ERP-järjestelmän vaikutukset laskentajärjestelmille, organisaatiolle ja laskentahenkilön roolille
Jaakkola, Teemu (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimusongelmana on tutkia ERP-järjestelmän vaikutuksia johdon laskentatoimen ja organisaation muutokseen. Tutkielman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman kokonaisvaltainen ymmärrys ERP-järjestelmän vaikutuksista johdon laskentatoimeen ja organisaatioon. Toinen tavoite on tutkia, onko ERP-järjestelmän avulla mahdollista seurata liiketoimintaprosessien tehokkuutta. Tutkimusongelmaa rajataan valitsemalla kuusi eri tutkimuskohdetta, joita tutkitaan teoriasta nousseiden tutkimuskysymyksien kannalta. Tutkimuskysymykset perustuvat Gabrielsin (2003), Scapensin & Jazayerin (2003) ja Caglion (2003) esittämiin tutkimuskysymyksiin. Tutkielmassa käytetään käytännöllisten ja tilannekohtaisten vaikutusten analysointiin soveltuvaa toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksessa tavoitellaan syvällisyyttä liittämällä teoreettisesta viitekehyksestä johdetut täsmennetyt tutkimuskysymykset käytännöllisiin kohdeorganisaatiossa vallitseviin asiayhteyksiin. Tutkimusaineisto koostuu suuren suomalaisen kansainvälisesti toimivan teollisuusyrityksen 8 eri työntekijän haastatteluista. Heistä 6 oli mukana ottamassa ERP-järjestelmää käyttöön vuonna 1998.
Keskeisimpien empiiristen tulosten mukaan ERP-järjestelmä edustaa kontrollereille merkittävää informaation lähdettä johdon raportointiin ja he ovat varsin sitoutuneita järjestelmän käyttöön. Paikallisten laskenta-, tuotanto- ja myyntifunktioiden välillä havaittiin integroidun informaation parantaneen kontrollereiden
tilaus-, tuotanto- ja toimitusprosessin ymmärrystä. Paikallisesti niissä liiketoiminnoissa, joissa prosessit on toteutettu samoin periaattein, on mahdollista vertailla liiketoiminnan tehokkuutta ERP-järjestelmän tuottaman informaation pohjalta. Laskentainformaation lisäksi on oltava selkeä ymmärrys paikallisien prosessien toiminnasta, jotta liiketoimintaprosesseja olisi mahdollista ohjata. Paikallisjohtajat ovat edelleen riippuvaisia laskentaihmisten kyvystä etsiä, paikallistaa ja yhdistellä informaatiota päätöksentekoa varten. ERP-järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin vielä puutteita. Liiketoimintaprosessien ohjaus laskentain-formaation avulla keskitetysti ei ole toteutunut, sillä laskentainformaatio on ollut kirjaamissääntöjen epäyhtenäisyyden vuoksi heikkolaatuista. Lisäksi ilman paikallistunte-musta ei liiketoimintaprosesseja ole suoraan mahdollista tunnistaa ERP-järjestelmästä.
Keskeisimpien empiiristen tulosten mukaan ERP-järjestelmä edustaa kontrollereille merkittävää informaation lähