistä kuvailee nk. henkisiä kykyjä. Päädyin tekemään listan ominaisuuksista, koska ajattelin sen helpottavan vastaajan työtä ja antavan toisaal- ta valmiiksi tiettyä skaalaa vastauksiin. Tämä tähtäimessä sijoitin listaan joitakin vasta- kohtaisuuksia, kuten lyhyt/pitkä, älykäs/tyhmä ja niin edelleen. Vaikka valmis lista jos- sain määrin ohjailee vastauksia, siihen on kuitenkin valittu ihan tavallisia ja yleisluon- toisia adjektiiveja, joilla voi kuvata ketä tahansa. Lisäksi pyysin vastaajia vielä arvioi- maan omaa mieltymystään kuhunkin nimeen eli vastaaja antoi nimelle arvosanan sen mukaan kuinka paljon tämä nimestä pitää. Aineiston nimet on valittu nimipäiväkalenterista neljällä erilaisella perusteella. Osa ni- mistä on nk. muodikkaita nimiä tällä hetkellä. Ne on poimittu Väestörekisterikeskuksen tekemästä tilastosta vuonna 2004 syntyneiden lasten suosituimmista ensimmäisistä etu- nimistä (Väestörekisterikeskus 2006). Osa nimistä taas on harvinaisia nimiä, joilla on tai on ollut kaikkiaan alle 500 nimenkantajaa vuodesta 1899 lähtien syntyneillä miehillä ja naisilla. Kuitenkin nämä nimet löytyvät myös nimipäiväkalenterista. Näiden nimien valinnassa olen käyttänyt apuna Väestörekisterikeskuksen internetissä toimivaa nimi- palvelua (Väestörekisterikeskus 2008), jonka avulla voi tarkistaa nimenkantajien mää- rän. Osalla kyselylomakkeeseen valituista nimistä on jonkinlainen vakiintunut slangi- merkitys, kuten esimerkiksi Taunolla tai Uunolla. Nämä slangimerkitykset on poimittu Heikki Paunosen slangisanakirjasta (Paunonen 2000). Osa nimistä on puolestaan valittu siksi, että niillä on joku hyvin tunnettu kantaja, esimerkiksi Tarja (Tarja Halonen, Tarja Turunen). Luvun viisi alussa kerron tarkemmin aineistosta ja sen käsittelystä. Menetelmäni aineis- ton käsittelyyn olen muodostanut Kiviniemen teoriaa mukaillen ja olen luokitellut ai- neistossani esiintyvät nimiin liittyvät mielikuvat kielensisäisiin ja kielenulkoisiin sivu- mielteisiin. Näin luokittelemalla pystyn tarkastelemaan lähemmin vastaajien nimiin liittyviä mielikuvia. Olen poiminut aineistostani olennaisimmat osat tähän lukuun viisi, kokonaisuudessaan nimiin liitetyt piirteet löytyvät liitteestä kaksi. Vaikka aineistoa on runsaasti, en katsonut tulosten kuitenkaan antavan aihetta tilastolliseen analysointiin 8 ainakaan kokonaisuudessaan. Kyselylomakkeessa antamani tehtävät toivat laajan skaa- lan aineistoa, joten katsoin kvalitatiivisen tarkastelun riittävän tähän tutkielmaan. 1.3 Aiemmasta tutkimuksesta Tutkielman teoreettinen tausta on nimistöntutkimuksessa ja tarkemmin antroponymiassa eli henkilönnimitutkimuksessa. Henkilönnimitutkimusta on tehty Suomessa aina 1800- luvun lopulta saakka ja tutkimuksissa ovat painottuneet erityisesti nimien alkuperä, ni- men antamisen perusteet sekä lisänimet. Henkilönnimitutkimuksen ohella nimistöntut- kimukseen kuuluu paikannimitutkimus eli toponymia, joka Suomessa on sekä vanhem- paa että terminologialtaan kehittyneempää. Erityisesti paikannimitutkimuksessa on 1990-luvulta alkaen entistä enemmän siirrytty sosio-onomastiseen tutkimukseen, jolloin tutkitaan ennen kaikkea nimien käyttöä, vaih- telua, variaatiota ja muutosta. Sosio-onomastisessa tutkimuksessa otetaan erityisesti huomioon nimien käytön sosiaalinen ja tilanteinen kenttä. Lisäksi esimerkiksi virallises- ta kaupunkinimistöstä on voitu selvittää kaupunkilaisten asenteita suunniteltua kaa- vanimistöä kohtaan sekä mielipiteitä siitä. (Ainiala & Pitkänen 2002: 237, 239.) Sosio-onomastiikka on melko uusi tutkimusala, jota on sovellettu tähän asti lähinnä pai- kannimitutkimuksessa (Ainiala & Pitkänen 2002: 238). Henkilönnimitutkimuksessa sosio-onomastiikkaan lukeutuvat erityisesti useat lisänimitutkimukset, joita on tehty varsinkin Helsingin ja Turun yliopistoissa. Vaasassakin on ainakin yksi opinnäytetyö aiheesta: Katja Alanen on tutkinut koululuokan lempi- ja haukkumanimiä (Alanen 2000). Tässä tutkielmassa ei keskitytä sosio-onomastiikalle tyypillisempään nimien käytön ja vaihtelun tarkastelemiseen, vaan tutkimuksen kohteena ovat mielikuvat ja myös mielipi- teet erilaisista nimistä ja niiden oletetuista kantajista. Idea ilmiön todentamiseen ja tar- kastelemiseen nojautuu pitkälti Kiviniemen antamiin teoreettisiin lähtökohtiin nimiin kytkeytyvistä sivumielteistä, joita hän esittelee kirjassaan Rakkaan lapsen monet nimet. 9 Aineiston avulla tarkastelen muodostetaanko nimenkantajista mielikuvia pelkästään nimensä perusteella, millaisia mielikuvat ovat ja mihin ne perustuvat. 1.4 Tutkielman rakenne Tutkielmani teoriaosuus alkaa toisessa luvussa, jossa keskityn ensin nimeen. Pohdin mikä on nimen tehtävä ja sen merkitys. Tutkielman kolmannessa luvussa keskityn mie- likuvan käsitteeseen oman aiheeni kannalta ja otan esille miten henkilönnimiin liittyviä mielikuvia on hyödynnetty esimerkiksi kaunokirjallisuudessa. Tuon esille hieman myös kaupallisen alan asiantuntijoiden näkemyksiä mielikuvista, sillä parhaiten niiden merki- tykseen ja hyödyntämiseen lienee perehdytty juuri markkinoinnissa. Kolmannessa lu- vussa kerron myös nimistigmoista, äänteiden vaikutuksesta nimistä syntyvään mieliku- vaan sekä vielä hieman henkilöhavainnoinnista. Luvussa neljä kerron tarkemmin tutkielmaan valitsemistani nimistä. Tutkielman viides luku keskittyy aineiston käsittelyyn. Kerron luvun alussa tarkemmin aineistosta, sen keruusta ja käsittelymenetelmästä. Tutkielmani päättyy kuudenteen lukuun, johon olen koonnut johtopäätökset. Liitteinä tutkielmassa on laatimani kyselylomake, jolla keräsin tutkielman aineiston sekä kyselylomakkeen tehtävän 4 vastaukset. 10 2 NIMI JA SEN MERKITYKSET 2.1 Nimen määritelmä Nimi on suomen kielen perussanakirjan mukaan sana tai sanaliitto, joka viittaa johonkin henkilöön, olioon, esineeseen, asiaan tai muuhun sellaiseen yksilönä tai lajinsa edusta- jana (PS s.v. nimi). Tässä tutkielmassa keskityn etunimiin, joita käytetään sukunimen lisänä henkilönnimenä. Henkilönnimi on henkilöä tarkoittava erisnimi (Kiviniemi, Pitkänen & Zilliacus 1974: 16). Jaan aineistoon valitsemani nimet miehennimiin eli miesten etunimiin ja naisennimiin eli naisten etunimiin (Kiviniemi ym. 1974: 29, 31). Jako on täysin nimipäiväalmanakan mukainen. Tulen työssäni käyttämään paljon myös termejä muotinimi sekä nimenkan- taja. Muotinimi on nimi, joka edustaa jonakin aikana suosittua nimityyppiä (Kiviniemi ym. 1974: 30). Muotinimet ovat usein suosikkinimiä eli nimenantajien suosimia henki- lönnimiä (Kiviniemi ym. 1974: 51). Nimenkantajalla tarkoitan puolestaan tutkielmas- sani yksinomaan henkilöä, jolla on nimi. Nimenkantajalla voidaan tarkoittaa myös paik- kaa, jolla on nimi (Kiviniemi ym. 1974: 31). 2.2 Nimen tehtävä ja merkitys Tiedot eri kansojen vanhimmasta henkilönnimistöstä viittaavat varsin yhdensuuntaisesti siihen, että alun perin ihmisillä on ollut vain yksi nimi. Ihmiset elivät useimmiten niin pienissä yhteisöissä, että yksi nimi riitti ja mikä tärkeintä, vielä ei ollut sellaista keski- tettyä hallintoa, joka olisi vaatinut ihmisten tarkkaa yksilöintiä. (Kiviniemi 1982: 29.) Etunimet ja sukunimet ovat ennen muuta yhteisön kielipääomaan kuuluvia varoja, yh- teisön omia. Nimillä on jokapäiväisessä elämässä ennen muuta käytännöllinen tehtävä. (Närhi 1992: 33.) Maamme väestörekisteriin merkityillä kansalaisilla on virallinen nimi, joka muodostuu sukunimestä ja etunimestä. Virallisena kutsumanimenä käytettävä etu- nimi yksilöi meidät, sitä meistä käytetään perheen, sukulaisten, läheisten työtoverien ja 11 tuttavien keskuudessa, kun tarkempi määrittäminen ei ole tarpeen. (Vesikansa 1989: 276.) Nimi on tärkeä osa ihmisen persoonallisuutta ja nimi on ymmärretty myös symboliksi: ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Nimen on kuitenkin katsottu edustavan koko henkilöä, tästä kertovat esimerkiksi sanonnat häpäistä nimensä tai hänen nimensä herät- tää kauhua jne. (Räikkälä 1972: 7.) Identifioimisen lisäksi nimen tehtävä voi olla antaa suoraa informaatiota kohteestaan, mutta tämä koskee lähinnä paikannimiä. Henkilönni- mien kohdalla suoraa informaatiota voidaan välittää erityisesti liikanimien välityksellä. (Närhi 1989: 480.) Eeva-Maria Närhi uskoo, että kyllin laajalla alueella tunnettu erisnimi kasvattaa ”voi- maansa” ja pelkkä nimi riittää edustamaan esimerkiksi maata tai ihmistä eikä pelkästään itse kohdetta. Jos nimi on tarpeeksi tunnettu, siitä Närhen mukaan tulee niin vahva, että se alkaa toimia symbolina. Historia on tehnyt monista erisnimistä symboleja, esimerk- kinä Närhi mainitsee mm. Juudaksen, joka symboloi petturuutta. Nimen symboliksi muodostumiseen ei Närhen mukaan tarvita välttämättä ajankaan kulumista, vaan eris- nimisymboleita syntyy koko ajan, tosin osa niistä on selvästi ymmärrettävissä vain ly- hyen aikaa. (Närhi 1989: 481.) Kiviniemi toteaa, että nimen tehtävä ei ole ihmisen luonnehtiminen, vaan yksilöinti. Hän kuitenkin lisää, ettei etunimi aina ole pelkästään yksilöivä ilmaus, vaan se voi vai- kuttaa myös mielikuvaamme nimenkantajasta. Tällöin on pohdittava onko kyse nimen ”merkityksestä” vai jostain muusta. (Kiviniemi 1982: 11.) Nimen merkitystä ovat poh- tineet monet nimistöntutkijat. Toni Heikkinen toteaa, että perinteisesti on lähdetty siitä, ettei nimellä ole merkitystä vaan ainoastaan määrätarkoite. Nimen funktiona on siis vain yksilöidä tarkoitteita eikä kuvailla niitä apellatiivisesti. Nimeltä puuttuu merkitys sanan varsinaisessa merkityksessä. (Heikkinen 2001: 135–136.) Terhi Ainiala ei epäile useiden tutkijoiden kielteistä vastausta kysymykseen tarvitseeko nimi yksilöidäkseen semanttista sisältöä. Ainialan mukaan yksilöinti on tehtävä, jota varten ilmaus ei tarvitse semanttista sisältöä, kuvailevaa merkitystä. Kohteet voi tarvit- 12 taessa yksilöidä myös erilaisten merkityksettömien symboleiden avulla, kuten kirjaimil- la tai numeroilla. Jotta nimeä voi käyttää onnistuneesti, on tiedettävä ainoastaan mikä sen tarkoite on. (Ainiala 1997: 16.) Ainiala toteaa, että proprin ”merkitys” on siinä, että se yksilöi, viittaa vakiintuneesti kielenulkoiseen entiteettiin. Tämä ei kuitenkaan voi olla nimen merkitys: nimi ja sen tarkoite on pidettävä erillään toisistaan, koska tarkoite ei ole nimen merkitys. (Ainiala 1997: 17.) Ritva Liisa Pitkänen selvittää erisnimen eroavuutta tavallisista sanoista to- teamalla, että tavallinen sana toimii tarkoitetta kuvaavana ilmauksena, kun taas erisnimi on pelkästään nimittävä (Pitkänen 1989: 317). Vaikka esimerkiksi Ainialan mielestä nimellä ei ole merkitystä, vaan tarkoite, saattaa varsinkin etunimillä olla ainakin jonkinlaista merkityssisältöä. Jouko Vesikansa toteaa, että etunimillä on alun perin ollut ja on monesti vieläkin oma merkityssisältönsä. Van- hojen kansainvälisten etunimien alkuperäinen sisältö on useimmiten ollut täysin hämärä jo niiden tullessa Suomeen, mutta osan nimistä on tiedetty pohjautuvan Raamattuun, osan olevan pyhimysten taikka kuningas- tai keisariperheen nimiä. Monilla uusilla ni- misepitteillä ei ole varsinaista semanttista sisältöä, mutta useista vanhemmista apellatii- visyntyisistä kotoisista etunimistämme kuultaa niiden alkuperäinen, kielessä yhä elävä yleismerkitys, esim. Veli, Tytti ja Sisko. (Vesikansa 1989: 283.) Vesikansa toteaa myös, että sisältönsä perusteella tiettyjä mielikuvia herättävät etunimet voivat vuosien mittaan käydä kantajalleen kiusallisiksi. Hän mainitsee Presidentti Urho Kekkosen, joka on kertonut nuorempana ajatelleensa, että Urho-nimessä oli ”vähän it- sekehua ja pöyhkeilyä enkä minä siitä koskaan pitänyt”. (Vesikansa 1989: 283.) Henkilönnimet eli antroponyymit eivät ole samalla tavalla yksiviitteisiä kuin paikanni- met. Leksikkoon kuuluu esimerkiksi vain yksi Heikki-nimi vaikka Heikki-nimisiä on tuhansia, kun taas esimerkiksi Hernesaari -nimiä on yhtä monta kuin on sennimisiä paikkoja. (Ainiala 1997: 15.) 2.2.1 Nimen merkitys nimenantajalle 13 Nimenantajan valinnanvaikeudesta lapsensa nimien suhteen kertovat useat nimikirjat sekä asian käsittely aikakausilehdissä silloin tällöin. Myös internetin keskustelupalstoil- la pohditaan hyviä ja huonoja nimiä ja haetaan neuvoa tärkeään päätökseen. Usein ni- mellä halutaan osittain sitoa lapsi perheeseen esimerkiksi antamalla lapselle jokin su- vussa kulkenut nimi. Toisaalta nimenvalintaa ohjailevat vahvasti myös vanhempien mieltymykset tiettyihin nimiin. Valtaosa jokaisesta ikäpolvesta on saanut melko yleiseksi osoittautuneen nimen. Tämä johtuu siitä, että nimenvalintaa ohjailee – usein ehkä tiedostamattomasti – sosiaalinen vaistomme. (Kiviniemi 1993: 10.) Juuri nimivalintojen yhtäläisyys osoittaa, että sosiaa- linen vaistomme on myös ajan nimityylin osalta yllättävän tarkka (Kiviniemi 1993: 10). Nimenvalinta on vanhastaan ollut monenlaisten perinteiden säätelemää. Tavallista on ollut varsinkin se, että lapsien etunimet valittiin suvun nimien piiristä. Kun Suomessa on 1700-luvulta lähtien annettu useampi kuin yksi etunimi, on nimenvalintaan tullut uudenlaista vapautta. Vanha perinne suvun piiristä valitusta nimestä on voitu jättää jäl- kimmäisten etunimien varaan, jolloin ensimmäinen etunimi on voitu valita paljon va- paammin omien mieltymysten mukaan. Nykyisin vanhat perinteet ovat saattaneet katke- ta jo kokonaan. (Kiviniemi 1993: 14, 16.) Kustaa Vilkuna totesi 1970-luvulla, että nykyisenä arkisen asiallisena kautena ovat jäl- leen yleistyneet nimet, joilla ei ole mitään erityistä tunnesisältöä. Uudet suomalaiset nimet, kuten Eija tai Raija, ovat muodostuneet merkityksettömästä äänneyhtymästä, sillä vanhemmat eivät halua ilmaista tunteitaan eivätkä tulevaisuuden toiveitaan nimillä kuten Lahja, Lempi tai Siveä, jotka ovat liian sanovia. (Vilkuna 1980: 10.) 2.2.2 Nimen merkitys kantajalleen Vilkuna on todennut etunimestä, että se on ihmisen yksilöllisin ulospäin suuntautuva tiedottaja, hänen ominaisleimansa. Muutamat vähäiset tavut, joilla tuskin on mitään erillismerkitystä, kykenevät herättämään laajassa piirissä värikkään mielikuvan henki- löstä, jonka vain tämä äänneyhtymä erottaa muusta joukosta omaksi yksilökseen. (Vil- 14 kuna 1980: 14.) Nimiin liittyy kullakin myös omia mielikuviaan. Kuullessamme jonkin nimen mielessämme syntyy kuva, miltä sen kantaja näyttää tai millainen hän on luon- teeltaan. Kun tapaamme kyseisen nimen omistajan, saatamme jopa hämmästyä kun hän osoittautuu toisennäköiseksi tai -oloiseksi kuin olimme kuvitelleet. Mielikuvien moni- naisuus kertoo, että eri ihmiset kokevat samatkin nimet hyvin eri lailla. (Lempiäinen 1999: 6.) Kiviniemi muistuttaa nimenvalinnan ohjeissaan, ettei kukaan yleensä pidä siitä, että oma etunimiyhdistelmä tai etu- ja sukunimen yhdistelmä on jollakin tapaa huvittava. Viljasen Kallesta tulee helposti Kaljasen Ville kouluikäisten suussa, mutta tällaista hu- vittavuutta ei aina nimenvalintatilanteessa huomata. (Kiviniemi 1993: 163.) Kiviniemen ohjeet ovat hyvä muistutus siitä, että nimeään on kannettava koko ikänsä, joten sen so- pivuudella on tärkeä merkitys kantajansa elämän kannalta. Nimilakimme vuodelta 1991 ohjeistaa etunimien osalta, että etunimeksi ei voida hyväk- syä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Nimen tulee olla muodoltaan ja kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön mukainen eikä pojalle saa antaa naisennimeä tai päinvastoin. Ensimmäinen etunimi ei myöskään saa olla sama kuin lapsen sisaruksella tai puolisisaruksella. Näistä ohjeista poiketaan vain erityissyistä, joita voivat olla esimerkiksi uskonnollisen tapa tai henkilön kansalai- suus, jolloin yhteys vieraaseen valtioon ja sen nimikäytäntöön ovat hyväksyttäviä syitä suomalaisesta poikkeavaan nimeen. Etunimensä voi muuttaa myöhemmin, mikäli ei ole siihen tyytyväinen eikä uuden nimen hyväksymiselle ole estettä, mutta vain kerran. (Finlex 2008.) 15 3 MIELIKUVAN MERKITYS JA KÄYTTÖ Tämän työn kannalta olennainen käsite on nimen lisäksi mielikuva. Tässä luvussa kes- kityn mielikuvaan ja pyrin selvittämään mitä mielikuvat oikeastaan ovat ja mikä niiden merkitys on tämän tutkielman aiheen kannalta ja myös miten niitä tarkoituksellisesti hyödynnetään eri aloilla. 3.1 Mielikuvan määritelmä Mielikuva on suomen kielen perussanakirjan mukaan sisäinen, psyykkinen kuva josta- kin, kuvitelma tai mielle (PS s.v. mielikuva). Mielikuva-käsitteellä sekä sen synonyymi- nä käytetyllä imago-termillä on tärkeä merkitys erityisesti kaupallisella alalla ja politii- kassa. Koska näillä aloilla mielikuvan käsitettä on tarkoin pohdittu, otan esille mitä nii- den yhteydessä on mielikuvasta todettu ennen kuin siirryn käsittelemään mielikuvia nimien kannalta. Philip Kotler määrittelee imagon joukoksi ihmisen uskomuksia, ideoita ja vaikutelmia mistä tahansa kohteesta (Kotler 1997: 607). Iina Viksten puolestaan toteaa markkinoin- nin pro gradu -tutkielmassaan, että nykyajan yhteiskuntaa voisi hyvin kutsua imagoyh- teiskunnaksi. Toimijan tai tuotteen viestimä käsitys itsestään ei riitä, vaan tärkeämpää on se, minkälaisen imagon viestitetty sanoma vastaanottajan mielessä synnyttää. Näin esimerkiksi tuotemerkistä syntynyt imago on ratkaisevassa asemassa, kun merkit ryh- mittyvät voittajiin ja häviäjiin. (Viksten 2000: 12.) Vaikka imagoa on käytetty usein mielikuvan synonyyminä, on viime vuosina termeille markkinoinnin piirissä alkanut kuitenkin vakiintua merkitysero (Viksten 2000: 12). Koska mielikuvan käsite sopii tähän työhön paremmin, keskityn tässä siihen ja puhun nimien osalta mielikuvista, jota markkinoinnin vanhemmassa kirjallisuudessakin pää- asiassa on käytetty (esim. Rope & Mether 1991). 16 Mielikuvamarkkinoinnin teoriaan perehtyneet Timo Rope ja Jari Mether määrittelevät mielikuvan henkilön kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten sum- maksi. He toteavat, että mielikuvan sisällöstä merkittävä osa, asenteet, tunteet ja usko- mukset, on pelkkää mielikuvaa. Mielikuvan tosiasioihin perustuviin elementteihin he lukevat vain kokemukset, jotka nekin voivat olla ihmisen arvojen kautta värittyneitä sekä tiedot, jotka puolestaan saattavat olla tosia tai epätosia. Subjektiivisessa mieliku- vassa ei siis ole kyse siitä miten asiat ovat, vaan siitä, miltä ne näyttävät. (Rope & Met- her 1991: 19.) Rope ja Mether (1991: 32–35) puhuvat mielikuvan käsitteellisistä tasoista, jotka ovat puhdas mielikuva, pysyvä mielikuva ja sisäinen totuus. Jos mielikuvan perustana ovat ajatukset, näkemykset ja käsitykset ilman positiivista tai negatiivista tunne-elementtiä, puhutaan puhtaasta mielikuvasta. Puhdas mielikuva sisältää siis ajatuksen lisäksi arvo- vapaat käsitykset ja näkemykset. Pysyvä mielikuva syntyy kun puhtaaseen mielikuvaan yhdistetään asenne, jolloin puhtaaseen mielikuvaan tulee mukaan tunnetaso, eli positii- visia tai negatiivisia tuntemuksia. Kun pysyvään mielikuvaan uskotaan, muodostuu mie- likuvasta sisäinen totuus. Mielikuvien muuttumiseen voi Leif Åbergin mukaan vaikuttaa omien kokemusten li- säksi myös muiden kertomat kokemukset ja median esiin nostamat teemat. Mielikuvat tietysti haalistuvat, jos niitä ei vahvisteta ja lopulta ne voivat kadota kokonaan (Åberg 1997: 157–156). Toisaalta ihmisten on usein vaikea muuttaa jostain asiasta muodosta- maa mielikuvaa ja ihminen helpommin vastaanottaa tietoa, joka tukee vanhoja käsityk- siä ja kokemuksia (Rope & Mether 1991: 21). 3.2 Mielikuvat henkilönnimien kannalta Etunimellä saattaa olla melkoinen vaikutus mielikuvaamme muuten tuntemattomasta ihmisestä, sillä etunimiin kytkeytyy erilaisia mielleyhtymiä, joiden perustella ne saavat oman sävynsä (Kiviniemi 1982: 12). Samaan tapaan kuin markkinoinnissa puhutaan toimijan tai tuotteen imagosta, voidaan nimienkin kohdalla puhua niin sanotusti ”hyvis- 17 tä” ja ”huonoista” nimistä, jotka viestivät nimenkantajastaan erilaisia asioita. Nimen perusteella saatamme päätellä nimenkantajan sukupuolen, arvailla ehkä hänen ikäänsä ja jopa muiden samannimisten meihin tekemän vaikutuksen perusteella olettaa muitakin asioita, kuten luonteen piirteitä tai ulkonäköä koskevia yksityiskohtia. ”Huono” nimi voisi olla harhaanjohtava esimerkiksi sukupuolen suhteen tai herättää negatiivisia mieli- kuvia. ”Hyvä” nimi voisi puolestaan omata, syystä tai toisesta, positiivisemman kaiun. Kiviniemen mukaan nämä etunimiin kytkeytyvät sivumielteet voivat olla joko kielen- sisäisiä, jolloin sivumielteet liittyvät nimeen sellaisenaan ja sen asemaan kielen systee- missä. Sivumielteet voivat olla myös kielenulkoisia, jolloin assosiaatiot johtuvat nimen- kantajiin liittyvistä mielikuvista (Kiviniemi 1982: 13). Kielenulkoiset sivumielteet vas- taisivat siis lähinnä sitä mielikuvan määritelmää, jota Rope ja Mether tarkoittavat: mie- likuva on henkilön kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten summa. Vilkuna on todennut, että suurin osa ihmisistä ei halua antaa lapsilleen niitä nimiä, jotka ovat heidän omalla ikäpolvellaan yleisiä ja joihin siksi liittyy liikaa erilaisia henkilömie- likuvia (Vilkuna 1993: 45). Tällaiset henkilömielikuvat voidaan lukea kielenulkoisiin mielikuviin. Kielenulkoiset assosiaatiot johtuvat nimenkantajiin liittyvistä mielikuvista kun taas kielensisäiset sivumielteet liittyvät nimeen sellaisenaan ja sen asemaan kielen systeemissä. Kielelliset assosiaatiot voivat perustua äänteellisiin seikkoihin, nimien ra- kenteeseen tai vaikkapa niiden kirjoitusasuun ja ne voivat olla semanttisia eli nimien sisältöön ja äänteellisesti läheisten ilmausten merkityksiin kytkeytyviä. (Kiviniemi 1982: 13.) Kiviniemi lisää, että etunimiin liittyvät mielikuvat kuvitteellisista nimenkantajista saat- tavat olla yksilöllisiä, siis vain omakohtaisiin tuntemuksiin pohjautuvia, mutta myös enemmän tai vähemmän yhteisiä. Mielikuvien yleisyys riippuu hänen mukaansa paljolti siitä, mihin ne perustuvat. Äänteelliset ja nimien sisältöön perustuvat assosiaatiot ovat hänen mukaansa samassa kieliyhteisössä usein samansuuntaisia. Laajalti yhteisiä voivat olla myös sellaiset sivumielteet, jotka yhdistävät nimet tiettyyn kieleen, ikä- tai sosiaali- ryhmään. (Kiviniemi 1982: 14.) 18 Etunimistä syntyviä mielikuvia on tutkittu erityisesti kirjallisuudessa. Yvonne Bertills toteaa, että kirjallisuuden henkilönnimillä on merkityksiä, jotka ovat olennaisia hahmon ymmärtämisen kannalta – sisäistämällä nimen mahdollisen semanttisen sisällön ymmär- tää samalla mitä kirjailija haluaa nimen avulla välittää lukijalle. Semanttinen sisältö saattaa varsinkin lastenkirjallisuudessa karakterisoida henkilöhahmon hyvinkin tark- kaan, nimen äänteellinen muoto taas herättää tietynlaisia mielikuvia, jotka myös antavat nimelle merkityssisältöä. (Bertills 2003: 100–101.) Henkilöhahmojen nimiä Anni Swanin nuorisokirjoissa tutkinut Saara Tikkala on toden- nut esimerkiksi, että henkilöhahmojen nimet kuvastavat hahmojen yhteiskuntaluokkaa ja että henkilöhahmot tietävät itsekin millainen on vaikkapa tyypillinen alempaan yh- teiskuntaluokkaan kuuluvan kansalaisen etunimi. Pekat ja paavot ovat alinta kastia ja kuvaavat tyypillistä rahvasta. (Tikkala 2000: 87.) Bertillsin mielestä lastenkirjallisuuden hahmoja ymmärretään nimien kautta: nimet selit- tävät hahmon asemaa ja luonnetta toisiin hahmoihin verrattuna. Nimistä myös paljastuu miten kirjailija haluaisi lukijan tulkitsevan luomiaan hahmoja. Nimet voivat kuvata esi- merkiksi hahmon käyttäytymistä, tapoja tai ulkonäköä ja ne ovat usein kielellä leikkiviä, monitulkintaisia ja onomatopoeettisia. (Bertills 2003: 100–159.) Tikkala mainitsee esi- merkkeinä nimet Amrosius Apila (henkilö, joka on ahkera runojen kirjoittaja, huomaa alkusointu) sekä Makkaramestari Paistinen (Tikkala 2000: 96). Tikkala päätyy tutkimuksessaan johtopäätökseen, että semanttiselta kannalta nimien mielikuvat tulevat esiin esimerkiksi äänteitä, nimisymboliikkaa ja kertomuksen narratii- visuutta tarkasteltaessa. Nimet ovat siis sidoksissa yhteiskuntaan, aikaan ja merkityk- seen. Nämä kolme tekijää kietoutuvat yhteen muodostaen sen mielikuvien kimpun, mi- kä lukijalle nimistä ja niiden kantajista syntyy kaunokirjallisuutta lukiessa. Tikkala tote- aa esimerkiksi, että Tyyra on nimenä yläluokkainen, harvinainen ja ”niin sievä nimi” (Pikkupappilassa, s. 80), että jo sen pelkkä lausumatapa saattaa herättää lukijassa tiettyjä mielikuvia henkilöhahmon luonteesta. (Tikkala 2000: 104–105.) 19 Äänteillä on merkitystä myös muodostettaessa mielikuvaa henkilöhahmon yhteiskunta- luokasta. Tikkala käyttää tässä esimerkkinä köyhän lesken poikaa Jahvettia, joka ei osaa lausua ruotsalaista sukunimeä. (Tikkala 2000: 100.) Tikkala toteaa myös, että Swanin teoksissa henkilöhahmojen yhteiskunnallinen asema on korostetusta esillä, ja että Swan on miettinyt etu- ja sukunimet tarkkaan kunkin hahmon yhteiskunnalliselle statukselle sopiviksi. Näin henkilönnimet ovat olleet Swanille tärkeä apukeino teosten maailman henkiin herättämisessä. (Tikkala 2000: 105.) 3.3 Äänteiden vaikutus nimestä syntyvään mielikuvaan Kiviniemi on todennut eri äänteillä olevan erilaista ilmeikkyyttä ja siten suuri osuus nimien sävyttäjinä. Äännesymboliikka perustuu äänteiden akustisen ominaislaadun li- säksi niiden tuottamistavan symboliseen merkitykseen. Hän joutuu kuitenkin toteamaan, että koska eri äänteiden erilaista ilmeikkyyttä – ekspressiivistä ominaislaatua – ei ole suomen kielen osalta paljonkaan selvitetty, asia jää nimenantajien ja -käyttäjien oman intuition varaan. (Kiviniemi 1982: 15–16.) Bertillsin mukaan äännesymboliikkaa käytetään erityisesti lastenkirjallisuuden hahmoja nimetessä. Äänteet luovat tietynlaisen mielikuvan hahmosta, herättävät tietynlaisia tun- teita ja saavat lukijan ajatukset kulkemaan tiettyyn suuntaan. (Bertills 2003: 143.) Tik- kala toteaa esimerkiksi, että nimet, joissa on l- tai m-äänne tai jotka päättyvät i:hin kuu- lostavat pikkulasten nimiltä. Näistä hyvä esimerkki on Pikkupappilan Lotin omina pik- kulapsinaan pitämien paperinukkien nimet: Maija, Kerttu, Lassi ja Lilli. Tikkala huo- mauttaa myös, että Pikkupappilan tyttöjen nimet ovat hypokoristisuudessaan nukkien nimien kanssa samaa sarjaa: Minna muistuttaa Maijaa, Liisi ja Lotti Lassia ja Lilliä. Sananloppuisesta i-vokaalista syntyy mielikuva deminutiivista. (Tikkala 2000: 100.) Etunimiä ja niiden äänteitä 1970-luvulla tarkastellut Pentti Leino on todennut, ettei eri äänteiden esiintymistiheys etunimistössämme ole kaikilta osin läheskään sama kuin suomen kielessä yleensä. Näkyvimmäksi piirteeksi hän toteaa etuvokaalisten nimien vähyyden: etuvokaalisia y-, ä- tai ö-vokaalin sisältäviä nimiä on niukasti. Pejoratiivinen 20 (väheksyvä, halveksuva) sävy, joka suomen ö-vokaalilla usein on, näyttää etunimistössä liittyvän jossain määrin myös muihin etuvokaaleihin, ei kuitenkaan e:hen ja i:hin. (Lei- no 1972: 92.) Pejoratiivinen sävy olisi siis ainakin Leinon mielestä etuvokaaleilla ö, y ja ä. Kiviniemi huomauttaa kuitenkin, ettei tätä käsitystä voi yleistää, sillä monet etuvo- kaaliset nimet kuten Jyri, Päivi, Pälvi ja Säde ovat olleet melko suosittuja (Kiviniemi 1982: 166; Kiviniemi käyttää aikamääreenä sanoja ”viime vuosikymmeninä”.) Pejoratiivinen leima saattaa liittyä nimeen hyvinkin pysyvästi. Tästä esimerkkinä Leino mainitsee nimen Yrjö ja siteeraa Eljas Raussin kuvasta Virolahdella 1840-luvulla. Raus- si kertoo, että Yrjö oli nimi, jolla ymmärrettiin jotain jyrkkä-, juroluontoista ja myös saastaista kuin sikaa. Nelijalkaista sikaakin saatettiin sanoa yrjöksi, yrsäksi. Yrjön lisäk- si Leino mainitsee Väinön, Uunon, Taunon, Paavon ja Ellin niminä, joihin yleisesti liit- tyy varsin selvärajainen pejoratiivinen merkityssisältö. Näistä myös Paavo ja Elli olivat pejoratiivisia Eljas Raussin ajan Virolahdella. (Leino 1972: 96–97.) Tikkala toteaa, ettei Yrjön mahdollinen pejoratiivisuus ole estänyt ainakaan Swania an- tamasta kyseistä nimeä (Tikkala 2005: 101). Yrjö onkin ollut suosituimmillaan 1880– 1920-luvuilla, jolloin se on parhaimmillaan ollut kymmenen yleisimmän etunimen jou- kossa (Kiviniemi 1982: 208, 348). Tämän on tiennyt myös Anni Swan Tottisalmen pe- rillisessä: ”Yrjö on varsin tavallinen nimi.” (Tikkala 2000: 101). Leinon mielestä joillakin äänteillä näyttää olevan etunimistössä lievä, ellei aivan sym- bolinen, niin ainakin deskriptiivinen, esteettinen tai emotionaalinen väritys. Nimen ää- niasu ei yksin ratkaise nimen kauneutta ja rumuutta tai suosiota ja epäsuosiota, mutta nimen äänneasu voi vaikuttaa myös nimen suosioon. Esimerkkinä hän mainitsee r- konsonantillisten nimien väistymisen 1950–1960-lukujen vaihteessa. Leino pitää siihen syynä sitä, että r koettiin jollakin tapaa ”rumaksi” tai ainakin vähemmän kauniiksi kuin aikaisemmin. (Leino 1972: 96–97.) Äänteet ja äänneyhdistelmät vaikuttavat myös siihen minkä maalaisiksi nimet mielle- tään. Esimerkiksi nimet Ivan, John, Jean, Hans, Giovanni ja Juan ovat leimallisesti tie- tyn maalaisia nimiä, vaikka kaikki ovat lähtöisin Johanneksesta. (Kiviniemi 1982: 14.) 21 Nimien äänneasulla on tärkeä osa nimiin liittyvissä assosiaatioissa, koska äänneasu vai- kuttaa koko nimistön rakenteeseen. Esimerkiksi i on yleisempi naisten nimissä ja mies- ten nimissä on useammin r kuin l, mutta naisilla päinvastoin. Vokaali o puolestaan on miesten nimissä lähes neljä kertaa yleisempi kuin naisten nimissä. Miesten nimissä myös suositaan enemmän soinnittomia konsonantteja (k, p, t), naisten taas soinnillisia (l, m, n). Joillakin äänteillä on siis nimistössä deskriptiivinen, emotionaalinen tai esteetti- nen sävy, joka on äänteen luontaisten ominaisuuksien lisäksi ainakin osaksi konventio- naalinen, muodista riippuva. (Kiviniemi 1982: 166–167.) Mary V. Seemanin tutkimuksen mukaan labiaalisilla eli suun etuosassa suppeasti lausut- tavilla konsonanteilla alkavat sanat viittaavat englannin kielessä usein pienuuteen, kuten sanat midget, baby ja weak. Naisten nimissä on usein labiaalisia konsonantteja. Miesten nimissä taas käytetään enemmän velaarisia konsonantteja, jotka assosioituvat usein ”suuriin” sanoihin kuten great, grand ja heavy. (Seeman 1983: 240.) 3.4 Nimistigmat Morgan, O´Neill ja Harré puhuvat henkilönnimiin liittyvien mielikuvien yhteydessä nimistigmoista. Nimistigmoja on kolmenlaisia. Joistakin nimistä tulee absurdeja ja nau- rettavia kun ne liitetään naurettavaan hahmoon. Esimerkkinä he mainitsevat Horaceen liittyvän nimistigman, joka johtuu siitä, että Walt Disney antoi kyseisen nimen piirtä- mälleen absurdille hevoshahmolle. Suositun sarjakuvan myötä stigma on levinnyt laa- jalti. (Morgan ym. 1979: 11.) Toisaalta voi olla mahdollista myös, että nimi Horace oli jo valmiiksi stigmatisoitunut ja Disney valitsi absurdin nimen absurdille eläinhahmolleen. Morgan, O´Neill ja Harré mainitsevat tällaisista jo itsessään jollakin tapaa naurettavista nimistä toisena esimerk- kinä vanhan englantilaisen sukunimen Longbottom. Tällaiset nimet aiheuttavat kantajal- leen vitsailua ja kiusantekoa nimensä takia. Kolmas nimistigma liittyy puolestaan ni- miin, jotka paljastavat kantajansa etnisen taustan. (Morgan ym. 1979: 11.) 22 Negatiivisten stigmojen ohella nimiin voi tietenkin liittyä myös positiivisia mielikuvia. Nimi voidaan esimerkiksi yhdistää kunnioitettuun henkilöön, perheeseen tai etniseen ryhmään. Vanhemmat voivat lapselle nimeä valitessaan pyrkiä juuri tällaisiin positiivi- siin mielikuviin ja voivat jopa toivoa niiden vaikuttavan myönteisesti lastensa luontee- seen. Vanhempien nimivalinta joka tapauksessa heijastelee paikallista käsitystä nimien implikaatioista. (Morgan ym. 1979: 13–14.) 3.5 Henkilöhavainnoinnista Kyselylomakkeeseen valitsemani ominaisuudet voidaan jakaa myönteisiin (esim. äly- käs) ja kielteisiin (tyhmä). Tätä ulottuvuutta ihmiset tavallisesti käyttävät johdonmukai- sesti henkilöhavainnoinnissa, jonka perusteella he muodostavat käsityksensä muista ihmisistä (Aho & Laine 1997: 80). Henkilöhavainnoinnissa ja henkilökäsitysten muo- dostumisessa yksilön asenteilla on tärkeä merkitys. Asenteella tarkoitetaan tässä yhtey- dessä juuri ihmisen taipumusta arvioida ihmisiä, ryhmiä, sosiaalisia asioita tai yleensä ympäristönsä tapahtumia johdonmukaisesti myönteisyys–kielteisyys-ulottuvuudella. Ihmisen asenne sisältää myös uskomukset toisista, samoin kuin tunteet, jotka ovat yksi- lölle useimmiten melko tiedostamattomia ja perustelemattomia. Jos ihminen ei tiedosta kovinkaan hyvin asenteidensa affektiivista puolta, myös henkilökäsitykset jäävät usein jäsentymättömiksi kokonaisvaikutelmiksi, joita on vaikea selkeästi kuvata. (Aho & Lai- ne 1997: 80.) Asenteet ja aiemmat kokemukset häiritsevät usein henkilöhavainnoinnin luotettavuutta. Ihmisillä on taipumus havaita ja tulkita heille tarjoutuvaa tietoa selektiivisesti asen- teidensa ja kokemustensa pohjalta. Myös muita arvioidessaan ihminen pyrkii säilyttä- mään aiemmat käsityksensä vakaina ja välttämään aiempien arviointiensa kanssa ristirii- taista tietoa. Käytännössä asenteet tulevat usein esiin ennakkokäsityksinä ja stereotypi- oina. (Aho & Laine 1997: 81.) Ihmiset muodostavat usein toisesta ennakkokäsityksen jo ennen kuin he ovat edes ta- vanneet. Ennakkokäsitys saattaa muodostua muiden ihmisten puheiden perusteella tai 23 siksi, että asianomainen kuuluu johonkin tiettyyn ryhmään, esimerkiksi ikä-, ammatti-, kieli- tai uskontoryhmään, rotuun, kansallisuuteen jne. Usein ihmisillä on stereotyyppi- siä käsityksiä tällaisiin ryhmiin kuuluvista ihmisistä. Stereotypioissa on kysymys jossa- kin ihmisjoukossa syntyneestä sosiaalisesta luokittelusta, jossa jostakin tietystä ihmis- ryhmästä on muodostettu yksinkertaistettu ja kaavamainen kuvitelma näiden ihmisten ominaisuuksista. Ennakkokäsitykset ja stereotypiat voivat olla yhtä hyvin positiivisia kuin negatiivisiakin. Ennakkokäsitykset ja -luulot sekä stereotypiat ohjaavat yhtä hyvin lasten kuin aikuistenkin henkilöhavaintoja ja tulkintoja. (Aho & Laine 1997: 82.) Ruotsalaisella etunimien semantiikkaa tutkineella Rolf Hedquistilla on hyvä esimerkki siitä, miten kielenkäyttäjä nimen kuullessaan muodostaa jonkinlaisen mielikuvan sen kantajan olemuksesta. Hedquist käyttää nimeä Alma, josta hän toteaa, että kaikille Al- ma-nimisille on nimensä lisäksi yhteistä se, että heidän nimensä on ollut tiettyyn aikaan, tietyssä paikassa ja ehkä tietyssä sosiaaliryhmässä muodikas nimi. Näin kaikilla Alma- nimisillä on nimensä lisäksi jotain sellaista yhteistä, mikä tekee kielenkäyttäjälle mah- dolliseksi saada käsityksen siitä, miltä Alma näyttää tai millainen hän on ilman, että kielenkäyttäjä tuntisi ketään Almaa. Onkin mahdollista kuvailla eräänlainen ”yleis- Alma”, jonka referenttinä ei ole yksittäinen henkilö vaan kaikki Alma-nimen kantajat. (Hedquist 1984: 130–131.) 24 4 TUTKIELMAAN VALITUISTA NIMISTÄ Valitsin kyselylomakkeen tehtävää neljä varten kaksikymmentä erilaista nimeä. Olen luokitellut ja muodostanut nimiryhmät tutkielmaan valitsemistani nimistä seuraavin perustein. 4.1 Tällä hetkellä muodikkaat nimet Koska etunimien suosio vaihtelee eri aikoina, liitämme usein nimet tietynikäisiin henki- löihin: jotkut nimet voivat tuntua vanhojen ihmisten nimiltä ja jotkut toiset taas nuorien nimiltä (Kiviniemi 1993: 39). Valitsin tähän tutkielmaan joitakin tällä hetkellä suosiossa olevia nimiä, joista osa on selvästi ollut muodissa myös joskus aikaisemmin; on mielen- kiintoista nähdä yhdistyvätkö muodikkaat nimet vastaajien mielissä nuoriin vai vanhoi- hin henkilöihin. Osa näistä nimistä saattaa esiintyä esimerkiksi vastaajien isovanhempi- en ikäpolven kantajilla, mutta toisaalta myös vastaajia nuorempien nimenkantajien kes- kuudessa. Kiviniemi on tutkinut etunimien ajallista suosionvaihtelua, jonka hän toteaa hyvin joh- donmukaiseksi jos sitä tarkastellaan laajahkojen aineistojen perusteella (Kiviniemi 1993: 39). Osa tähän tutkielmaan valitsemistani nimistä on kuulunut Kiviniemen tutki- musaineistoon, joten olen kyseisten nimien kohdalla maininnut mitä hän on näiden ni- mien suosiosta todennut. Aino: Aino on varhaisimmista omakielisistä nimistä suosituin; se kuului neljän yleisim- män annetun tytönnimen joukkoon kolmen vuosikymmenen ajan (1900–1930). 1970- luvulle osuneen aallonpohjan jälkeen Aino on alkanut yleistyä uudelleen. (Kiviniemi 1993: 40–41.) Omakielisistä etunimistä puhuessaan Kiviniemi tarkoittaa ensisijaisesti sellaisia etunimiä, jotka voidaan ymmärtää suomen kielen pohjalta. Hän liittää tähän ryhmään myös kansanrunoudesta saadut kielellisesti läpinäkymättömät nimet. (Kivi- niemi 1993: 125.) Näiden perinteisten nimien ohella Kiviniemi puhuu uusista nimistä, joilla hän tarkoittaa etunimiä, jotka ovat 1800-luvun puolivälistä alkaen ilmestyneet 25 suomenkielisen väestön etunimistöön ikään kuin tyhjästä, ilman aiempia esikuvia (Ki- viniemi 1993: 41–42). Aleksi: Nimi on noussut Kiviniemen 40 suosituimman poikien etunimien listalle en- simmäisen kerran 1985–1989. Aleksi on suomalaistettu muoto Aleksius-nimestä (Kivi- niemi 1993: 102). Iida: Nimi oli erityisen suuressa suosiossa 1890-luvulla. Suosio alkoi kasvaa uudelleen 1980-luvulla, mutta silloin suomalaisittain kirjoitettu Iida alkoi hävitä Ida-asulle. (Kivi- niemi 1993: 133.) Jenna: Suomessa Jenna on keksitty vain muutaman kerran ennen 1970-lukua, mutta todellinen muotinimi siitä tuli vasta 1980-luvun jälkipuoliskolla (Kiviniemi 1993: 55). Juho: Juho-nimen suosio oli suurimmillaan 1890-luvulla. 1980- ja 1990-luvuilla nimen suosio on jälleen kasvanut erityisesti Pohjois-Suomessa, missä nimen suosio oli aiem- minkin suurin. (Kiviniemi 1993: 78–79.) Onni: Onni on Ainon ohella yksi varhaisimpia omakielisiä etunimiämme. Onni kuuluu nimiin, jotka ensimmäisen kerran sisältyivät Isak Edward Sjömanin vuoden 1864 Kau- no-annakkaan ja jotka vasta tätä myöhemmin yleistyivät. (Kiviniemi 1993: 98.) 4.2 Sukupuolen suhteen epäselvät ja harvinaiset nimet Osa aineistoon valituista nimistä on sellaisia, jotka ovat paitsi harvinaisia, myös sellai- sia, että niitä on annettu sekä miehille että naisille. Kiviniemi on todennut, että ni- menantajat tuskin haluavat antaa lapsilleen sukupuolen suhteen harhauttavia nimiä; he ovat vain päätelleen tietyn nimen miehen- tai naisennimeksi erilaisin perustein. Kielelli- set tunnusmerkit, joiden perusteella jokin nimi liittyy jompaankumpaan sukupuoleen eivät useinkaan ole kovin selviä eikä aina sellaisia oikeastaan olekaan. Olemme vain oppineet, että tietyt nimet ovat miehen- tai naisennimiä. (Kiviniemi 1993: 31.) 26 Nykyisin nimilaki ja sen mukaiset almanakat pitävät huolen siitä, että nimet ovat joko miehen- tai naisennimiä. Myös nimien tyyppikehitys on Vilkunan mukaan pyrkinyt tä- hän suomen kielelle outoon lajitteluun. Kun o(ö)-vokaali on miestennimissä yleisempi, pyrkivät naistennimet vastaavasti a(ä)-loppuun – poikkeuksia tietenkin on. Naisenni- missä etenkin -ija (-ijä) -tyyppi on suosittu, samoin kuin -lja (-ljä) sekä -rja (-rjä) - tyypit. Yksinomaan miehen nimen johdin on -io. (Vilkuna 1980: 18.) Nimen esiintymi- nen miehen- tai naisennimenä voi olla selvästi myös alueellinen piirre (Kiviniemi 1993: 32). Aineistooni valituista nimistä Anolla, Nyyrikillä, Sipillä, Varmalla ja Vaulalla on kanta- jinaan sekä miehiä että naisia. Mikäli nimeä on annettu vastakkaiselle sukupuolelle vain erittäin vähän, olen maininnut myös nimenannon ajankohdan. Kaikki seuraavista nimis- tä ovat myös melko harvinaisia. Niillä on kaikista vuoden 1899 jälkeen syntyneistä suomalaisista vain alle 500 nimenkantajaa (Väestörekisterikeskus 2008). Ano: Ano-nimeä on annettu Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 256 pojalle sekä yhdelle tytölle. Tämä yksi tyttö on vuosina 1920–39 syntyneiden joukossa. (Väes- törekisterikeskus 2008.) Se, että nimi on päätelty vastoin yleistä käytäntöä tytönnimeksi, saattaa johtua siitä, että nimi muistuttaa puhuttelunimeä, virallisen etunimen tuttavalli- sempaa muotoa. Kiviniemi (1993: 35) on maininnut nimen Ana, joka Suomessa voidaan ymmärtää eräiden An-alkuisten miehennimien lyhentymäksi, vaikka nimi muualla maa- ilmassa tunnetaan Annan espanjankielisenä asuna. Ano muistuttaa myös huomattavasti yleisempää Anu-nimeä, joka luultavasti myös vaikuttaa nimen mieltämiseen naisenni- meksi. Hilppa: Hilppa-nimeä on annettu 483 tytölle sekä kahdelle pojalle. Pojista toinen on syntynyt vuosien 1900–19 välisenä aikana ja toinen 1940–59 välisenä aikana. (Väestö- rekisterikeskus 2008.) Hilppa otettiin vuoden 1950 almanakkaan joidenkin muiden van- hojen, tuohon aikaan jo väistyvien tai melko harvinaisten nimien kanssa, mutta nimen ilmaantuminen almanakkaan ei mainittavasti vaikuttanut sen suosioon (Kiviniemi 1993: 109). Vilkunan mukaan nimeä ovat käyttäneet ennen kaikkea Itä-Suomen ortodoksit sekä miesten että naisten nimenä. Kuitenkin vuonna 1900 erään opettaja Vilho Reiman 27 tytär nimettiin Hilpaksi ja vanhempien pyynnöstä tohtori Grotenfelt otti nimen 1901 Kansanvalistusseuran kalenteriin. (Vilkuna 1980: 117.) Nyyrikki: Nyyrikki on ainoa aineistoon valittu yli kaksitavuinen nimi ja lisäksi melko harvinainen. Ensimmäiset nimet ovat useimmiten kaksitavuisia, koska suomalaista kor- vaa on aina miellyttänyt ns. viskurilaki, jonka mukaan etunimiyhdistelmien tapaisissa sanaliitoissa raskaampi osa on aina jälkimmäisenä (Kiviniemi 1993: 11). Nimi on enimmäkseen mielletty miehennimeksi, nimeä on annettu Väestörekisterikeskuksen (2008) tietojen mukaan 177 pojalle ja 36 tytölle. Nyyrikki kuuluu kansanromanttisen kauden nimiin ja siitä on vanhoissa kansanrunoissa useita muotoja (Vilkuna 1980: 190). Sipi: Sipi on suomalaistettu muoto Sigfridistä. Sitä on käytetty Suomessa jo keskiajalla ja se on muuttunut myös sukunimeksi, esim. Sipilä. Nimeä on annettu 195 pojalle ja 8 tytölle (Väestörekisterikeskus 2008). Varma: Varma kuuluu nimiin, joita on annettu sekä pojille että tytöille, Väestörekisteri- keskuksen nimipalvelun (2008) mukaan 670 naiselle ja 180 miehelle. Kyseessä on kui- tenkin almanakan nimiluettelon mukaan naisennimi. Kiviniemi toteaa, että Varma kuu- luu nimiin, joiden tiedämme vain kokemuksesta olevan joko miehen tai naisen nimi. Vilkuna puolestaan sanoo, että joissain osissa maata se on yhä rinnakkain käytössä sekä naisilla että miehillä (Vilkuna 1980: 267). Vaula: Vaula kuuluu sellaisiin omakielisiin ilmauksiin pohjautuviin etunimiin, joissa ei ole nimen muotoon perustuvia sukupuolen tunnusmerkkejä. Tällaisissa tapauksissa esi- merkiksi juuri kasvin tai kasvinosan nimityksen sisältävät etunimet ovat yleensä vakiin- tuneet naisennimiksi. (Kiviniemi 1993: 33–34.) Vilkuna selvittää, että vaulan eli vaulun varsinainen merkitys on vitsasta väännetty yhdistävä rengas tai köynnöskasvi. Kun vau- la on yleissanana käynyt erittäin harvinaiseksi, se on vapautunut naisen etunimeksi. (Vilkuna 1980: 268.) Väestörekisterikeskuksen (2008) mukaan nimen on saanut 361 tyttöä sekä 1 poika, joka on syntynyt vuosien 1920 ja 1939 välillä. Nimi ei yleistynyt, vaikka se otettiin almanakkaan vuonna 1950 muitten hyvin harvinaisten nimien joukos- sa (Kiviniemi 1993: 109–110). 28 4.3 Slangimerkityksen omaavat nimet Joillakin nimillä saattaa olla tietynlainen vakiintunut (negatiivinen) slangimerkitys, ku- ten tähän valituilla Urpolla, Uunolla, Taunolla ja Teuvolla. Toisaalta voitaisiin ehkä puhua Närhen tapaan erisnimisymboleista, sillä näilläkin nimillä on vahva merkityssi- sältö, joka ymmärretään tiettynä aikana. Olen poiminut näiden nimien slangimerkitykset Heikki Paunosen slangisanakirjasta (2000). Tauno: Tauno otettiin nimipäiväkalenteriin 1908 ja se kuului samalla vuosikymmenellä syntyneillä pojilla jo tavallisimpien etunimien joukkoon (Kiviniemi 1993: 103). Vilkuna (1980: 247) arvelee, että nimi on todennäköisesti muodostunut Karjalassa ja siellä mur- teessa tunnetusta adjektiivista tauno, ´sävyisä´, ´hyvätapainen´. Slangimerkitykseltään Tauno tarkoittaa tyhmää, typerää, hullua, hölmöä tai ikävää ihmistä ja nimeä on käytetty tässä tarkoituksessa 1950-luvulta saakka. 1950–60-luvuilla Taunolla on tarkoitettu tyh- mää, tylsää tai ikävää asiaa. (Paunonen 2000: 1164.) Teuvo: Teuvo on vuonna 1929 almanakkaan otettu nimi (Kiviniemi 1993: 106). Teuvo on saanut merkityksen tyhmä tai hölmö 1980-luvulla, jolloin sillä on voitu tarkoittaa myös maalaista (Paunonen 2000: 1173). Urpo: Urpo on suomalaistettu muoto Urbanus-nimestä (Vilkuna 1980: 263). Paunosen mukaan Urpolla on tarkoitettu 1970-luvulta lähtien ihmisestä puhuttaessa tyhmää ja sitä on käytetty myös haukkumanimenä. 1980-luvulta lähtien sillä on voitu tarkoittaa myös omituista tai kummallista tyyppiä. 1970-luvulla Urposta puhuttaessa on voitu tarkoittaa juoppoa miestä, 1970–1980-luvuilla tyhmää tai tylsää ihmistä. (Paunonen 2000: 1255– 1256.) Uuno: Uuno on ollut suosittu nimi 1900-luvun alkupuolella (Kiviniemi 1993: 104). Uu- noa on käytetty Paunosen mukaan 1910-luvulta alkaen puhuttaessa tyhmästä, typerästä, hidasälyisestä, tollosta tai tomppelista ihmisestä ja sitä on käytetty myös haukku- masanana. Uunolla on tarkoitettu hassua tai omituista ihmistä erityisesti 1920–30- luvuilla; 1920–1960-luvuilla ikävää, ilkeää tai keljua ihmistä. (Paunonen 2000: 1258.) 29 4.4 Nimellä tunnettu kantaja Tunnetun kantajan perusteella valitsemani nimet ovat erittäin yleisiä nimiä. Niillä on tällä hetkellä myös maineikkaita kantajia, jotka usein esiintyvät medioissa. Nimien suo- sio on ollut suurimmillaan 1940–60-luvuilla, joten todennäköisesti vastaajat tuntevat itseään vanhempia näiden nimien kantajia joko henkilökohtaisesti tai julkisuudesta. Jari: Jari-nimeä annettiin eniten 1960-luvulla kaikkiaan yli 20 000 pojalle (Väestöre- kisterikeskus 2008). Kiviniemen mukaan nimi ilmestyy kuin tyhjästä koko maahan 1940-luvulla. Hän epäilee, Aino Räsäsen Helena-kirjojen samanniminen romaanihenki- lö voisi hyvin olla varhaisempien Jarien esikuvana. (Kiviniemi 1993: 75.) Julkisuudesta suomalaisille tuttuja Jareja ovat esimerkiksi laulaja Sillanpää, jalkapalloilija Litmanen, kirjailija Tervo ja kansanedustaja Vilén. Matti: Miespuolisen väestön osalta Matti on yleisin ensimmäinen etunimi. Sen suosio on ollut suurimmillaan 1940-luvulla, 1980-luvun jälkeen sen suosio on laantunut. (Ki- viniemi 1993: 83.) Erittäin paljon julkisuudessa esiintynyt veteraaniurheilija Matti Ny- känen toimi esikuvana valitessani tämän nimen aineistooni. Otin mukaan myös hänen vaimonsa, joka usein liittyy Matin julkisiin tempauksiin enemmän tai vähemmän. Muita tunnettuja Matteja on esimerkiksi pääministeri Vanhanen. Mervi: Mervi oli suosituimpien etunimien joukossa 1950-luvulla (Kiviniemi 1993: 108). Valitessani tämän nimen aineistooni ajattelin lähinnä Mervi Tapolaa, Matti Nykäsen vaimoa. Muita kuuluisia Mervejä ovat esimerkiksi kirjailija Koski ja laulaja Hiltunen. Tarja: Tarja oli suosituimpien etunimien joukossa 1950-luvulla (Kiviniemi 1993: 108). Presidenttimme lisäksi tunnettuja nimenkantajia ovat esimerkiksi laulajat Turunen ja Lunnas, työministeri Cronberg ja kansanedustaja Filatov. 30 5 NIMET JA MIELIKUVAT 5.1 Aineistosta Tutkimustani varten laadin kyselylomakkeen, johon vastasi 72 Vaasan yliopiston opis- kelijaa keväällä 2006. Vastaajista 47 oli naisia ja 25 miehiä. Ikäjakaumaltaan vastaajat olivat 19–27-vuotiaita eli vuosina 1979–1987 syntyneitä. Tarkastelen jossain määrin miesten ja naisten vastauksia erikseen, mutta vertailussa on otettava huomioon miesten huomattavasti pienempi määrä. Lähdin aluksi kartoittamaan vastaajien esille tuomia mielikuvia Kiviniemen teorian mu- kaisesti kahdelta kannalta. Halusin selvittää syntyvätkö mielikuvat kielensisäisesti eli nimien äänteistä vai kielenulkoisesti ja millä tavoin. Nimiä käsitellessäni olen maininnut nimiin liitetyistä adjektiiveista 10 eniten liitettyä sekä piirteet, joita en antanut kysely- lomakkeessa valmiina. Vastaajien nimiin liittämät piirteet olen koonnut kokonaisuudes- saan liitteeseen kaksi. Olen merkinnyt erikseen naisten ja miesten liittämät piirteet ja laskenut ne myös yhteen. Tehtävä kolme osoittautui tutkimukseni täydentäväksi osa-alueeksi, joten olen aineiston käsittelyssä ottanut esille myös sen tuomia tuloksia käsitellessäni tehtävää neljä. Haja- naisten ja harvalukuistenkin kommenttien vuoksi käsittelen tehtävää kolme tehtävän neljä yhteydessä. 5.2 Nimiin kytkeytyvät kielensisäiset sivumielteet Vastaajat olivat liittäneet nimiin runsaastikin erilaisia adjektiiveja, mutta vain murto-osa vastaajista oli osannut tai viitsinyt selittää miksi. Useimpien perustelut liittyivät vastaa- jien tuntemiin saman nimen kantajiin. Kuten Aho ja Laine totesivat henkilöhavainnoin- nista, asenteet ja uskomukset ovat useimmiten melko tiedostamattomia ja perustelemat- tomia (Aho & Laine 1997: 81). Jos vastaaja tunsi nimenkantajan ja mielsi nimeen nega- 31 tiivisia tai positiivisia piirteitä, hän pystyi selkeämmin sanomaan, mistä hänen nimiin liittämät piirteet johtuivat. Tehtävässä neljä yhdeksän vastaajaa viittasi joidenkin nimien äänteisiin ja niiden aiheut- tamiin assosiaatioihin. Tehtävässä kolme kaksitoista vastaajaa viittasi tiettyihin ääntei- siin tai äänneyhtymiin, jotka heille itselleen merkitsivät jotakin erityistä tai aiheuttivat heille tietynlaisen mielikuvan. Laadin aluksi luvussa 3.3 Äänteiden vaikutus nimistä syntyvään mielikuvaan esitellyn teorian pohjalta itselleni muutamia kysymyksiä, joihin hain vastausta aineistosta. Liite- täänkö pienuus tai nuoruus l- tai m-äänteen sisältäviin tai i:hin päättyviin nimiin kuten Tikkala on esittänyt? Liittyykö etuvokaaleihin ö, y ja ä pejoratiivinen sävy tai onko r ruma Leinon teorian mukaisesti? Onko soinniton konsonantti miehekäs ja soinnillinen puolestaan naisellinen? Kiviniemen mukaan miesten nimissä ainakin suositaan soinnit- tomia konsonantteja ja naisten nimissä soinnillisia. Havaitsin aineistoni perusteella, että suurin syy tietynlaiseen mielikuvaan nimestä syn- tyi varsinkin vastaajan tunteman samannimisen henkilön vaikutuksesta. Tämä näkyi erityisesti tehtävässä neljä, jossa nimiin liitettiin usein piirteitä, jotka kuvasivat vastaa- jan tuntemaa samannimistä henkilöä. Kielensisäiset sivumielteet jäivät selvästi vähem- mistöksi aineistossani, mutta tiettyjä viitteitä löytyi erityisesti yleiskielisen merkityksen kytkeytymiseen nimeen sekä tiettyjen äänteiden synnyttämiin mielikuviin. 5.2.1 Yleiskielisen merkityksen kytkeytyminen nimeen Kaksi aineistoon valittua nimeä ovat yleiskielessä käytössä myös substantiivina tai ad- jektiivina (Onni, Varma). Vastaajat liittivät jonkin verran nimiin piirteitä, jotka kuvasta- vat nimien yleiskielisiä merkityksiä. Onnille iloinen oli nimeen eniten liitetty piirre ja Varma miellettiin esimerkiksi luotettavaksi 19 kertaa. Taulukkoon yksi olen koonnut kymmenen eniten Onni-nimeen liitettyä piirrettä. Iloi- suuden lisäksi Onniin liitettiin esimerkiksi kiltteys, puheliaisuus ja vilkkaus. Kaikki 32 Onnin yhteydessä mainitut piirteet löytyvät liitteestä kaksi. Yksi vastaaja liitti Onniin piirteen arvokas, jonka olen taulukkoon lihavoinut. Arvokas ei ollut tehtävänantoon kuuluneiden piirteiden joukossa. Kaikissa tutkielman taulukoissa on myös eritelty kuin- ka monesti kyseinen piirre liitettiin nimeen kaikkiaan sekä kuinka naisten ja miesten vastaukset erosivat toisistaan. Taulukko 1. Onni-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet, yht. (N/M). Onni: iloinen 15 (12/3), vanha 14 (10/4), nokkela 10 (7/3), tuke- va 10 (7/3), empaattinen 9 (3/6), kiltti 9 (7/2), puhelias 8 (7/1), vilkas 8 (6/2), kalju 8 (6/1), hidasälyinen 7 (5/2), arvokas 1 (0/1). Yksi vastaaja perusteli nimeä ihanaksi sen sisältämän sanoman vuoksi. Hän oli yksi niistä, jotka liittivät nimeen iloisuuden. Yhdelle vastaajalle tuli Onnista mieleen pieni vauva tai iloinen pappa ja yksi vastaaja arveli mielikuvansa johtuvan ala-asteen Aapi- sesta. Molemmat vastaajat liittivät Onniin iloisuuden. Yleiskielessä adjektiivina käytetty Varma herätti myös vastaajissa positiivisia mieliku- via, joiden katson liittyvän juuri nimen yleiskieliseen merkitykseen. Varma mainittiin luotettavaksi 19, oikeudenmukaiseksi 11 ja rehelliseksi 8 kertaa. Eräs vastaaja mainitsi listaamieni piirteiden lisäksi myös itsevarmuuden. Yhdeksän muuta eniten Varmaan liitettyä piirrettä ovat taulukossa 2, loput liitteessä 2. Taulukko 2. Varma-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet. Varma: vanha 21 (15/6), luotettava 19 (14/5), oikeudenmukainen 11 (7/4), tukeva 9 (8/1), rehellinen 8 (7/1), hiljainen 5 (4/1), äidil- linen 4 (4/0), siisti 4 (2/2), nokkela 4 (3/1), rohkea 4 (3/1), itsevar- ma 1 (0/1). 33 Varma kuului nimiin, joihin liittämiään piirteitä vastaajat eivät juuri perustelleet. Kaksi naisvastaajaa kuitenkin viittasi nimen yleiskieliseen merkitykseen. Toinen liitti nimeen luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden ja sanoi sen johtuvan adjektiivista varma. Toi- nen liitti nimeen rehellisyyden ja luotettavuuden ja sanoi mielikuvien tulleen suoraan nimestä. Onnin ja Varman lisäksi myös Hilpalle näytti vastauksien perusteella kytkeytyvän yleiskielistä merkitystä. Kuten eräs vastaaja totesi; Hilppa on hilpeä, eli nimen äänneasu toi mieleen äänneasultaan samankaltaisen adjektiivin. Hilppaan liitettiinkin erityisesti puheliaisuus ja iloisuus. Muutama vastaaja mielsi Hilpan myös vilkkaaksi sekä yksi vikkeläksi listani ulkopuolelta (ks. taulukko 3 sekä liite 2). Taulukko 3. Hilppa-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet. Hilppa: puhelias 18 (11/7), vanha 17 (11/6), iloinen 17 (13/4), äidillinen 15 (12/3), tukeva 8 (5/3), ulospäin suuntautunut 6 (5/1), empaattinen 6 (5/1), utelias 4 (4/0), kiltti 6 (4/2), siisti 5 (3/2), vilkas 3 (3/0), hilpeä 2 (2/0), vikkelä 1 (1/0). Tehtävässä kolme vastaajien piti antaa itse sopiva nimi vaaleatukkaiselle, äidilliselle ja iloiselle naiselle. Kolme naista nimesi tällaisen henkilön Ilonaksi. Tämäkin johtunee nimen sisältämästä yleiskielisestä merkityksestä ilo tai iloisuus. Yksi vastaaja kertoi juuri tämän vaikuttaneen hänen nimivalintaansa. 5.2.2 Äänteiden synnyttämät mielikuvat Liittivätkö vastaajat nuoruuden tai pienuuden l- tai m-äänteen sisältäviin tai i:hin päät- tyviin nimiin? Viimeksi mainittuja oli aineistossani seitsemän: Jari, Aleksi, Mervi, Nyy- rikki, Matti, Onni ja Sipi. L- ja m-äänteen sisältäviä nimiä oli mukana kuusi, joista Hilp- pa, Varma ja Vaula olivat sellaisia, jotka eivät päättyneet i-kirjaimeen. 34 Taulukko 4. L- ja m-äänteen sisältäviin sekä i:hin päättyviin nimiin liitetyt nuoruuteen tai pienuuteen viittaavat piirteet. Jari: nuori 10 (7/3), Aleksi: nuori 24 (15/9), Mervi: lyhyt 8 (5/3), Nyyrikki: vanha 22 (13/9), Matti: pitkä 9 (6/3), Onni: van- ha 14 (10/4), Sipi: vanha 10 (7/3), Hilppa: vanha 17 (11/6), Varma: vanha 21 (15/6), Vaula: nuori 9 (7/2). Poimin aineistosta pienuuteen ja nuoruuteen viittaavia, edellä mainittuihin nimiin liitty- viä piirteitä. Kooste näistä piirteistä on taulukossa neljä. Nämä esimerkit osoittavat mie- lestäni, että tietyt äänteet eivät yksistään saa henkilöä arvioimaan toista nimen perusteel- la pieneksi tai nuoreksi. Vastaajat olivat itsekin nuoria ja he viittasivat usein tuntevansa kyseisennimisiä henkilöitä. Voikin olettaa, että he mielsivät esimerkiksi Jarin nuoreksi, koska tuntevat ikäisensä Jarin. En näiden tulosten valossa usko, että äänteet saavat henkilön ajattelemaan pienuutta tai nuoruutta, vaan nuoruus tai vanhuus päätellään juuri nimimuodin perusteella. Näistä nimistä Jari ja Aleksi miellettiin nuoriksi eniten, kun taas Onni, Sipi, Hilppa ja Varma vanhoiksi. Nimimuotia ja nimenkantajien mieltämistä vanhoiksi tai nuoriksi olen käsi- tellyt tarkemmin luvussa 5.3.1 Nimenkantajan iän arvioiminen. Leinon (1972: 92) mukaan etuvokaaleihin ö, ä ja y liitetään pejoratiivinen sävy. Aineis- toni nimistä ainoa tällainen nimi on Nyyrikki. Nyyrikkiin liitettiin yhdeksän kertaa adjek- tiivi tyly, seitsemän kertaa kateellinen sekä kolme kertaa äkkipikainen ja ruma. Mitään erityistä negatiivisten piirteiden kasaumaa Nyyrikille ei siis kasautunut, vaan osa vastaa- jista mielsi Nyyrikkiin myös positiivisia piirteitä (ks. taulukko 5 sekä liite 2). Vaikka mielikuva Nyyrikki-nimen kantajasta ei nimeen liitetyissä piirteissä näyttäydy poikke- uksellisen negatiiviselta, ei nimi kuitenkaan ollut vastaajille mieluinen. Palaan tähän tarkemmin luvussa 5.4 Nimien miellyttävyys. Taulukko 5. Nyyrikki-nimeen eniten liitetyt sekä muut negatiiviset piirteet. 35 Nyyrikki: vanha 22 (13/9), hiljainen 16 (14/2), ujo 13 (10/3), tyly 9 (5/4), äidillinen 8 (7/1), kateellinen 7 (4/3), empaattinen 5 (5/0), hoik- ka 5 (3/2), hidasälyinen 4 (3/1), tukeva 4 (2/2), äkkipikainen 3 (3/0), ruma 3 (2/1). Yritin aineistoni perusteella saada viitteitä myös siihen, koetaanko r rumaksi nimien Jari, Mervi, Nyyrikki, Varma, Tarja ja Urpo osalta. Edellä käsittelin jo Nyyrikkiä, jossa on myös Leinon pejoratiiviseksi mainitsema y-äänne. Nyyrikkiin ei siis kasautunut ne- gatiivisia piirteitä merkittävästi, sen sijaan Urpoon liitettiin eniten negatiivisia piirteitä kuten tyhmä (17 kertaa), hidasälyinen (16 kertaa) ja ruma (13 kertaa). Urpolla on kui- tenkin slangimerkityksensä, jonka katson vaikuttaneen enimmäkseen näihin negatiivi- siin piirteisiin. Tosin yksi miesvastaaja viittasi nimen -rp-äänteeseen, joka hänen mie- lestään on ruma ja ”kuin sanassa rupi”. Urpoa käsittelen tarkemmin luvussa 5.3.1 Slan- gimerkityksen kytkeytyminen nimeen. Tarja ja Jari olivat aineiston perusteella nimiä, joihin ei liitetty merkittävissä määrin negatiivisia piirteitä. Jariin liitettiin kuusi kertaa äkkipikainen ja neljä kertaa epäluotet- tava, ruma sekä rähjäinen, mutta enimmäkseen mielikuvat Jarista olivat positiivisia. Sama toistuu Tarjan kohdalla. Tarja mainittiin tylyksi kuusi kertaa, äkkipikaiseksi viisi kertaa ja rumaksi kolme kertaa, mutta enimmäkseen myös Tarjan kohdalla mielikuvat olivat positiivisia. Seuraavassa kumpaankin nimeen sekä Merviin kymmenen eniten liitettyä piirrettä. Taulukko 6. Jariin, Tarjaan ja Merviin eniten liitetyt piirteet. Jari: tummatukkainen 13 (10/3), urheilullinen 12 (8/4), hoikka 10 (6/4), nuori 10 (7/3), komea 9 (6/3), pitkä 8 (5/3), rehellinen 7 (3/4), älykäs 7 (6/1), luotettava 7 (4/3), äkkipikainen 6 (3/3). Tarja: äidillinen 15 (13/2), puhelias 9 (7/2), älykäs 8 (6/2), lyhyt 8 (6/2), empaattinen 8 (6/2), siisti 7 (6/1), tummatukkainen 7 (3/4), tyly 6 (5/1), iloinen 6 (5/1), tukeva 5 (2/3). 36 Mervi: tummatukkainen 15 (11/4), tukeva 14 (11/3), äkkipikainen 12 (7/5), äidillinen 10 (7/3), ruma 9 (6/3), puhelias 9 (6/3), lyhyt 8 (5/3), iloinen 7 (4/3), tyhmä 6 (4/2), rähjäinen 6 (4/2). Mervi sen sijaan oli nimi, johon liitettiin negatiivisia piirteitä yhtä paljon kuin neutraale- jakin. Kymmenen useimmiten mainitun piirteen joukossa on kaksi positiivista piirrettä äidillinen ja iloinen. Muutama vastaaja viittasi kuvauksessaan omaan mielikuvaansa Mervi Tapolasta, veteraaniurheilija Matti Nykäsen vaimosta. Aineisto ei viittaa Mervin- kään kohdalla siihen, että juuri r toisi mielikuvan rumuudesta. Varmaan liitetyt piirteet ovat enimmäkseen neutraaleja tai positiivisia, mukana on vain pari yksittäistä negatiivisempaa piirrettä kuten kateellinen ja tyly. Aineiston perusteella ei siis voi vetää johtopäätöstä, että yksistään r:n kaltainen äänne tuomitsisi nimen tai sen kantajan rumuuteen, vaan luultavasti nimiin liittyvissä mielikuvissa ja nimen arvostuk- sessa ylipäätään on kyse myös nimimuodista ja henkilömielikuvista. Koska Kiviniemi on esittänyt, että soinnittomat konsonantit olisivat niin sanotusti mie- hekkäitä eli niitä suositaan miesten nimissä, halusin nähdä millaisia piirteitä vastaajat liittävät nimiin, joissa on kyseinen konsonantti, mutta jotka muuten ovat sukupuolen suhteen epäselviä nimiä. Tällaisia nimiä oli aineistossani kaksi: Sipi ja Nyyrikki. Erityi- sesti Sipi on harvinainen nimi, jota on annettu lähes yhtä paljon miehille kuin naisille- kin, enemmän kuitenkin miehille. Nyyrikiksi on nimetty 1900-luvun alusta lähtien 179 poikaa ja 36 tyttöä, Sipiksi 200 poikaa ja 9 tyttöä. Nyyrikki on ollut suosituimmillaan 1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana, sen sijaan Sipin suosio on ollut hieman tasaisempi. Sipi-nimeä on annettu muutamia kymmeniä kahden vuosi- kymmenen aikana aina 1990-luvulle saakka. 2000-luvulla nimeä on annettu vain 13 kertaa, joista kerran tytölle. (Väestörekisterikeskus 2008.) Nyyrikin kohdalla oli havaittavissa epävarmuus nimenkantajan sukupuolesta. Kahdek- san vastaajaa antoi Nyyrikille piirteen äidillinen. Yksi vastaaja epäröi ja oli kirjoittanut isällinen kysymysmerkillä varustettuna. Lisäksi yksi vastaaja oli nimennyt listan ulko- puolelta nutturapäinen, joka viitannee naiseen. Kahden vastaajan nimeämä piirre kalju 37 viittaa todennäköisimmin mieheen ja lisäksi yksi on mieltänyt Nyyrikin parrakkaaksi. Vastaajat mielsivät Nyyrikin siis enemmän naiseksi kuin mieheksi, vaikka se nimenan- tokäytännön ja nimipäiväalmanakan mukaan on miehen nimi. Ilmiö saattaa johtua muis- ta nimipäiväalmanakastakin löytyvistä -kki-loppuisista naisennimistä, kuten Annikki, Aulikki, Tuulikki ja Lemmikki. Nimenkantajan sukupuoli on siis todennäköisesti päätelty nimenmuodostustavasta. Johtuen nimenmuodostustavan samankaltaisuudesta Muumi- sarjassa esiintyvään Tuutikkiin kahdelle naisvastaajalle tuli nimestä kyseinen satuhah- mojen maailma mieleen. Sipiin liitetyt piirteet ovat enimmäkseen neutraaleja (ks. taulukko 7 ja liite 2). Kalju (4 kertaa) ja parrakas (3 kertaa) viittaavat siihen, että vastaajat ovat mieltäneet Sipin mie- hennimeksi. Sipi on nimipäiväkalenterissa ja Sipit viettävät nimipäivää yhdessä Sipon kanssa. Sipi ja Sippo saattavat olla helppo mieltää Sepon kanssa samankaltaisiksi nimik- si, mutta tämä on vain oma arvioni. Vastaajat eivät itse perustele nimiin liittämiänsä piirteitä. Osalle nimi on outo ja siksi epämiellyttävä. Yksi vastaaja liitti Sipiin ujouden, koska ”Sipi on aina hipihiljaa”. Hänelle muodostui siis nimen samankaltaisista äänteistä mielikuva sanonnan kaltaisesta ihmisestä. Taulukko 7. Sipi-nimeen eniten liitetyt piirteet. Sipi: ulospäin suuntautunut 11 (7/4), ujo 11 (5/6), puhelias 10 (8/2), vanha 10 (7/3), vilkas 9 (6/3), hiljainen 8 (6/2), iloinen 7 (5/2), lyhyt 7 (5/2), nokkela 7 (3/4), hoikka 6 (5/1). Kiviniemen mukaan soinnilliset konsonantit kuuluvat puolestaan naisten nimiin, joten otin tarkasteluun mukaan myös sukupuolen suhteen epäselviä nimiä, joissa on l-, m- tai n-konsonantti. Tällaisia nimiä on aineistossani Nyyrikki, Ano, Varma ja Vaula. Nyyrik- kiä käsittelin jo edellä, joten en tässä puutu siihen sen enempää. Ano nimipäiväkalente- rin mukaan miehen nimi ja ainoastaan kaksi tyttöä on saanut nimen 1900-luvun alusta asti. Kyselyyni vastanneista kolme on liittänyt Anoon kaljuuden ja kaksi kauneuden. Kahden viimeksi mainitun vastaajan luulenkin arvelleen Anon naispuoleiseksi henkilök- 38 si. Muuten Anoon liitetyt piirteet olivat sukupuolen suhteen neutraaleja eikä niistä voi- nut sitä päätellä. N-äänteen lisäksi Ano on saattanut viitata naisen nimeen, koska se on hyvin samantapainen Anun kanssa. Taulukko 8. Ano-nimeen eniten liitetyt piirteet. Ano: nuori 11 (11/0), hoikka 9 (7/2), hiljainen 8 (6/2), ujo 7 (3/4), vanha 6 (4/2), nokkela 4 (2/2), vaaleatukkainen 4 (3/1), tummatuk- kainen 4 (2/2), vilkas 4 (3/1), kalju 3 (3/0). Varmaan liitetyt piirteet ovat sukupuolen suhteen kaksijakoisia. Nimeen eniten liitetyt piirteet esittelin taulukossa 2 sivulla 32. Neljä vastaajaa on nimennyt Varman äidillisek- si, neljä parrakkaaksi. Lisäksi yksi on liittänyt Varmaan kaljuuden, jonka lasken taas mieheen liitettäväksi ominaisuudeksi. Vastaajat ovat siis hieman haparoineet Varman kohdalla eikä nimen sisältämä soinnillinen konsonantti m ole johtaneet pelkästään nai- selliseen päätelmään. Itse arvioin, että nimessä oleva vahva r ja samankaltaisuus Jor- maan saattavat hämätä luulemaan Varmaa miehennimeksi. Kun Varma muistuttaa kovasti Jormaa, niin Vaula taas muistuttaa paljon Paulaa. Vaula kuitenkin on Paulan tavoin naisen nimi eikä kukaan vastaajista olekaan nimeen liittämi- ensä perusteella pitänyt Vaulaa miehen nimenä. Seuraavassa taulukossa on Vaulaan eniten liitetyt piirteet. Taulukko 9. Vaula-nimeen eniten liitetyt piirteet. Vaula: nuori 9 (7/2), hoikka 7 (6/1), vilkas 7 (4/3), älykäs 7 (5/2), siisti 6 (2/4), kaunis 6 (5/1), vaaleatukkainen 6 (5/1), vanha 6 (4/2), kiltti 5 (3/2), äidillinen 4 (1/3). 39 Tehtävässä kolme yhdeksän vastaajaa toi esille muutamia huomautuksia koskien nimien äänteitä. Kysyin esimerkiksi millainen nimi sopisi vaalealle, lyhyelle, pyöreälle ja iloi- selle miehelle. Naisvastaajan mielestä Pentti olisi sopiva, koska pyöreillä ja iloisilla miehillä on jokin pehmeästi lausuttava. nimi. Kaljulle, punakalla ja parrakkaalle miehel- le eräs naisvastaaja ehdotti nimeksi Tapio, koska hän ei pidä nimen -ps-yhdistelmästä eikä punakoista miehistä. Tummalle, silmälasipäiselle, housupukuiselle ja voimakkaalle naiselle eräs miesvastaaja ehdotti Riittaa, koska hänen mielestään nimi kuulostaa vah- valta. Toinen mies ehdotti puolestaan Raijaa, koska se hänen mielestään kuulostaa voi- makkaalta. Naisvastaaja puolestaan nimesi tällaisen henkilön Kirstiksi, koska se hänen mielestään on topakka ja jämpti nimi. Vaalealle, pienelle ja kalpealle naiselle ehdotti yksi vastaaja nimeksi Terhiä, koska ni- men -h- ja -i- tekevät hänen mielestään nimestä hennon. Eräälle miehelle Niina-nimi kuulostaa pieneltä ja toiselle Iida hennolta. Asko puolestaan sopisi erään vastaajan mie- lestä tummatukkaiselle, vakavalle ja asialliselle miehelle, koska -sk- on hänestä vakavan kuuloinen. Tehtävässä neljä yksi vastaaja mainitsi vielä Aleksista, että nimestä paistaa hänen mie- lestään jokin eksoottinen sävy ja veikkasi nimen alkujuuriksi Alex-nimen. Hän piti ni- mestä kovasti ja liitti siihen positiivisia piirteitä. Vastaajien viittaukset tiettyjen nimien äänteisiin ja niihin liittyvät perustelut olivat har- valukuisia, mutta mielenkiintoisia. Riitta, Raija ja Kirsti olivat muutamien, joskin yksit- täisten, vastaajien mielestä voimakkaita ja topakoita nimiä. R-äänne ei siis heidän mie- lestään ollut ruma, vaan toi mielikuvan vahvasta henkilöstä. Pienuuteen ja hentouteen sopivat muutaman vastaajan mielestä i- ja h-äänteen sisältävät Niina ja Terhi. -Sk- kuu- losti vakavalta yhdelle vastaajalle, -rp- rumalta toiselle ja -ps- oli kolmannelle vasten- mielinen äänne. 5.3 Nimiin kytkeytyvät kielenulkoiset sivumielteet 40 5.3.1 Nimenkantajan iän arvioiminen Vanhuus tai nuoruus oli yksi piirteistä, joita vastaajat usein liittivät nimiin. Kymmenen tai useammasti mainittiin vanhuus nimien Tauno (24), Nyyrikki (22), Varma (21), Hilp- pa (17), Onni (14), Aino (12), Urpo (12), Teuvo (12), Iida (11) ja Sipi (10) yhteydessä. Nuoruus liitettiin puolestaan eniten nimiin Jenna (33), Aleksi (24), Iida (20), Ano (11), ja Jari (10). Vanhimman ja nuorimman ikäryhmän nimien keskivaiheille sijoittuivat Mervi (nuori 2/vanha 1), Juho (nuori 8/vanha 1), Matti (nuori 2/vanha 3), Tarja (nuo- ri/vanha 1) ja Vaula (nuori 9/vanha 6). Käsitellessäni nimiä olen tarkastellut nimien suosiota eri aikoina Väestörekisterikeskuk- sen nimipalvelussa, mutta on muistettava, että heidän tilastoissaan on mukana ensim- mäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Tarkastelen tässä selkeästi vanhoiksi ja nuoriksi hahmotettuja nimiä ja jätän käsittelyn ulkopuolelle nimet, jotka Juhoa lu- kuun ottamatta eivät selkeästi leimatutuneet erityisen nuoriksi tai vanhoiksi. Juho miel- lettiin aineiston perusteella ennemmin nuoreksi kuin vanhaksi. Syy voi löytyä nimen suosiosta: nimi on ollut suosituimmillaan ennen vuotta 1899 sekä vastaajien syntymä- vuosia lähinnä vastaavalla tilastokaudella 1980–1999. Kuten muutaman muunkin nimen kohdalla olen arvellut, nimi on luultavasti vastaajille tuttu heidän tuntemiltaan henkilöil- tä. Jennaan liitettiin nuoruus kaikista eniten aineistoni nimistä. Nimen suosio on kasvanut 1980-luvulta lähtien, joten todennäköisesti vastaajat tuntevat ikäisiään Jennoja. Jenna miellettiin myös kauniiksi, hoikaksi ja iloiseksi. Eräs vastaaja totesi nimen olevan ”näitä uuden aallon Miss Perfect –nimiä”. Täsmälleen samanlainen suosionvaihtelu kuin Jen- nalla on Aleksilla, joka miellettiin toiseksi useimmiten nuoreksi. Myös Aleksiin liitettiin enimmäkseen positiivisia piirteitä kuten seuraava taulukko osoittaa. Taulukko 10. Aleksi-nimeen eniten liitetyt piirteet. 41 Aleksi: nuori 24 (15/9), urheilullinen 19 (13/6), komea 14 (14/0), ulospäin suuntautunut 11 (10/1), vilkas 11 (8/3), tummatukkainen 9 (4/5), nokkela 8 (7/1), iloinen 8 (7/1), puhelias 8 (4/4), vaaleatukkai- nen 6 (4/2). Jennan ja Aleksin jälkeen eniten pidettiin nuorena Iidaa. Yksi vastaaja mainitsi Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemelin, jolla on Iida-niminen pikkusisko. Liekö muillekin vastaajille tullut sama mieleen, muita perusteluja vastaajat eivät antaneet. Eemelin pik- kusiskoon voisivat viitata myös piirteet vilkas, kiltti ja rohkea. Nimen suosioon myös 1900-luvun alkupuolella viitannevat adjektiivit vanha sekä äidillinen. Neljänneksi nuoruusasteikolla sijoittui Ano. Moni vastaaja kuitenkin mielsi nimen myös vanhaksi, mikä johtunee nimen harvinaisuudesta. Anoa käsittelin aikaisemmin luvussa 5.2.2 Äänteiden synnyttämät mielikuvat. Viidenneksi nuorimman leiman sai aineistoni nimistä Jari. Nuorimmaisiksi mielletyistä nimistä Jariin liitettiin eniten negatiivisia piirteitä. Jarista tuli esimerkiksi mieleen rähjäinen, lannalta haiseva maanviljelijä. Jari mainittiin myös useimmin tuttavapiiristä löytyväksi nimeksi. Nuoruus osoittautui aineistossani piirteeksi, joka veti puoleensa positiivisia piirteitä. Nimien suosionvaihtelu todennäköisesti selittää asiaa: mitä muodikkaampi nimi, sitä positiivisempi käsitys myös nimenkantajasta. Verrattaessa eniten negatiivisia piirteitä saanutta Jaria vaikkapa Aleksiin, voidaan havaita, että Aleksi on edelleen nimenä hyvin suosittu, kun taas Jari-nimen suosio oli suurimmillaan vuosina 1960–79 (32 353 Jariksi nimettyä poikaa). Nimen suosio on siitä hiipunut melko paljon; 1980–99 nimeä annet- tiin enää reilut 5700 kertaa. (Väestörekisterikeskus 2008.) Kun Jari-nimi on vastaajille tuttu ehkä ikäistään vanhemmilla nimenkantajilla, on Alek- si taas luultavasti lähempänä vastaajien omaa ikää tai jopa nuorempia. Aleksi-nimen suosio on ollut suurimmillaan vuosina 1980–99, jolloin nimen sai 22 231 poikaa. Alek- sin suosio nimenä ei myöskään vielä liene hiipunut näistä lukemista niin paljon, sillä 2000-luvun seitsemänä ensimmäisenä vuonna nimen oli saanut jo 8388 poikaa. (Väestö- 42 rekisterikeskus 2008.) Suosiossa oleva nimi voisi suunnata yhteisön jäsenen mielikuvaa nimenkantajasta positiivisempaan suuntaan. Kun nuorimpien leima jäi aineistossani Jennalle, Aleksille, Iidalle, Jarille ja Anolle, nimettiin vanhaksi eniten Tauno, Nyyrikki ja Varma. Myös Hilppa, Onni, Aino, Urpo, Teuvo ja Sipi miellettiin vanhoiksi. Iida mainittiin vanhaksi 11 kertaa, Sipi 10 kertaa, mutta koska Iida enimmäkseen miellettiin nuoreksi, jätän nimen käsittelemättä tässä kohtaa. Vastaajien mielikuva vanhoista nimenkantajista noudattelee kauttaaltaan kyseisten ni- mien suosiota. Nimisuosiota tarkasteltaessa voisi päätellä, että mikäli vastaajat tuntevat kyseisennimisiä henkilöitä, nämä todennäköisesti ovat vastaajia huomattavasti vanhem- pia henkilöitä. Olen vertailun vuoksi tarkastellut Väestörekisterikeskuksen tilastokautta vuosilta 1980–1999, josta voi nähdä kuinka moni vastaajien ikäisistä henkilöistä kantaa kyseistä nimeä. Aineistoni nimistä vanhimmaksi mainitun Taunon nimisuosio oli suurimmillaan vuosi- na 1920–39. Vuosina 1980–1999 Taunon sai nimeksi noina vuosina 366 lasta. Nyyrikki ja Varma kuuluvat aineistoni harvinaisiin nimiin. Molemmat nimet ovat olleet suosionsa huipulla vuosina 1900–1919, jolloin Nyyrikiksi nimettiin 124 lasta, Varmaksi 393. Vuo- sina 1980–1999 Nyyrikin sai nimekseen 6 lasta ja Varman neljä. (Väestörekisterikeskus 2008.) Myös muut vanhimmiksi mainitut nimet noudattelevat suosioltaan samaa kaavaa. Hilp- pa, Urpo ja Teuvo ovat olleet suosituimpia vuosina 1940–1959; Onni, Aino ja Sipi vuo- sina 1900–1919. Näistä nimistä Aino ja Onni ovat alkaneet uudestaan kasvattaa suosio- taan vastaajien syntymävuosia lähellä olevalla tilastokaudella 1980–1999. (Väestörekis- terikeskus 2008.) Eräs vastaaja sanoikin osuvasti Onnista, että nimi on tulossa uudes- taan muotiin. Vanhoiksi miellettyihin nimiin liitettiin kuhunkin vähintään neljä erilaista negatiivista piirrettä. Urpon ja Sipin kohdalla niitä mainittiin kaikki kahdeksan, kuten Jarinkin koh- 43 dalla. Yleisesti ei kuitenkaan voi sanoa, että vastaajien mielikuvissa vanhuuteen olisi liitetty negatiivisia piirteitä. 5.3.2 Slangimerkityksen kytkeytyminen nimeen Slangimerkityksen omaavat nimet keräsivät juuri merkityksensä mukaisia piirteitä. En- simmäinen näistä nimistä oli Tauno, joka Paunosen mukaan tarkoittaa tyhmää, typerää, hullua, hölmöä tai ikävää ihmistä (Paunonen 2000: 1164). Eräs naisvastaaja sanoi liittä- neensä tyhmän Taunoon, koska arkikielessä tyhmää kutsutaan Taunoksi. Eräs toinen puolestaan vastasi, että eikö nimi itsessään kerro jo paljon. Taulukko 11. Tauno-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet. Tauno: vanha 24 (16/8), kalju 13 (9/4), parrakas 12 (7/5), hidasälyi- nen 12 (7/5), tyhmä 11 (7/4), rehellinen 8 (8/0), hiljainen 8 (6/2), tukeva 8 (6/2), lyhyt 7 (5/2), komea 6 (4/2), roteva 1 (1/0), itsevarma 1 (0/1). Täysin negatiivista kuvaa Taunosta ei kuitenkaan vastausten perusteella muodostunut. Ainoat suoranaisesti negatiiviset piirteet olivat hidasälyisyys ja tyhmyys, jotka mukaile- vat nimen slangimerkitystä. Taunoon liitettiin listani ulkopuolelta itsevarmuus sekä lis- talta rehellinen ja komea. Moni liitetty piirre oli myös neutraali. Eräs vastaaja kertoi ajatelleensa näyttelijä Tauno Paloa liittäessään Taunoon komeuden. Urpo oli Taunon tavoin nimi, jonka oletin keräävän eniten negatiivisia kommentteja. Urpoon oli kuitenkin liitetty myös luotettavuus, iloisuus ja nokkeluus. Eräs vastaaja kertoi ajatelleensa uutisankkuri Urpo Martikaista kyseisen nimen kohdalla. Henkilömie- likuva saattaa siis ohittaa nimen slangimerkityksen, varsinkin mikäli nimenkantaja tun- tuu eroavan slangimerkityksen mukaisista piirteistä huomattavasti. Seuraavassa Urpoon 10 eniten liitettyä piirrettä sekä mainitsemani ja muutama muukin positiivinen piirre. 44 Taulukko 12. Urpo-nimeen eniten liitetyt sekä positiiviset piirteet. Urpo: tyhmä 17 (11/6), hidasälyinen 16 (11/5), ruma 13 (10/3), kalju 13 (8/5), vanha 12 (9/3), parrakas 11 (7/4), tukeva 7 (3/4), lyhyt 7 (5/2), rähjäinen 5 (2/3), tyly 4 (3/1), luotettava 3 (3/0), iloinen 3 (2/1), älykäs 2 (2/0), siisti 2 (1/1), nokkela 2 (1/1), kiltti 2 (2/0), re- hellinen 1 (1/0), empaattinen 1 (1/0), oikeudenmukainen 1 (1/0), rohkea 1 (0/1). Enimmäkseen Urpo herätti vastaajissa negatiivisia mielikuvia, jotka liittynevät Urpon puhekieliseen käyttöön. Eräs vastaaja mainitsikin, että Urpo on nuorten käyttämä hauk- kumanimi. Paunosen mukaan Urpon slangimerkitys on pääasiassa tyhmä henkilö (Pau- nonen 2000: 1255–1256). Oletin jo ennakkoon, että moni yhdistää Uuno-nimen Uuno Turhapuroon ja näin myös kävi. Uunoon liitettiin kaikista eniten piirre rähjäinen. Myös Uunon slangimerkitys tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli näkyy nimeen liitetyissä piirteissä. Yksi 22-vuotias naisvastaaja sanoi, että Uuno tai Tauno voisi olla älykäs, nuori ja nokkela skeittaripoika. Yksi naisvastaaja sanoi, että Uuno olisi vähän ”urpo”-tyyppi, mikä ku- vastaa hänen käsitystään myös Urpo-nimestä. Taulukko 13. Uuno-nimeen eniten liitetyt sekä vastaajien itse keksimät piirteet. Uuno: rähjäinen 35 (25/10), tyhmä 20 (16/4), hidasälyinen 17 (12/5), puhelias 9 (7/2), parrakas 9 (7/2), vanha 7 (3/4), kalju 6 (3/3), tukeva 5 (2/3), ruma 5 (5/1), vilkas 5 (4/1), hassu 1 (1/0). Slangimerkityksen omaavista nimistä Uuno liitettiin eniten yleisesti tunnettuun rooli- hahmoon ja se näkyy nimeen liitetyissä piirteissä, erityisesti rähjäisyydessä. Myös puhe- liaisuuden ja rumuuden voisi olettaa liittyvän samaan mielikuvaan. Tyhmyys ja hi- dasälyisyys puolestaan voisivat liittyä nimen slangimerkitykseen, toisaalta Uuno Turha- 45 puro -hahmoakin voi pitää tyhmänä ellei nokkeluutta ja sujuvasanaisuutta pidetä merk- kinä älykkyydestä. Kaikkia slangimerkityksen omaavia nimiä kuvailevat aineiston perusteella hidasälyisyys ja tyhmyys. Uuno erottuu joukosta ensisijaisesti rähjäisyydellään, Urpo rumuudellaan ja Tauno vanhuudellaan. Uunon rähjäisyyttä selittänee suomalaisille yleisesti tuttu Uuno Turhapuro -hahmo. Urpoon liitetty rumuus johtaa miettimään -r-äänteen vaikutusta. Kuten aikaisemmin mainitsin, erään vastaajan mielestä -rp-äänne oli ruma kuin sanassa rupi. Riitassa, Raijassa ja Kirstissä -r- toi mielikuvan vahvasta ja voimakkaasta ihmises- tä. Se voisi Urpo Martikaisen positiivisen esikuvan lisäksi johtaa liittämään nimeen mielikuvia kuten rohkea, luotettava ja älykäs. Taunoon liitetty vanhuus kuvastanee nimen suurinta suosiota vuosina 1920–1939, jol- loin nimeä annettiin yli 11 000 kertaa. Vastaajien ikäluokkaa lähinnä olevalla tilasto- kaudella 1980–1999 nimeä annettiin enää 366 kertaa. (Väestörekisterikeskus 2008.) Urpo nimenä ei ole koskaan yltänyt samanlaisiin lukemiin kuin Tauno, kuten ei myös- kään Uuno. Tauno voisikin olla näistä nimistä tutuin oikeilla henkilöillä ja siksi siihen olisi helpointa liittää vanhuus. Tutuista henkilöistä voisivat johtaa myös nimeen liitetyt piirteet roteva ja itsevarma, joita en antanut valmiina vaihtoehtoina. Tauno erottuu muista slangimerkityksen omaavista nimistä myös rehellisyydellä, hiljai- suudella ja komeudella. Näitä piirteitä ei ole Urpoon ja Uunoon kymmenen eniten liite- tyn piirteen joukossa. Uuno puolestaan erottuu joukosta vilkkaudellaan. Uunon vilkkaus ja Taunon komeus voisivat selittyä tunnetuista esikuvista johtuviksi: vilkkaus Uuno Turhapurosta ja komeus Tauno Palosta. Tauno ei myöskään ole rähjäinen kuten Urpo ja Uuno. Uuno puolestaan on yksistään puhelias ja Urpo tyly. Tauno, Urpo ja Uuno osoittautuivat siis nimiksi, joiden mielikuva ei ensisijaisesti ole kovin positiivinen, vaan johtaa ajatukset hidasälyiseen ja tyhmään henkilöön, jonka ul- konäköön liittyy kaljuus ja parrakkuus. Kaikkia kolmea yhdistivät myös tukevuus ja vanhuus. Vastauksista päätellen Uuno pidettiin kuitenkin pidempänä kuin lyhyeksi mai- 46 nittuja Taunoa ja Urpoa. Uuno on myös puhelias ja vilkas. Tauno puolestaan on hiljai- nen, rehellinen ja komea, kun taas Urpo on muista ainoana tyly. 5.3.3 Tunnetun kantajan vaikutus nimestä syntyvään mielikuvaan Kaikista aineistoni nimistä Uuno ja Mervi olivat nimiä, joiden kohdalla useimmiten vii- tattiin yleisesti Suomessa tunnettuihin henkilöihin: Mervin kohdalla oikeaan henkilöön ja Uunon kohdalla fiktiiviseen hahmoon. Yleisesti tunnettuihin henkilöihin viitattiin myös Iidan, Matin, Onnin ja Teuvon kohdalla. Olen koonnut taulukkoon 14 kuinka mo- nesti vastaajat viittasivat heidän tuntemiinsa nimenkantajiin. Viittaukset kohdistuivat vastaajien henkilökohtaisiin tuttuihin, fiktiivisiin roolihahmoihin ja muihin julkisuuden henkilöihin. Muilla julkisuuden henkilöillä tarkoitan yleisesti tunnettuja henkilöitä ku- ten presidentti Tarja Halonen tai näyttelijä Tauno Palo. Fiktiivinen hahmo voi olla esi- merkiksi Uuno Turhapuro tai Kotikadun Onni Partanen. Taulukko 14. Vastaajien viittaukset tuntemiinsa henkilöihin, jotka vaikuttivat vastauk- siin. Henkilökohtainen tuttu 85 Roolihahmo 25 Julkisuuden henkilö 19 Aineistoni perusteella ne vastaajat, jotka perustelivat mielikuviaan liittivät nimiin piir- teitä eniten henkilökohtaisesti tuntemiensa henkilöiden perusteella. Eniten mainintoja henkilökohtaisesta tutusta keräsi Jari: kaikkiaan 17 vastaajaa mainitsi tuntevansa sa- mannimisiä henkilöitä. Matti-nimisen henkilön tunsi 10 vastaajaa, Jenna-nimisen kah- deksan ja Juho-nimisen seitsemän vastaajaa. Henkilökohtaisiin tuttuihin kuuluivat vas- taajille myös Aino ja Aleksi (6 vastaajalle), Tarja (5), Iida (4), Sipi, Tauno, Onni ja Teu- vo (3). Urpo-, Vaula- ja Hilppa-nimisen henkilön tunsi vain yksi henkilö. Uuno, Nyyrikki, Varma ja Ano olivat nimiä, joita yksikään vastaaja ei ainakaan kertonut tietävänsä tuttavapiiristään. Näistä Uunoon ja Nyyrikkiin liittyi mielikuvia fiktiivisistä 47 hahmoista, joten aineistoni nimistä Varma ja Ano jäivät kokonaan ilman mainintoja henkilömielikuvista. Varman kohdalla on tosin mainittava, että eräs vastaaja yhdisti sen samannimiseen vakuutusyhtiöön. Hän ei liittänyt nimeen piirteitä. Kuten aiemmin tote- sin, yleiskielinen merkitys kytkeytyi jossain määrin tähän nimeen. Nimenä se on kui- tenkin harvinainen, mistä johtunee henkilömielikuvien puuttuminen. Ano on Varmaakin harvinaisempi nimi ja vastaajat totesivat sen olevan outo ja kuulostavan keksityltä. Anokin jäi ymmärrettävästi ilman henkilömielikuvia. Henkilökohtaisiin tuttuihin perustuvat mielikuvat vaihtelivat arvattavasti laidasta lai- taan, mistä syystä sama nimi saattoi herättää yhdellä positiivisia ja toisella negatiivi- sempia mielikuvia. Esimerkiksi omaa Jari-nimistä isäänsä ajatellut nainen liitti nimeen luotettavuuden ja älykkyyden ja antoi nimelle arvosanan viisi. Aleksi-nimisen koulu- kiusaajan perusteella nimeen epäluotettavuuden, tylyyden ja tyhmyyden liittänyt henki- lö antoi nimelle arvosanan yksi. Palaan seuraavassa luvussa tarkemmin näihin henkilö- mielikuviin. Epämiellyttävän nimenkantajan tunteminen ei nimittäin kaikissa tapauksis- sa alentanut ainakaan kovin paljon nimelle annettua arvosanaa. Erilaisiin fiktiivisiin roolihahmoihin viitattiin aineistossa Uunoon, Nyyrikkiin, Iidaan, Ainoon, Onniin ja Teuvoon. Uuno toi monelle vastaajalle mieleen Vesa-Matti Loirin näyttelemän Uuno Turhapuro -hahmon. Uunon kohdallaan nimeen liittämiään piirteitä perusteli 18 vastaajaa, joista 15 kertoi mielikuvansa johtuvan kyseisestä hahmosta. Li- säksi yksi vastaaja totesi mielikuvan rähjäisestä henkilöstä olevan tuttu televisiosta ja toinen sanoi sen olevan medianimi. Nämäkin todennäköisesti viittaavat Uuno Turhapu- roon, jolloin melkein kaikki vastaajat jakoivat saman mielikuvan. Poikkeuksen tästä tekee naisvastaaja, joka arveli nimen sopivan teini-ikäiselle skeittaripojalle. Hänen arvi- onsa on mielenkiintoinen, sillä nimen sai vuosina 2000–2007, siis seitsemän vuoden aikana, 62 lasta kun edellisellä tilastokaudella 1980–1999 nimen sai 19 vuoden aikana vain 42 lasta (Väestörekisterikeskus 2008). Aika näyttää kasvattaako nimi uudestaan suosiotaan slangimerkityksestään ja ilmeisen vahvasta herättämästään mielikuvasta huo- limatta. 48 Nyyrikki, Iida ja Aino saivat vastaajilta viittauksia kirjallisuudessa esiintyviin hahmoi- hin. Ainon liitti Kalevalaan kolme naisvastaajaa. Heistä kaksi liitti Ainoon vaaleatukkai- suuden, mutta muuten heidän mielikuvat poikkesivat toisistaan. Yksi heistä tunsi sa- mannimisen henkilön, joka osittain vaikutti mielikuvaan. Iidan liitti Vaahteranmäen Eemelin pikkusiskoon kaksi vastaajaa. Toinen liitti Iidaan lyhyyden, toinen vilkkauden ja rehellisyyden. Nyyrikkiä ei liitetty suoraan mihinkään hahmoon, mutta nimen yhtey- dessä kaksi vastaajaa kertoi yhdistävänsä nimen Muumeihin. Mielikuva johtui saman- laisesta nimenmuodostustavasta Muumien Tuutikki-hahmon kanssa. Toinen vastaajista liitti Nyyrikkiin ujouden ja toinen kiltteyden, rehellisyyden, lyhyyden ja luotettavuuden. Laskin tässä roolihahmoksi myös Teuvon, johon viitattiin maanteiden kuninkaana kaksi kertaa ja kerran Olvi-mainoksesta tuttuna. Maanteiden kuninkaalla vastaajat viittasivat Leevi and The Leavingsin kappaleeseen Teuvo, maanteiden kuningas. Kappaleesta voi päätellä jotakin kyseisestä hahmosta, mutta vastaajien mielestä hahmo olisi rähjäinen ja epäluotettava tai vaaleatukkainen ja vilkas. Olvi-mainokseen viitanneen henkilön mie- lestä Teuvo on tummatukkainen, puhelias, utelias ja epäluotettava. Roolihahmoihin yh- distyi vastaajien mielessä myös Onni. Yksi vastaaja mielsi Onnin hidasälyiseksi ja sanoi mielikuvansa tulleen Kotikadussa esiintyvästä Onni Partasesta. Ala-asteen Aapiseen nimen yhdistänyt vastaaja mielsi Onnin iloiseksi, puheliaaksi ja tukevaksi. Julkisuuden henkilöihin yhdistyivät vastaajien mielessä Mervi, Matti, Urpo, Tarja ja Tauno. Jennasta totesi yksi (mies)vastaaja, että nimi on hänen mielestään pornahtava ja siitä voisi päätellä nimen liittyneen hänen mielessään aikuisviihdettä tekevään Jenna Jamesoniin. En kuitenkaan huomioinut tätä kommenttia laskiessani viittauksia julkisuu- den henkilöihin. Mervi Tapola-Nykäseen viittasi kahdeksan 17:stä mielikuvaansa perustelleesta vastaa- jasta. Yksi totesi nimen olevan medianimi, mutta ei tarkentanut kommenttiaan, joten en laskenut sitä tähän. Kolme näistä saman mielikuvan jakaneista yhdisti Merviin tukevuu- den, kaksi rähjäisyyden ja kaksi rumuuden, muuten nimeen liitetyt piirteet vaihtelivat. Enimmäkseen näiden kaikkien mielikuva Mervistä oli negatiivinen, vain yksi vastaaja liitti nimeen positiivisena piirteenä kiltteyden. 49 Mattia sen sijaan ei yhdistetty kertaakaan Matti Nykäseen, vaikka se tuli kyselylomak- keessa esiin Merviä myöhemmin. Matin kohdalla mielikuviin vaikuttivat enemmän vas- taajien henkilökohtaiset tutut, mutta kaksi vastaaja viittasi nimen kohdalla pääministeri Matti Vanhaseen. Toinen heistä liitti nimeen luotettavuuden ja rehellisyyden, kun taas toisella oli täysin päinvastainen mielikuva; hän liitti nimeen epäluotettavuuden. Maamme johtohahmoihin viitattiin myös Tarjan kohdalla. Kuusi kahdestatoista mieli- kuvaansa perustelleesta vastaajasta mainitsi presidentti Tarja Halosen. He liittivät Tar- jaan piirteitä kuten empaattinen, oikeudenmukainen, rehellinen, ulospäin suuntautunut ja iloinen. Tauno ja Urpo kuuluivat slangimerkityksen omaaviin nimiin, mutta niihin löydettiin myös henkilömielikuvia. Taunon kohdalla kaksi vastaajaa kertoi näyttelijä Tauno Palon vaikuttaneen vastaukseensa. Molemmat heistä liittivät Taunoon komeuden. Toinen lisä- si vielä rohkeuden, toinen vanhuuden ja tukevuuden. Urpoon liittyvät mielikuvat olivat pääosin niin negatiivisia, että positiivisten piirteiden löytyminen joukosta tuli yllätykse- nä. Kaksi vastaajaa yhdisti nimen uutisankkuri Urpo Martikaiseen ja he liittivät nimeen luotettavuuden sekä älykkyyden. 5.4 Nimien miellyttävyys Pyysin vastaajia tehtävässä neljä arvioimaan kutakin nimeä arvosanalla. Vastaajat ar- vioivat nimiä asteikolla 1–5, josta yksi tarkoitti, ettei vastaaja pidä nimestä ollenkaan ja viisi, että vastaaja pitää nimestä kovasti. Olen laskenut nimille annetuista arvosanoista keskiarvot ja kertonut samalla montako vastaajaa antoi arvosanan, sillä kaikki eivät sitä tehneet. Käyn tässä läpi vastaajien antamista perusteluista aiheeni kannalta olennaisim- mat. Jos tutkimusaihe vaikutti vastaajien mielestä erikoiselta, niin sen tekee myös osa heidän antamistaan perusteluista. Tarkastelen nimiin liittyvien positiivisten tai negatiivisten mielikuvien ja nimille annet- tujen arvosanojen yhteyttä. Käyn nimet läpi ”suosituimmuusjärjestyksessä” eli aloitan 50 nimistä, jotka saamiensa arvosanoista muodostuneiden keskiarvojen perusteella olivat vastaajille miellyttävimpiä. Nimille annetuista arvosanoista muodostuneet keskiarvot olen koonnut taulukkoon 15. Kärkipäähän sijoittuneet nimet ovat tällä hetkellä ni- menantajien suosiossa ja niiden kantajat miellettiin pääasiassa nuoriksi. Sen sijaan vähi- ten vastaajia miellyttivät harvinaiset nimet sekä nimet, joilla oli slangimerkityksiä. Miellyttävyydessä loppupäähän sijoittuneet nimet eivät myöskään ole tällä hetkellä ni- menantajien suosiossa. Taulukko 15. Nimille muodostuneet keskiarvot. Aleksi 3,6, Iida 3,6, Aino 3,2, Jenna 3,2, Juho 3,2, Matti 3,1, Onni 3,1, Jari 3,0, Tarja 2,5, Mervi 2,2, Vaula 2,2, Teuvo 2,1, Ano 2,0, Hilppa 2,0, Sipi 2,0, Varma 2,0, Tauno 1,9, Uuno 1,9, Nyyrikki 1,6, Urpo 1,4. Aleksi, Iida Aleksi ja Iida olivat aineistoni nimistä pidetyimmät. Keski-arvoksi molemmille nimille muodostui 3,6. Arvosanan antoi Aleksille 43 naista ja 22 miestä, Iidalle 44 naista ja 19 miestä. Naisten antama keski-arvo Aleksille oli 3,8, miesten 3,1. Iidalle naisten arvosa- noista muodostui keskiarvo 3,7, miesten arvosanoista 3,4. Vastaajien mielikuvat vaihtelivat Aleksin kohdalla positiivisista negatiivisiin ja ar- vosanojakin vastaajat antoivat aina yhdestä viiteen. Miesvastaajista vain kaksi perusteli nimeen liittämiään piirteitä ja heistä molemmat antoivat nimelle arvosanan neljä. Toisen mukaan hänen kaikki tuntemansa Aleksit ovat älykkäitä ja toinen perusteli nimeen liit- tämäänsä piirrettä nuori sillä, ettei kovin vanhoja, vielä eläviä Alekseja ole. Naisista yksitoista perusteli Aleksi-nimeen liittämiään piirteitä. Alhaisimman arvosanan (1) Aleksi sai vastaajalta, jonka mielikuva syntyi koulukiusaajasta: epäluotettava, tyly, tyhmä. Nainen, joka totesi kaikkien tuntemiensa Aleksien olevan ujoja, tyhmiä ja tuke- 51 via, antoi nimelle arvosanan kolme. Muut naiset sen sijaan pitivät nimestä melko paljon. Arvosanan viisi antoi kolme naista, jotka kokivat nimen eksoottissävyiseksi ja kaupalli- seksi sekä nuorelle miehelle sopivaksi. Viisi naista liitti nimen johonkin tuntemaansa Aleksiin. Iidaa kommentoi miesvastaajista vain yksi. Hän totesi nimen tulleen uudestaan muotiin, joten hänen mielestään nimenkantaja voisi olla vanha tai nuori. Hän antoi nimelle ar- vosanan neljä. Nimeä kommentoineet tai omaa mielikuvaansa tarkemmin puineet nais- vastaajat antoivat nimelle arvosanan väliltä 3–5. Neljä naisista tunsi Iida-nimisen henki- lön ja liitti nimeen piirteitä tämän tuntemansa nimenkantajan perusteella. Naisten mieli- kuvat Iidasta olivat hyvin positiivisia ja neljä mielsi nimenkantajan nuoreksi tytöksi. Nimistä suosituimmiksi nousseet Iida ja Aleksi näyttäytyvät vastaajien niihin liittämissä piirteissä nuorina ja miellyttävinä sekä luonteeltaan että ulkonäöltään. Nimien kohdalla ei voi olla pohtimatta nimimuodin vaikutusta, sillä molemmat ovat olleet suosittuja ni- miä tilastokaudella 1980–1999 (Väestörekisterikeskus 2008). Muodin mukainen miel- lyttävä nimi saattaa herättää positiivisia mielikuvia helpommin kuin vanhanaikaiseksi koettu nimi. Lisäksi voi olettaa, että näitä muodin mukaisten nimien kantajia löytyy vastaajien tuttavapiiristä. Nimestä voi olla helpompi pitää, jos se on tuttu, vaikkapa vie- lä oman ystävän nimenä. Aino, Jenna, Juho Toiseksi suosituimpien nimien keskiarvoksi muodostui 3,2. Ainolle antoi arvosanan 43 naista ja 20 miestä. Heidän antamistaan arvosanoista muodostui melkein sama keskiar- vo: naisten arvosanoista 3,3 ja miesten 3,2. Jennalla antoi arvosanan 44 naista ja 21 miestä. Naisten arvosanojen keskiarvo oli 3,0, miesten hieman korkeampi, 3,5. Juhoa arvioi numeroin 43 naista ja 20 miestä. Miehet pitivät nimestä enemmän keskiarvolla 3,4, naisten arvosanoista muodostui keskiarvo 3,2. Miesvastaajat eivät kommentoineet Aino-nimeä eivätkä perustelleet nimeen liittämiään piirteitä. Naisista kahdeksan mainitsi nimen yhteydessä jotakin omista mielikuvistaan. 52 Kolme liitti nimen Kalevalaan. Yksi ei pitänyt nimestä, hän antoi nimelle arvosanan yksi, toinen taas piti nimestä paljon ja antoi nimelle arvosanan neljä. Kolmas naisvas- taaja ei antanut nimelle arvosanaa. Loput viisi naista liitti nimeen piirteitä tuntemiensa henkilöiden perusteella. Heidän antamansa arvosanat vaihtelivat kahdesta neljään. Jennaa kommentoi kaksi miesvastaajaa jokseenkin mielenkiintoisesti. Toinen liitti Jen- naan empaattisuuden, koska hän tuntee samannimisen lähihoitajan, jonka ”pitää olla empaattinen”. Toinen liitti Jennaan kauneuden ja totesi nimen olevan pornahtava. Tällä hän viitannee aikuisviihdettä tekevään Jenna Jamesoniin. Molemmat antoivat nimelle arvosanan kaksi. Naisista kymmenen kommentoi nimeä jollakin tapaa. Heistä seitsemän liitti Jennaan piirteitä tuntemansa henkilön perusteella. Yksi vastaaja totesi nimen olevan yleinen tä- män päivän teinitytöllä ja toinen totesi nimen olevan ”näitä uuden aallon Miss Perfect - nimiä”. Vain yksi vastaaja ei selvästikään pitänyt nimestä. Hän antoi nimelle arvosanan yksi ja liitti nimeen hidasälyisyyden tuntemansa hitaan Jennan mukaisesti. Hänen lisäk- seen vain yksi liitti Jennaan negatiivisen piirteen (kateellisuus), mutta se ei ilmeisesti vaikuttanut hänen kohdallaan nimestä pitämiseen, sillä hän antoi nimelle arvosanan nel- jä. Juho-nimeä kommentoi kahdeksan vastaajaa, joista jopa seitsemän perusteli valitsemi- aan piirteitä tuntemallaan henkilöllä. Mielikuvat Juhosta olivat vähintään neutraaleja ja kahdeksasta nimeä kommentoineesta vastaajasta vain yksi liitti Juhoon negatiivisen piirteen epäluotettavuuden tuntemansa Juhon perusteella. Näiden vastaajien nimelle antamat arvosanat vaihtelivat kolmesta viiteen. Epäluotettavuuden nimeen liittänyt vas- taaja antoi arvosanan kolme. Myös Ainoon, Jennaan ja Juhoon liitetyt piirteet ovat pääasiassa positiivisia. Jennaa ja Juhoa pidettiin vastausten mukaan nuorina, mutta Ainoa taas enemmän vanhana. Muo- dikkaiden Jennan ja Juhon herättämät positiiviset mielikuvat voisivat johtua nimi- muodista ja vastaajien tuntemista nuorista nimenkantajista. Ainokin on ollut suosittu nimi viime vuosina, mutta nimeen liitetyissä piirteissä Aino näyttäytyy myös äidillisenä, 53 kilttinä ja empaattisena. Vanha ja perinteinen nimi tuntui herättävän luottamusta nuoris- sa vastaajissa. Matti, Onni Matti- ja Onni-nimille muodostui vastaajien antamista arvosanoista yhteiskeskiarvo 3,1. Miesten antamista arvosanoista muodostui Matille keskiarvoksi 3,5, Onnille 3,4. Matille naisten keskiarvoksi tuli 3,0, Onnille 2,9. Arvosanan Matille antoi kaikkiaan 20 miestä ja 44 naista. Onnille 18 miestä ja 43 naista. Mattia kommentoi kolme miesvastaajaa, joista yhdelle tuli mieleen Matti Vanhanen, toiselle nimi oli oma toinen nimi ja kolmas kuvasi nimeä ”perusnimeksi”. Matti Vanha- seen nimen yhdistänyt vastaaja mielsi Matin epäluotettavaksi ja antoi nimelle arvosanan kolme. Toiselta nimeltään Matti-niminen vastaaja mielsi Matin yllättäen komeaksi ja antoi nimelle arvosanan viisi. Perusnimeksi Mattia kuvaillut henkilö antoi nimelle ar- vosanan kolme. Viidestätoista nimeä kommentoineesta vastaajasta kaksitoista eli valtaosa perusteli ni- meen liittämiään piirteitä jollakin tuntemallaan henkilöllä. Lisäksi yhdelle naisvastaajal- le tuli mieleen pääministeri Vanhanen. Vain yksi naisista mielsi Matin negatiiviseksi henkilöksi; rumaksi, tylyksi, epäluotettavaksi ja hiljaiseksi. Hänkin liitti nimeen piirteet tuntemansa henkilön perusteella ja antoi nimelle arvosanan kaksi. Muiden naisvastaaji- en arvosanat vaihtelivat kolmesta viiteen. Yksi vastaajista mielsi Matin kunnolliseksi suomalaiseksi, mikä kuvastanee muidenkin naisten mielikuvia heidän valitsemiensa piirteiden perusteella. Onni-nimeen liittäneitä piirteitä perustelleista vastaajista kolme perusti mielikuvansa henkilökohtaisesti tuntemaansa henkilöön. Yhdelle tuli mieleen Kotikatu-sarjan rooli- hahmo, yhdelle ala-asteen Aapinen. Naisvastaaja sanoi pitävänsä nimestä sen sanoman takia ja hänen mielikuvansa liittyi vahvasti nimen yleiskieliseen merkitykseen. Kaksi vastaajaa viittasi nimimuotiin; toinen sanoi nimen tulleen takaisin muotiin ja toinen sa- 54 noi, että nimenkantaja voisi olla pieni vauva tai iloinen pappa. Nimeä kommentoineiden vastaajien arvosanat vaihtelivat aina yhdestä viiteen. Onnin ja Matin keskiarvot olivat samat ja nimet olivat aineiston perusteella kolmannek- si pidetyimpiä. Eräs vastaaja totesi, että Matti on ”kunnollinen suomalainen” ja sellaise- na Matti näyttäytyy yleisesti nimeen liitetyissä piirteissä. Onnia pidettiin vanhana ja luonteeltaan miellyttävänä. Ainon tavoin perinteiset Matti ja Onni tuntuivat herättävän mielikuvan vanhasta kunnon kansalaisesta, jolla on suomalaisessa kulttuurissa perintei- sesti arvostettuja piirteitä. Jari Miesvastaajien antamista arvosanoista Jari-nimelle tuli keskiarvoksi 3,3. Naisten vasta- uksista muodostui hieman alhaisempi 2,9. Kaikkien vastaajien yhteiseksi keski-arvoksi nimelle tuli 3,0. Miehistä 21 antoi arvosanan, naisista 44 eli yhteensä 65 vastaajaa arvioi numeroin mieltymystään kyseiseen nimeen. Neljä miesvastaajaa oli perustellut Jari-nimeen liittämiään piirteitä, joista kaksi liitti mielikuvansa suoraan tuntemiinsa Jareihin. Toinen näistä liitti Jariin piirteen kalju ja perustelu kuului: ”Tunsin kaljuuntuvan, semi-alkoholisoituneen eronneen Jarin”. Hänen arvosanansa nimelle oli kolme. Toinen liitti Jariin piirteen hoikka, koska hänen mu- kaansa Jarit ovat aina hoikkia perusmiehiä. Hän antoi nimelle arvosanan kaksi. Kaksi muuta miesvastaajaa tunsi Jari-nimisen henkilön, mutta ei suoraan ilmaissut tulivatko piirteet näistä heidän tuntemistaan Jareista. Henkilö, jonka oma isä oli Jari-niminen, antoi nimelle arvosanan neljä ja liitti nimeen piirteet rehellinen ja äkkipikainen. Naisvastaajista 15 oli perustellut nimiin liittämiään piirteitä. Heistä kymmenen kertoi tuntemansa Jarin vaikuttaneen vastaukseensa. Naisvastaajien nimelle antamat arvosanat vaihtelivat kahdesta viiteen. Korkeimman arvosanan antoi henkilö, jonka oma isä oli Jari-niminen ja heikoimman arvosanan antoi vastaaja, joka piti nimeä hirveän rumana 1980-luvun nimenä. Hän liittikin Jariin piirteet ruma, rähjäinen ja äkkipikainen. Nega- tiiviset mielikuvat eivät yksiviivaisesti kuitenkaan laskeneet naisvastaajien antamaa 55 arvosanaa kovin alas. Yksi vastaaja sanoi tuntevansa monta rähjäistä, lannalta haisevaa Jari-nimistä maanviljelijää. Hän liitti nimeen myös piirteet tukeva ja ruma, mutta hänen arvosanansa nimelle oli kuitenkin kolme, joka tarkoitti asteikollani sitä, että vastaaja suhtautui nimeen neutraalisti. Eräs toinen liitti Jariin piirteen epäluotettava, koska hä- nen kaverinsa ex-poikaystävä oli ollut tuollainen. Hänenkin arvosanansa nimelle oli kolme. Vuosina 1960–79 suosittu nimi Jari näyttäytyy nimeen liitetyissä piirteissä pääasiassa positiivisia mielikuvia herättäneenä vaikkakin nimeä perustelleet henkilöt antoivat var- sin negatiivisia kuvauksia. Toisaalta juuri epämiellyttävät nimenkantajat saattoivat in- nostaa vastaajia kertomaan tuntemistaan Jareista, vaikka nimi itsessään ei vastaajien mukaan ollut mitenkään erityisen epämiellyttävä. Tarja Tarja-nimen keskiarvoksi muodostui 64 vastaajan antamasta arvosanasta 2,5. Miesten keskiarvo nimelle oli 2,6 ja naisten 2,4. Arvosanan nimelle antoi 20 miestä ja 44 naista. Naisista yksitoista perusteli nimeen liittämiään piirteitä. Heidän nimelle antamansa ar- vosanat vaihtelivat yhdestä kolmeen. Viisi naisista liitti nimen presidentti Tarja Halo- seen ja mainitsi piirteitä kuten lyhyt, empaattinen ja oikeudenmukainen. Loput naisista muodosti mielikuvansa jonkun muun tuntemansa Tarjan perusteella. Miesvastaajat eivät kommentoineet nimeä ollenkaan. Nimeen liitettyjen piirteiden mu- kaan Tarjaa pidettiin kuitenkin eniten äidillisenä, joten vastaajat kokivat luultavasti ni- men itseään edeltävän sukupolven nimeksi. Sen suosio onkin ollut suurin vuosina 1960– 79. Tarjaan liitettiin enimmäkseen positiivisia piirteitä, mutta nimen keskiarvossa näky- nee sen suosionlasku. Mervi, Vaula Mervin ja Vaulan keskiarvoksi muodostui 2,2 ja nimet sijoittuivat täsmälleen puoliväliin nimien suosituimmuusjärjestyksessä. Merville antoi arvosanan 21 miestä ja 44 naista, 56 Vaulalle 18 miestä ja 42 naista. Kummallekin nimelle muodostui myös täsmälleen sa- mat keskiarvot miesten ja naisten antamista arvosanoista: miesten antamista 2,1 ja nais- ten 2,2. Mervi-nimeen liittämiään piirteitä perusteli viisi miestä. Kolme heistä liitti nimen Mervi Tapola-Nykäseen ja heidän nimeen liittämänsä piirteet olivat negatiivisia. Yksi tunsi Mervi-nimisen henkilön ja liitti piirteet nimeen tuntemansa henkilön mukaan. Yksi miesvastaaja liitti Merviin tyhmyyden ja vaaleatukkaisuuden; hänelle tuli Mervistä mie- leen lähiöt ja neonvärit vuonna 1992. Hän antoi nimelle arvosanan yksi. Naisista 13 perusteli Merviin liittämiään piirteitä. Kuusi naista tunsi samannimisen hen- kilön ja liitti nimeen heidän mukaisiaan piirteitä. Viisi naista liitti nimen mielessään Mervi Tapola-Nykäseen ja liittivät nimeen piirteitä, jotka heidän mielestään kuvasivat häntä. Korkeimman arvosanan antoi nimelle nainen, jonka oma äiti on nimenkantaja. Hän liitti Merviin nokkeluuden, äidillisyyden ja älykkyyden. Muiden positiivisia piirtei- tä nimeen liittäneiden vastaajien antamat arvosanat vaihtelivat kahdesta neljään. Vaula kuulosti erään vastaajan mielestä keksityltä nykyajan nimeltä, toisen mielestä teennäiseltä ja kolmannen mielestä nimi on erikoisuus. Yksi vastaaja ei ollut kuullut nimeä aikaisemmin. Yhdelle vastaajalle hänen tuntemansa henkilö vaikutti nimeen liit- tyvään mielikuvaan. Miesvastaajalle tuli mieleen vuokranvälitystoimisto. Yksi vastaaja sanoi nimen olevan hieno ja että se on uudestaan muodissa. Naisvastaajan mielestä nimi on näppärä ja omaperäinen, toisen mielestä outo. Yksi oli epävarma nimenkantajan su- kupuolesta. Nimeä kommentoineiden arvosanat nimelle vaihtelivat yhdestä viiteen. Merviin ja Vaulaan liitetyistä piirteistä voi päätellä, että Vaulaa pidettiin nuorena ja Merviä puolestaan vanhempana. Vaulaan liitettiin enimmäkseen positiivisia piirteitä, mutta nimen harvinaisuus saattoi laskea nimen keskiarvoa. Sen sijaan Merviin liitettiin melko paljon negatiivisiakin piirteitä. Keskiarvossa saattaakin näkyä nämä negatiiviset mielikuvat, mutta luultavasti myös nimen suosionlasku. Teuvo 57 Teuvon keskiarvo 2,1 muodostui 43 naisten ja 20 miehen antamista arvosanoista. Nais- ten arvosanoista muodostunut keskiarvo 1,8 oli huomattavasti alhaisempi kuin miesten 2,7. Nimen keskiarvoa laski todennäköisesti nimen vanhanaikaisuus. Nimeen myös lii- tettiin enemmän negatiivisia kuin positiivisia piirteitä. Yhdeksän vastaajaa kertoi tarkemmin mielikuvistaan nimen yhteydessä. Heidän ar- vosanansa nimelle vaihtelivat yhdestä kolmeen. Kahdelle vastaajista tuli mieleen Leevi and The Leavingsin kappale Teuvo, maanteiden kuningas. Heistä toinen liitti nimeen rähjäisyyden ja epäluotettavuuden, toinen vilkkauden ja vaaleatukkaisuuden. Yhdelle vastaajalle tuli mieleen Olvin mainos, yhdelle keski-ikäinen konttorimies, yhdelle juntti ja yhdelle rähjäinen ”joka kodin lambamies”, mitä se sitten tarkoittaakin. Kolme vastaa- jaa kertoi mielikuvansa nimenkantajasta tulleen heidän henkilökohtaisesta tutustaan. Ano, Hilppa, Sipi, Varma Anon, Hilpan, Sipin ja Varman keskiarvoksi muodostui 2,0. 19 miestä arvioi numeroin Anoa, Hilppaa ja Sipiä, Varmaa 18 miestä. 42 naista antoi arvosanan Sipille ja Varmalle, 41 naista Anolle ja 43 naista Hilpalle. Naisten keskiarvot nimille olivat seuraavat: Ano 1,9, Hilppa 2,0 sekä Sipi ja Varma 1,8. Miesten vastaavat olivat nimille: Ano 2,0, Hilp- pa 2,0, Sipi 2,3 ja Varma 2,4. Ano kuului nimiin, jotka herättivät epävarmuutta sukupuolesta ja kuulosti vastaajien mielestä oudoilta. Yksi naisvastaaja totesi Anon kuulostavan keksityltä, mutta olevan kuitenkin kaunis. Yksi ei ollut kuullut nimeä aikaisemmin ja miesvastaajan mielestä se ei kuulosta nimeltä lainkaan. Yksi miesvastaaja sanoi, ettei nimellä ole hyvä kaiku. Hä- nelle tuli mieleen hormoneja käyttävä voimannostaja. Naisvastaaja sanoi, että Ano kuu- lostaa uudelta nimeltä. Hilppa oli yksi vähiten kommentoituja nimiä, vain yksi mies- ja seitsemän naisvastaajaa kertoi Hilppaan liittyvistä mielikuvistaan. Vain yksi tunsi Hilppa-nimisen henkilön ja hän antoi korkeimman arvosanan (3) nimelle. Vastaajille tuli Hilpasta mieleen niin kir- jastotyöntekijä, kännikala, äiti kuin lehmäkin. Kaksi naisvastaajaa viittasi adjektiiviin 58 hilpeä. Positiivisia piirteitä antaneet vastaajat päätyivät arvosanaan kaksi. Ykkösen ver- ran nimeä arvosti vastaaja, jonka mieleen tuli ruma lehmä sekä vastaaja, jolle tuli mie- leen tukeva ”emäntä”. Sipin kohdalla yksi vastaaja viittasi nimen äänteisiin. Hän liitti Sipiin ujouden, koska ”Sipi on aina hipihiljaa.” Hän antoi nimelle arvosanaksi yksi. Kolme naista tunsi Sipi- nimisen henkilön (yksi selvästi naispuoleinen) ja liittivät nimeen piirteitä näiden perus- teella. Kaksi naista antoi arvosanan yksi Sipille ja heidän mielikuvansa nimenkantajasta olivat melko negatiivisia. Toinen sanoi, että Sipi voisi olla vilkas, hoikka, puhelias ja ulospäin suuntautunut autokauppias, joka huijaa. Toisen mielestä Sipi voisi olla rähjäi- nen laitapuolen kulkija. Varma kuului nimiin, joita ei juuri kommentoitu. Kahdesta miesvastaajasta toinen totesi vain, ettei pidä Varmasta nimenä ja antoi arvosanaksi yksi. Toinen miesvastaaja totesi nimestä, että kyseessä on vakuutusyhtiö. Hänen arvosanansa nimelle oli kaksi. Kaksi naisvastaajaa sanoi nimeen liittämiensä piirteiden tulleen nimen yleiskielisestä merki- tyksestä. Toinen liitti Varmaan piirteet luotettava ja oikeudenmukainen ja ne tulivat hänen mieleensä adjektiivista varma. Hän antoi kuitenkin nimelle arvosanaksi yksi. Toinen liitti nimeen piirteet rehellinen ja luotettava ja sanoi mielikuvien tulleen hänelle suoraan nimestä. Hän antoi nimelle arvosanan kaksi. Kolmas nimeä kommentoinut naisvastaaja antoi nimelle arvosanaksi kolme. Hän liitti nimeen piirteet vanha ja luotettava, ja totesi sen olevan vanhan kansan nimi. Neljäs naisvastaaja liitti nimeen kiltteyden ja hiljaisuuden. Hänen mielestään tällaisen nimen kantajalla olisi pimeät vanhemmat nimen perusteella. Hän ei antanut nimelle arvosanaa. Varma sijoittui Anon, Hilpan ja Sipin kanssa keskiarvolla 2,0 neljänneksi viimeisiksi nimien suosituimmuusjärjestyksessä. Nimiin liitetyissä piirteissä on kuitenkin enemmän positiivisia kuin negatiivisia piirteitä. Positiiviset mielikuvat eivät kuitenkaan tehneet suosioltaan vähäisiä ja harvinaisia nimiä miellyttäviksi. Tauno, Uuno 59 Taunon ja Uunon keskiarvoksi muodostui 1,9. Naisten Taunolle antama keskiarvo 1,8 oli hieman alhaisempi kuin miesten 2,1. Miehistä arvosanan antoi 21 vastaajaa, naisista 44. Uunolle antoi arvosanan 21 miestä ja 43 naista. Miesten antamista arvosanoista muodostui keskiarvo 2,3 ja naisten 1,7. Kaksi miestä perusteli Taunolle antamiaan piir- teitä. Toiselle tuli nimestä mieleen Tauno Palo ja toinen piti Taunoa duunarinimenä ja liitti nimeen tyhmyyden. Molemmat antoivat nimelle arvosanan kaksi. Naisistakin yh- delle tuli mieleen Tauno Palo ja kolme tunsi lähipiiristään Tauno nimisen henkilön ja liitti nimeen piirteitä heidän mukaansa. Mielikuvat olivat sekä negatiivisia että positiivi- sia, mutta arvosanaan kolme Tauno ylsi vain naiselle, joka yhdisti Taunon mielessään Tauno Paloon. Kolme naista viittasi vastauksissaan Tauno-nimen slangimerkitykseen. Yksi liitti Tau- noon piirteet vanha ja tyhmä ja kysyi eikö nimi itsessään kerro jo paljon. Hän antoi ni- melle arvosanaksi yksi. Toinen mielsi Taunon hidasälyiseksi ja perusteli tätä puhekielel- lä, jossa hänen mukaansa voidaan kysyä ihmisestä esimerkiksi, että ”Onko sekin niin Tauno?” Hänkin antoi nimelle arvosanan yksi. Kolmas nainen liitti Taunoon tyhmyyden ja sanoi, että arkikielessä tulee tyhmiä sanottua usein Taunoiksi. Myös hän antoi nimelle arvosanan yksi. Korkeimman arvosanan (kolme) antoi nainen, joka sanoi, että Tauno voisi olla kunnon suomalainen keski-ikäinen mies tai nuori skeittari. Negatiivisimpiin mielikuviin liittyi naisvastaaja, jonka naapuri juo paljon. Hän liitti Taunoon tyhmyyden ja antoi nimelle arvosanan yksi. Jos Hilppa oli yksi aineistoni nimistä vähiten kommentoituja, kuului Uuno taas nimiin, joita kommentoitiin eniten. 18 vastaajaa perusteli nimeen liittämiään piirteitä tai kom- mentoi nimeä muuten. 15 näistä perusti mielikuvansa Uuno Turhapuroon ja liittivät ni- meen piirteitä kuten ruma, vilkas, rähjäinen, tukeva, hidasälyinen, tyhmä, puhelias, vaa- leatukkainen, rohkea ja ulospäin suuntautunut. Lisäksi näistä yksi sanoi myös, että Uu- no on synonyymi tyhmälle eli viittasi nimen slangimerkitykseen. Heidän antamat ar- vosanat vaihtelivat yhdestä neljään. Yhden naisvastaajan perustelut poikkesivat täysin muista. Hänen mielestä Uuno voisi olla nuori, älykäs ja nokkela teini-ikäinen skeittaripoika ja antoi nimelle arvosanan kol- 60 me. Sama vastaaja sanoi Taunonkin sopivan nuorelle skeittarille. Uuno ja Tauno eivät sijoittuneetkaan suosituimmuusjärjestyksessä viimeisiksi vaikka nimiin liitetyt piirteet olivat enimmäkseen negatiivisia. Molempiin nimiin liitettiin jonkin verran positiivisia- kin piirteitä, erityisesti Taunoon. Nyyrikki Yllättäen slangimerkityksen omaavia Taunoa ja Uunoa vähemmän pidettiin Nyyrikki- nimestä. Sille annetuista arvosanoista muodostui kaiken kaikkiaan keskiarvo 1,6. Kes- kiarvo naisten antamista arvosanoista on 1,5, miesten antamista 1,9. Arvosanan nimelle antoi 19 miestä ja 42 naista. Luultavasti nimen epämiellyttävyys on yhdistelmä nimen harvinaisuudesta ja vähäisestä suosiosta. Nyyrikkiä ei paljonkaan kommentoitu; vain kolme nais- ja kolme miesvastaajaa kertoi tarkemmin mielikuvistaan. Mielenkiintoista on se, että kahdelle naisvastaajalle tuli mie- leen Tove Janssonin satuhahmot Muumit. Toinen vastaajista valaisi asiaa vertaamalla nimeä Muumeissa esiintyvään Tuutikkiin, eli mielikuva on tullut samanlaisesta nimen- muodostustavasta. Naiset eivät niinkään muodostaneet Nyyrikistä negatiivista mieliku- vaa, mutta yksi vastaaja totesi nimen olevan vanhan kansan nimiä, joita ei tule paljon vastaan. Kaksi nimeä kommentoinutta naista antoivat molemmat nimelle arvosanan kaksi. Miehille muodostunut mielikuva Nyyrikistä oli sen sijaan negatiivisempi ja he liittivät nimeen piirteitä kuten tyly, hidasälyinen ja tukeva. Sukupuolen suhteen nimi oli vastaa- jille epäselvä. Yksi miesvastaaja sanoi kuvittelevansa nimenkantajan lehmitytöksi, toi- nen jähmeäksi aikamiespojaksi ja kolmas puolestaan totesi nimen olevan yksinkertaises- ti kummallinen. Näiden kolmen arvosanat nimelle olivat kaksi ja kolme. Urpo Urpo oli aineistoni nimistä vähiten pidetyin yhteiskeskiarvolla 1,4. Miesten arvosanois- ta muodostui hieman korkeampi arvosana 1,6 kuin naisten 1,3. Nimelle antoi arvosanan 61 61 vastaajaa, joista 18 miestä ja 43 naista. Korkein arvosana nimelle oli neljä, joka an- nettiin nimelle vain kerran. Pääosin nimi sai arvosanan yksi tai kaksi. Urpon vähäinen miellyttävyys nimenä johtuu todennäköisesti sen slangimerkityksestä sekä nimen vähäi- sestä suosiosta viime vuosikymmeninä. Neljä vastaajaa viittasi Urpon slangimerkitykseen. Yksi mies- ja kaksi naisvastaajaa liitti nimeen tyhmyyden. Naiset sanoivat Urpon olevan (nuorten) haukkumanimi ja mies nimen olevan lähes synonyymi tyhmälle. Yksi miesvastaaja sanoi nimessä olevan -rp- äänteen olevan hänen mielestään ruma, koska se on kuin ”rupi”. Yksi miesvastaaja liitti nimeen rumuuden, koska hänen mielestään ruma nimi vaatii ruman miehen. Yksi miesvastaaja taisi tiivistää kaikkien vastaajien yhteisen mielipiteen nimestä tode- tessaan, ettei antaisi nimeä lapselleen. Kahdelle naisvastaajalle tuli Urposta mieleen uutisankkuri Urpo Martikainen. He liittivät Urpoon älykkyyden ja luotettavuuden, mut- ta eivät pitäneet nimestä kuitenkaan; toinen antoi nimelle arvosanaksi kaksi, toinen yksi. 62 6 LOPUKSI Tutkielmani tavoitteena oli selvittää liitetäänkö henkilönnimiin persoonallisuuden piir- teitä tai mielikuvia ja millaisia ne ovat. Tutkimukseni lähtökohtana toimi englantilaisten nimistöntutkijoiden Morganin, O´Neillin ja Harrén tutkimus (1979), jossa he totesivat, että joihinkin englantilaisiin nimiin useat vastaajat liittivät samoja piirteitä. Tähän ha- vaintoon päädyin myös joidenkin suomalaisten nimien osalta. 72 Vaasan yliopiston opiskelijaa täytti laatimani kyselylomakkeen. Heistä 35 liitti Uunoon rähjäisyyden. Jen- naa piti nuorena 33 ja kauniina 27 vastaajaa. 24 vastaajaa liitti Taunoon vanhuuden, Aleksiin taas nuoruuden. 22 vastaajaa piti vanhana Nyyrikkiä ja 21 Varmaa. Iidaan liitti nuoruuden 20 vastaajaa. Saman verran vastaajista liitti Ainoon äidillisyyden. Vastaajien nimiin liittämät piirteet johtuivat heidän mielikuvistaan nimenkantajista. Mielikuvat kytkeytyivät nimiin pääasiallisesti kielenulkoisista syistä. Vanhuus tai nuo- ruus pääteltiin nimimuodin perusteella, muut piirteet saattoivat johtua vastaajien tunte- mista nimenkantajista. Saman nimen kantajat olivat vastaajille joko henkilökohtaisia tuttuja tai Suomessa yleisesti tunnettuja henkilöitä. Mielikuva saattoi johtua myös fiktii- visistä hahmoista, kuten Uuno Turhapurosta, joka näkyy Uunoon vahvasti liitetyssä rähjäisyydessä. Tiettyjen nimien slangimerkitys näkyi vahvasti nimiin yhdistetyissä piirteissä. Urpo koettiin tyhmäksi, Tauno hidasälyiseksi. Osa nimien synnyttämistä mielikuvista johtui kielensisäisistä seikoista kuten äänteistä sekä nimien sisältämistä yleiskielisistä merkityksistä. Äänteistä johtuvat mielikuvat jäi- vät muutamiin mainintoihin. Urpon sisältämä -rp-äänne kuulosti erään vastaajan mie- lestä rumalta kuin sanassa rupi, Askon -sk- toisen mielestä vakavalta. Terhin -h ja i- te- kivät yhdelle vastaajalle nimestä hennon, jolloin se sopi pienelle ja kalpealle naiselle. Nimen sisältämä yleiskielinen merkitys heijastui Onniin, Varmaan, Hilppaan ja Ilonaan. Ilonaa ehdotti kolme vastaajaa nimeksi iloiselle naiselle. Hilppa toi myös vastaajille mielteen hilpeän ja iloisen naisen. Varma koettiin luotettavaksi ja rehelliseksi, Onni iloiseksi ja nokkelaksi. 63 Nimiin liittyvillä mielikuvilla on merkitystä. Kirjallisuudessa nimet voivat selittää hah- moa ja lukija voi sen ymmärtäessään päästä entistä paremmin tarinaan ja kirjailijan tar- koittamiin merkityksiin käsiksi. Tuotteita ja yrityksiä markkinoidessa pyritään liittä- mään nimeen vahva mielikuva mainostettavasta kohteesta. Fyysisen tuotteen lisäksi kuluttajalle myydään mielikuva esimerkiksi elämäntavasta. Tavallisimmin nimiin liitty- viä mielikuvia sivutaan nimenvalinnan yhteydessä. Valittaessa lapselle nimeä pyritään mahdollisimman hyvään nimeen. Nimen tulisi sopia suomalaiseen nimikäytäntöön, vas- tata vanhempien makua ja olla kantajalleen tarkoituksenmukainen; yleensä pyritään esimerkiksi välttämään mahdollisuutta, että lapsi tulisi kiusatuksi nimensä takia. Ni- menvalintaan saattavat vaikuttaa myös esimerkiksi suvussa esiintyvät nimet tai sisarus- ten nimet, joihin uuden perheenjäsenen nimen halutaan sopivan yhteen. Tässäkin tutkielmassa on nähtävissä, että nimien suosiota ohjaa voimakkaasti yhteisölle samansuuntainen nimimuoti. Vastaajien mieltymykset aineistossani esiintyviin nimiin noudattelevat tilastoja: mitä miellyttävämpi nimi oli vastaajien mielestä, sitä useammin sitä on annettu lapsille ihan viime vuosina. Vastaajien vähiten arvostamat nimet taas ovat erittäin harvinaisia. Toisaalta näihin vähiten miellyttäviin nimiin sisältyy myös slangimerkityksiä. Tauno, Uuno ja Urpo vaikuttivat aineiston perusteella negatiivisesti stigmatisoituneilta nimiltä. Tauno ja Uuno tosin saivat ehdotuksen sopivaksi nimeksi nuorelle skeittaripojalle. Ehkäpä nimet voisivatkin nostattaa vielä suosiotaan, aluksi ehkä osoituksena vanhempien huumorintajusta. Olisi mielenkiintoista tutkia päätelläänkö etunimistä henkilöiden sosiaalista taustaa vai onko nimenvalinta vapaa tämänkaltaisista arvotuksista. Tai onko se edes tänä päivänä oleellista muodostettaessa mielikuvaa henkilöstä. Kiinnostavaa olisi myös tutkia nimien perusteella syntyviä mielikuvia esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Jos työnantaja vas- taanottaa kuvattoman työhakemuksen, millaisia seikkoja hän lisää henkilömielikuvaan työnhakijan antamien faktojen lisäksi. Nimeen liittyvät mielikuvat eivät ehkä ole sellai- sia, joiden perusteella tehdään lopullisia tuomioita suuntaan tai toiseen, vaan ne kumou- tuvat osoittautuessaan vääriksi. Mielikuvat voivat tosin ohjata kysymyksiä vaikkapa työhaastattelussa; onhan tarkistettava pitääkö mielikuva paikkansa. 64 Todennäköisesti mielikuvista pysyvimpiin kuuluvat kielensisäisten seikkojen sekä slan- gimerkitysten aiheuttamat mielikuvat. Näissä tapauksissa mielikuvan perusta on jossain määrin pysyvämpi kuin esimerkiksi nimimuodista puhuttaessa. Tosin näissäkin tapauk- sissa mielikuva horjuu, mikäli tapaa kyseisen nimen kantajan, joka suuresti poikkeaa mielikuvasta. On joka tapauksessa todettava, että nimien suhteen mielikuvat ovat usein epämääräisiä ja vaikeasti perusteltavia ja helposti muuttuvia. Luultavasti on vain sattu- maa, että erään vastaajan kaikki tuntemat Aleksit ovat nuoria ja pöljiä. Mielikuva muut- tuu joka tapauksessa viimeistään silloin, kun nämä tutut Aleksit ikääntyvät. Mielikuvien perustelujen vähyys voi toisaalta johtua mielikuvien epämääräisestä syystä, mutta toisaalta vastaajien kärsivällisyyttä saattoi koetella työläältä vaikuttanut kysely- lomake. Aiheeni kannalta hedelmällisimmäksi osoittautui tehtävä neljä, vaikkakaan vas- taajien perusteluja ei tullut paljon. Mikäli kyselylomakkeessa olisi ollut vain tämä teh- tävä, vastaajat olisivat ehkä pysähtyneet miettimään tarkemmin mielikuviensa alkuperää ja syytä. Jatkotutkimusten osalta olisi todennäköisesti tuloksellisempaa erottaa toisistaan kielen- sisäiset ja kielenulkoiset mielikuvat omiksi tutkimuskohteiksi ja keskittyä tarkemmin jompaankumpaan. Tämä tutkielma onnistui havaitsemaan joitakin viitteitä yhteisön ja- kamiin sekä yksilöllisiin mielikuviin, joista osa perustui kielenulkoisiin, osa kielensisäi- siin seikkoihin. Tarkempi aiherajaus sekä huolella laadittu kyselylomake voisivat tuoda uutta tietoa esimerkiksi nimien sisältämien äänteiden ekspressiivisyydestä. Nimiin liit- tyvien mielikuvien tutkimuksen vähyydestä päätellen tilaa jatkotutkimukselle on. LÄHTEET Aho, Sirkku & Kaarina Laine (1997). Minä ja muut. Keuruu: Otava. 65 Ainiala, Terhi (1997). Muuttuva paikannimistö. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Ainiala, Terhi & Ritva Liisa Pitkänen (2002). Paikannimistöntutkimuksen valinnat: etymologioista sosio-onomastiikkaan. Virittäjä 2/2002, 231–240. Alanen, Katja (2000). Epäviralliset nimet koululuokassa. Erään koululuokan lempi- ja haukkumanimien tarkastelua. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Vaasan tie- dekirjasto Tritonia. Bertills, Yvonne (2003). Beyond Identification. Proper Names in Children´s Literature. Åbo: Åbo Akademis förlag – Åbo Akademi university press. Hedquist, Rolf (1984). Egennamens semantik. Teoksessa: Florilegium Nordicum: en bukett nordiska språk- och namnstudier, 127–134. Toim. Lars-Erik Edlund. Umeå: Acta Universitatis Umensis. Finlex (2008). Ajantasainen lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. Lainattu 26.2.2008: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 Heikkinen, Toni (2001). Kotimaiset alkoholimerkit. Teoksessa: Nimien vuoksi, 131– 145. Toim. Johanna Komppa, Kaija Mallat ja Toni Suutari. Helsinki: Helsin- gin yliopiston suomen kielen laitos. Kiviniemi, Eero (1982). Rakkaan lapsen monet nimet. Espoo: Weilin+Göös. Kiviniemi, Eero (1993). Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaiheeseen. Jy- väskylä: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kiviniemi, Eero, Ritva Liisa Pitkänen & Kurt Zilliacus (1974). Nimistöntutkimuksen terminologia. Helsinki: Castrenianum. Kotler, Philip (1997). Marketing for nonprofit organizations. New Jersey: Engelwood Cliffs. Leino, Pentti (1972). Etunimien suosionvaihteluja. Teoksessa: Nimikirja. Kalevalaseu- ran vuosikirja 52, 75–98. Toim. Hannes Sihvo. Helsinki: WSOY. Lempiäinen, Pentti (1999). Suuri etunimikirja. Helsinki: WSOY. Morgan, Jane, Christopher O’Neill & Rom Harré (1979). Nicknames Their Origins and Social Consequences. Lontoo: Routledge and Kegan Paul. Närhi, Eeva Maria (1989). Erisnimen toimenkuva. Virittäjä 3/1989, 480–484. 66 Närhi, Eeva Maria (1992). Etunimet Suomen nimikäytännössä ja lain kourissa. Kielikel- lo 2, 7–14. Paunonen, Heikki (2000). Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursana- kirja. Helsinki: WSOY. Pitkänen, Ritva-Liisa (1989). Paikannimet. Teoksessa. Nykysuomen sanavarat, 317– 337. Toim. Jouko Vesikansa. Helsinki: WSOY. Rope, Timo & Jari Mether (1991). Mielikuvamarkkinointi. Helsinki: Weilin&Göös. Räikkälä, Anneli (1972). Nimistötietoa. Teoksessa Nimikirja, 7–20. Toim. Hannes Sih vo. Porvoo. WSOY. Seeman, Mary V. (1983). Unconscious Meaning of Personal name. Names 4/31, 237– 244. New York: North Country Community College. PS = Suomen kielen perussanakirja 1–3 (1990–1994). Kotimaisten kielten tutkimus- keskuksen julkaisuja 55. Helsinki: Valtion painatuskeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Painatuskeskus. Tikkala, Saara (2000). Nimet ja mielikuvat. Anni Swan nuorisokirjojensa henkilöhah- mojen nimeäjänä. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Vesikansa, Jouko (1989). Etunimet. Teoksessa: Nykysuomen sanavarat, 276–295. Viksten, Iina (2000). Onko Coca-Cola kaikkialla Coca-Cola? Kansainväliset tuote merkki-imagot eri kulttuurialueilla. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Vaa san yliopisto. Vaasan tiedekirjasto Tritonia. Vilkuna, Kustaa (1980). Etunimet. Helsinki: Otava. Väestörekisterikeskus (2008). Nimipalvelu. Lainattu 22.3.2006, 4.5.2006 ja 7.2.2008: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 Väestörekisterikeskus (2006). Etunimitilastot. Lainattu 22.3.2006: http://www.vaesto- rekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/E156FFDD389B35F8C22571FE0029A 818 Åberg, Leif (1997). Viestinnän strategiat. Helsinki: WSOY. LIITE 1. Kyselylomake 67 Kerään tällä kyselylomakkeella aineistoa pro gradu –tutkielmaani varten. Voit tarvitta- essa käyttää myös paperin kääntöpuolta. Kiitos jo etukäteen vaivannäöstäsi! 1. Ikäsi: _____ 2. Olen: mies / nainen 3. Seuraavassa on muutama lyhyt kuvaus henkilöstä. Anna kuvatulle henkilölle mielestäsi sopiva suomalainen etunimi. Voit halutessasi myös perustella vastaustasi. a) Vaaleatukkainen, äidillinen, iloinen nainen. ____________________________________________________________________ b) Vaalea, lyhyt, pyöreä, iloinen mies. ____________________________________________________________________ c) Kalju, punakka, parrakas mies. ____________________________________________________________________ d) Tumma, silmälasipäinen, housupukuinen, voimakas nainen. ____________________________________________________________________ e) Vaalea, pieni, kalpea nainen. ____________________________________________________________________ f) Tummatukkainen, vakava, asiallinen mies. ____________________________________________________________________ 4. Seuraavalla sivulla on erilaisia adjektiiveja sekä joitakin suomalaisia etunimiä. Liitä nimiin mielestäsi sopivat adjektiivit listalta; millaisia ominaisuuksia tai luonteen- piirteitä odottaisit tämännimiseltä henkilöltä? * Voit halutessasi myös perustella vastaustasi; miksi jollekin nimelle sopii tai ei tunnu sopivan jokin piirre? Tunnetko esimerkiksi samannimisen henki- lön? Vaikuttiko tämä henkilö vastauksiisi? 68 * Anna nimelle arvosana asteikolla 1-5 sen perusteella kuinka paljon pidät nimestä (1 = en pidä nimestä ollenkaan, 2 = en pidä nimestä kovin paljon, 3 = nimi ei herätä inhoa eikä ihastusta, 4 = pidän nimestä jonkin verran, 5 = pidän nimestä kovasti) Adjektiivit: kalju – ujo – kateellinen – tummatukkainen – tyhmä – tukeva – hiljainen – komea – luotettava – nuori – kiltti – rähjäinen – rehellinen – lyhyt – epäluotettava – älykäs – äk- kipikainen – kaunis – puhelias – äidillinen – parrakas – ulospäin suuntautunut – hi- dasälyinen – hoikka – empaattinen – vaaleatukkainen – utelias – pitkä – oikeudenmu- kainen – vilkas – siisti – urheilullinen – iloinen – vanha – nokkela – rohkea – ruma – tyly Nimet: Jari ______________________________________________________________ Aleksi ______________________________________________________________ Sipi ______________________________________________________________ Tauno ______________________________________________________________ Mervi ______________________________________________________________ Jenna ______________________________________________________________ Hilppa ______________________________________________________________ Uuno ______________________________________________________________ Nyyrikki ______________________________________________________________ Iida ______________________________________________________________ Juho ______________________________________________________________ Matti ______________________________________________________________ Varma ______________________________________________________________ Aino ______________________________________________________________ 69 Tarja ______________________________________________________________ Urpo ______________________________________________________________ Onni ______________________________________________________________ Teuvo ______________________________________________________________ Ano ______________________________________________________________ Vaula ______________________________________________________________ LIITE 2. Tehtävä 4: Liitä nimiin mielestäsi sopiva adjektiivi. Yht. (N/M) 70 Jari: tummatukkainen 13 (10/3), urheilullinen 12 (8/4), hoikka 10 (6/4), nuori 10 (7/3), komea 9 (6/3), pitkä 8 (5/3), rehellinen 7 (3/4), älykäs 7 (6/1), luotettava 7 (4/3), äkkipi- kainen 6 (3/3), vaaleatukkainen 5 (5/0), epäluotettava 4 (4/0), lyhyt 4 (3/1), oikeuden- mukainen 4 (3/1), ruma 4 (3/1), siisti 4 (3/1), rähjäinen 4 (3/1), puhelias 4 (2/2), vilkas 3 (3/0), hiljainen 3 (3/0), ulospäin suuntautunut 3 (2/1), tukeva 4 (2/2), kalju 3 (1/2), ka- teellinen 2 (1/1), hidasälyinen 2 (1/1), tyhmä 2 (2/0), hiljainen 2 (2/0), kiltti 2 (2/0), tyly 2 (1/1), utelias 2 (1/1), ujo 1 (1/0), nokkela 1 (1/0), parrakas 1 (0/1). Yht. 156. Aleksi: nuori 24 (15/9), urheilullinen 19 (13/6), komea 14 (14/0), ulospäin suuntautunut 11 (10/1), vilkas 11 (8/3), tummatukkainen 9 (4/5), nokkela 8 (7/1), iloinen 8 (7/1), pu- helias 8 (4/4), vaaleatukkainen 6 (4/2), hidasälyinen 5 (4/1), älykäs 5 (3/2), siisti 4 (4/0), epäluotettava 4 (3/1), tyly 3 (3/0), kiltti 2 (2/0), pitkä 3 (2/1), tyhmä 3 (2/1), hoikka 3 (2/1), rehellinen 2 (2/0), rohkea 2 (2/0), parrakas 2 (1/1), äkkipikainen 2 (2/0), ujo 2 (1/1), utelias 2 (0/2), oikeudenmukainen 1 (1/0), tukeva 1 (1/0), luotettava 1 (1/0), hil- jainen 1 (0/1), kateellinen 1 (0/1), ruma 1 (0/1), lyhyt 1 (0/1). Yht. 170. Sipi: ulospäin suuntautunut 11 (7/4), ujo 11 (5/6), puhelias 10 (8/2), vanha 10 (7/3), vil- kas 9 (6/3), hiljainen 8 (6/2), iloinen 7 (5/2), lyhyt 7 (5/2), nokkela 7 (3/4), hoikka 6 (5/1), nuori 6 (3/3), vaaleatukkainen 5 (4/1), rähjäinen 5 (4/1), pitkä 4 (4/0), ruma 4 (4/0), kalju 4 (4/0), tukeva 4 (2/2), epäluotettava 3 (2/1), hidasälyinen 3 (2/1), kiltti 3 (2/1), parrakas 3 (2/1), empaattinen 2 (2/0), älykäs 2 (1/1), luotettava 2 (1/1), pieni 1 (1/0), äkkipikainen 1 (1/0), urheilullinen 1 (1/0), rohkea 1 (1/0), kateellinen 1 (1/0), oi- keudenmukainen 1 (1/0), tyly 1 (0/1), utelias 1 (0/1), siisti 1 (1/0), tyhmä 1 (0/1). Yht. 148. Tauno: vanha 24 (16/8), kalju 13 (9/4), parrakas 12 (7/5), hidasälyinen 12 (7/5), tyhmä 11 (7/4), rehellinen 8 (8/0), hiljainen 8 (6/2), tukeva 8 (6/2), lyhyt 7 (5/2), komea 6 (4/2), tummatukkainen 5 (2/3), rohkea 4 (3/1), kiltti 4 (2/2), pitkä 3 (3/0), tyly 3 (3/0), puhelias 3 (2/1), ujo 3 (0/3), oikeudenmukainen 3 (2/1), luotettava 2 (2/0), empaattinen 2 (2/0), ulospäin suuntautunut 2 (2/0), siisti 2 (2/0), utelias 2 (1/1), epäluotettava 2 (1/1), roteva 1 (1/0), ruma 1 (1/0), nokkela 1 (1/0), pieni 1 (1/0), kateellinen 1 (1/0), iloinen 1 (0/1), vaaleatukkainen 1 (0/1), äkkipikainen 1 (0/1), itsevarma 1 (0/1). Yht. 146. Mervi: tummatukkainen 15 (11/4), tukeva 14 (11/3), äkkipikainen 12 (7/5), äidillinen 10 (7/3), ruma 9 (6/3), puhelias 9 (6/3), lyhyt 8 (5/3), iloinen 7 (4/3), tyhmä 6 (4/2), rähjäi- nen 6 (4/2), ulospäin suuntautunut 5 (3/2), utelias 5 (2/3), tyly 4 (2/2), vilkas 4 (3/1), älykäs 4 (4/0), vaaleatukkainen 4 (3/1), hidasälyinen 4 (3/1), kateellinen 4 (3/1), nokkela 3 (3/0), kiltti 3 (2/1), epäluotettava 2 (2/0), luotettava 2 (2/0), kaunis 2 (1/1), nuori 2 (1/1), ujo 1 (1/0), hoikka 1 (1/0), rehellinen 1 (1/0), vanha 1 (0/1), siisti 1 (0/1), pitkä 1 (0/1), urheilullinen 1 (0/1). Yht. 150. Jenna: nuori 33 (23/10), kaunis 27 (16/11), hoikka 20 (16/4), vaaleatukkainen 14 (10/4), iloinen 8 (7/1), utelias 8 (6/2), urheilullinen 8 (6/2), ulospäin suuntautunut 7 (4/3), kiltti 6 (5/1), puhelias 6 (3/3), älykäs 5 (3/2), vilkas 5 (2/3), hiljainen 4 (4/0), ujo 4 (3/1), tyly 4 (3/1), siisti 4 (2/2), epäluotettava 4 (1/3), pitkä 3 (2/1), tummatukkainen 3 (2/1), ka- teellinen 2 (2/0), hidasälyinen 2 (2/0), vanha 2 (2/0), rohkea 2 (1/1), lyhyt 2 (1/1), em- 71 paattinen 2 (0/2). ylpeä 1 (1/0), rehellinen 1 (1/0), luotettava 1 (1/0), nokkela 1 (1/0), Yht. 189. Hilppa: puhelias 18 (11/7), vanha 17 (11/6), iloinen 17 (13/4), äidillinen 15 (12/3), tu- keva 8 (5/3), ulospäin suuntautunut 6 (5/1), empaattinen 6 (5/1), utelias 4 (4/0), kiltti 6 (4/2), siisti 5 (3/2), hoikka 4 (2/2), hiljainen 4 (2/2), ujo 4 (0/4), tyly 3 (3/0), nokkela 3 (2/1), rähjäinen 3 (2/1), vilkas 3 (3/0), vaaleatukkainen 3 (2/1), äkkipikainen 2 (2/0), hidasälyinen 2 (2/0), rehellinen 2 (1/1), lyhyt 2 (1/1), luotettava 2 (1/1), vilkas 2 (0/2), hilpeä 2 (2/0), pieni 1 (1/0), epäluotettava 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), urheilullinen 1 (1/0), ruma 1 (0/1), oikeudenmukainen 1 (1/0), kalju 1 (0/1), vikkelä 1 (1/0). Yht. 153. Uuno: rähjäinen 35 (25/10), tyhmä 20 (16/4), hidasälyinen 17 (12/5), puhelias 9 (7/2), parrakas 9 (7/2), vanha 7 (3/4), kalju 6 (3/3), tukeva 5 (2/3), ruma 5 (5/1), vilkas 5 (4/1), epäluotettava 4 (4/1), lyhyt 4 (2/2), iloinen 3 (2/1), ulospäin suuntautunut 3 (2/1), nok- kela 3 (2/1), utelias 3 (1/2), vaaleatukkainen 2 (2/0), rohkea 2 (2/0), älykäs 2 (1/1), nuori 1 (1/0), rehellinen 1 (1/0), luotettava 1 (1/0), hiljainen 1 (0/1), tyly 1 (0/1), hassu 1 (1/0). Yht. 150. Nyyrikki: vanha 22 (13/9), hiljainen 16 (14/2), ujo 13 (10/3), tyly 9 (5/4), äidillinen 8 (7/1), kateellinen 7 (4/3), empaattinen 5 (5/0), hoikka 5 (3/2), hidasälyinen 4 (3/1), tu- keva 4 (2/2), lyhyt 4 (3/1), kiltti 3 (3/0), äkkipikainen 3 (3/0), nokkela 3 (2/1), siisti 3 (1/2), tummatukkainen 3 (1/2), iloinen 2 (2/0), rehellinen 2 (2/0), luotettava 2 (2/0), kal- ju 2 (2/0), oikeudenmukainen 2 (2/0), ruma 3 (2/1), älykäs 2 (2/0), utelias 2 (2/0), nuori 2 (1/1), ulospäin suuntautunut 1 (1/0), epäluotettava 1 (1/0), pitkä 1 (1/0), parrakas 1 1/0), vaaleatukkainen 1 (0/1), vilkas 1 (0/1), urheilullinen 1 (0/1), nutturapäinen 1 (1/0), (isällinen?). Yht. 139. Iida: nuori 20 (17/3), iloinen 13 (10/3), kaunis 12 (11/1), vaaleatukkainen 12 (10/2), vanha 11 (4/7), vilkas 11 (8/3), kiltti 10 (8/2), hoikka 8 (5/3), äidillinen 7 (4/3), rohkea 7 (7/0), hiljainen 7 (4/3), lyhyt 5 (3/2), äkkipikainen 5 (3/2), tummatukkainen 4 (3/1), ute- lias 4 (3/1), nokkela 4 (2/2), rehellinen 4 (2/2), empaattinen 4 (3/1), puhelias 3 (3/0), älykäs 3 (2/1), luotettava 3 (2/1), ulospäin suuntautunut 3 (3/0), siisti 2 (1/1), urheilulli- nen 2 (0/2), ujo 2 (2/0), tukeva 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), epäluotettava 1 (1/0), pitkä 1 (1/0) reipas 1 (1/0). Yht. 171. Juho: pitkä 13 (12/1), hiljainen 13 (8/5), komea 10 (8/2), urheilullinen 10 (8/2), rehelli- nen 9 (5/4), luotettava 9 (5/4), oikeudenmukainen 8 (8/0), nuori 8 (7/1), vilkas 7 (4/3), tummatukkainen 6 (4/2), vaaleatukkainen 5 (4/1), ujo 5 (3/2), kiltti 4 (2/2), lyhyt 3 (2/1), epäluotettava 3 (1/2), hidasälyinen 3 (2/1), rähjäinen 3 (3/0), iloinen 3 (1/2), ulospäin suuntautunut 3 (1/2), älykäs 3 (0/3), kateellinen 3 (0/3), hoikka 3 (2/1), nokkela 2 (1/1), äkkipikainen 2 (1/2), utelias 2 (2/0), rohkea 1 (1/0), puhelias 1 (1/0), tukeva 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), siisti 1 (1/0), vanha 1 (1/0), empaattinen 1 (1/0), tyly 1 (0/1). Yht. 148. Matti: rehellinen 11 (8/3), luotettava 9 (9/0), hiljainen 9 (7/2), pitkä 9 (6/3), oikeuden- mukainen 8 (5/3), vaaleatukkainen 8 (6/2), komea 7 (4/3), tummatukkainen 7 (6/1), ur- heilullinen 6 (4/2), älykäs 6 (4/2), nokkela 5 (4/1), puhelias 5 (5/0), lyhyt 5 (4/1), epä- luotettava 4 (1/3), rohkea 4 (1/3), kiltti 4 (2/2), vilkas 3 (3/0), vanha 3 (3/0), hoikka 3 72 (2/1), iloinen 3 (3/0), siisti 3 (1/2), ruma 3 (3/0), utelias 2 (2/0), tyhmä 2 (2/0), äkkipi- kainen 2 (2/0), nuori 2 (2/0), kateellinen 2 (1/1), tyly 2 (1/1), parrakas 2 (2/0), tukeva 1 (1/0), ulospäin suuntautunut 1 (1/0), hidasälyinen 1 (1/0), ujo 1 (1/0). Yht. 143. Varma: vanha 21 (15/6), luotettava 19 (14/5), oikeudenmukainen 11 (7/4), tukeva 9 (8/1), rehellinen 8 (7/1), hiljainen 5 (4/1), äidillinen 4 (4/0), siisti 4 (2/2), nokkela 4 (3/1), rohkea 4 (3/1), parrakas 4 (4/0), empaattinen 3 (2/1), urheilullinen 3 (3/0), lyhyt 2 (2/0), hidasälyinen 2 (1/1), hoikka 2 (2/0), kiltti 2 (2/0), puhelias 2 (1/1), kateellinen 1 (1/0), ujo 1 (1/0), pitkä 1 (1/0), utelias 1 (1/0), vaaleatukkainen 1 (1/0), ruma 1 (1/0), iloinen 1 (0/1), tyly 1 (0/1), kalju 1 (0/1), tummatukkainen 1 (0/1), itsevarma 1 (0/1). Yht. 120. Aino: äidillinen 20 (12/8), vaaleatukkainen 13 (10/3), kiltti 13 (7/6), vanha 12 (5/7), empaattinen 11 (8/3), ujo 10 (7/3), kaunis 9 (6/3), nokkela 6 (5/1), siisti 5 (3/2), luotet- tava 5 (2/3), iloinen 5 (3/2), oikeudenmukainen 5 (4/1), nuori 4 (3/1), puhelias 4 (4/0), tukeva 3 (2/1), utelias 3 (2/1), älykäs 3 (3/0), hiljainen 3 (3/0), rehellinen 3 (3/0), hoikka 3 (3/0), vilkas 2 (2/0), ulospäin suuntautunut 2 (2/0), lyhyt 2 (1/1), hidasälyinen 1 (1/0), tukeva 1 (1/0), iloinen 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), epäluotettava 1 (1/0), tummatukkainen 1 (1/0), rohkea 1 (1/0), äkkipikainen 1 (0/1), huolehtiva 1 (0/1). Yht. 155. Tarja: äidillinen 15 (13/2), puhelias 9 (7/2), älykäs 8 (6/2), lyhyt 8 (6/2), empaattinen 8 (6/2), siisti 7 (6/1), tummatukkainen 7 (3/4), tyly 6 (5/1), iloinen 6 (5/1), tukeva 5 (2/3), oikeudenmukainen 5 (3/2), nokkela 5 (5/0), äkkipikainen 5 (3/2), rohkea 5 (5/0), kiltti 4 (1/3), rehellinen 4 (4/0), ulospäin suuntautunut 4 (4/0), ruma 3 (2/1), luotettava 3 (2/1), pitkä 3 (3/0), kateellinen 2 (2/0), hoikka 2 (2/0), vaaleatukkainen 2 (2/0), utelias 2 (2/0), kaunis 2 (1/1), epäluotettava 2 (0/2), empaattinen 2 (2/0), vanha 1 (1/0), vilkas 1 (1/0), hiljainen 1 (0/1), rohkea 1 (0/1). Yht. 137. Urpo: tyhmä 17 (11/6), hidasälyinen 16 (11/5), ruma 13 (10/3), kalju 13 (8/5), vanha 12 (9/3), parrakas 11 (7/4), tukeva 7 (3/4), lyhyt 7 (5/2), rähjäinen 5 (2/3), tyly 4 (3/1), ujo 4 (4/0), luotettava 3 (3/0), tummatukkainen 3 (3/0), epäluotettava 3 (3/0), iloinen 3 (2/1), älykäs 2 (2/0), pitkä 2 (2/0), hiljainen 2 (2/0), äkkipikainen 2 (1/1), siisti 2 (1/1), nokkela 2 (1/1), kateellinen 2 (1/1), kiltti 2 (2/0), rehellinen 1 (1/0), utelias 1 (1/0), hoikka 1 (1/0), empaattinen 1 (1/0), puhelias 1 (1/0), oikeudenmukainen 1 (1/0), rohkea 1 (0/1), vilkas 1 (0/1), vaaleatukkainen 1 (0/1). Yht. 146. Onni: iloinen 15 (12/3), vanha 14 (10/4), nokkela 10 (7/3), tukeva 10 (7/3), empaattinen 9 (3/6), kiltti 9 (7/2), puhelias 8 (7/1), vilkas 8 (6/2), kalju 8 (6/1), hidasälyinen 7 (5/2), luotettava 6 (4/2), rehellinen 6 (5/1), nuori 5 (5/0), älykäs 5 (4/1), hiljainen 5 (4/1), roh- kea 4 (3/1), vaaleahiuksinen 4 (3/1), oikeudenmukainen 3 (3/0), lyhyt 3 (3/0), ulospäin suuntautunut 3 (1/2), pitkä 2 (0/2), siisti 2 (1/1), urheilullinen 2 (2/0), komea 1 (1/0), parrakas 1 (1/0), äkkipikainen 1 (1/9), rähjäinen 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), ujo 1 (0/1), ar- vokas 1 (0/1). Yht. 154. Teuvo: vanha 12 (9/3), hidasälyinen 9 (9/0), parrakas 9 (6/3), pitkä 8 (4/4), tummahiuk- sinen 7 (5/2), kalju 7 (6/1), tukeva 6 (6/0), vaaleatukkainen 6 (3/3), rähjäinen 6 (3/3), epäluotettava 5 (5/0), hiljainen 5 (5/0), utelias 5 (5/0), tyly 5 (4/1), puhelias 5 (4/1), roh- 73 kea 4 (2/2), tyhmä 4 (2/2), lyhyt 4 (3/1), ulospäin suuntautunut 3 (3/0), siisti 3 (2/1), vilkas 3 (0/3), iloinen 3 (2/1), urheilullinen 2 (1/1), ruma 2 (2/0), äkkipikainen 2 (1/1), ujo 2 (2/0), luotettava 2 (2/0), nokkela 1 (1/0), oikeudenmukainen 1 (1/0), hoikka 1 (1/0), komea 1 (0/1), hiljainen 1 (0/1), älykäs 1 (0/1). Yht. 135. Ano: nuori 11 (11/0), hoikka 9 (7/2), hiljainen 8 (6/2), ujo 7 (3/4), vanha 6 (4/2), nokke- la 4 (2/2), vaaleatukkainen 4 (3/1), tummatukkainen 4 (2/2), vilkas 4 (3/1), kalju 3 (3/0), utelias 3 (2/1), pitkä 3 (2/1), rohkea 3 (3/0), ruma 3 (3/0), tyly 3 (3/0), siisti 3 (3/0), kaunis 2 (2/0), älykäs 2 (2/0), rehellinen 2 (2/0), luotettava 3 (1/2), puhelias 3 (2/1), ur- heilullinen 3 (2/1), rähjäinen 2 (1/1), tukeva 2 (1/1), epäluotettava 2 (1/1), kiltti 2 (1/1), äkkipikainen 1 (1/0), ulospäin suuntautunut 1 (1/0), hidasälyinen 1 (1/0), tyhmä 1 (1/0), lyhyt 1 (0/1). Yht. 107. Vaula: nuori 9 (7/2), hoikka 7 (6/1), vilkas 7 (4/3), älykäs 7 (5/2), siisti 6 (2/4), kaunis 6 (5/1), vaaleatukkainen 6 (5/1), vanha 6 (4/2), kiltti 5 (3/2), äidillinen 4 (1/3), utelias 4 (2/2), ujo 4 (4/0), empaattinen 4 (4/0), oikeudenmukainen 4 (3/1), pitkä 4 (4/0), rohkea 4 (4/0), tyly 3 (1/2), ulospäin suuntautunut 3 (3/0), hiljainen 3 (3/0), epäluotettava 3 (3/0), tummatukkainen 2 (2/0), utelias 2 (2/0), tukeva 2 (2/0), luotettava 2 (2/0), nokkela 2 (1/1), rehellinen 2 (2/0), lyhyt 1 (1/0), äkkipikainen 1 (1/0), iloinen 1 (1/0), kateellinen 1 (1/0), puhelias 1 (1/0), urheilullinen 1 (0/1), kekseliäs 1 (0/1). Yht. 120.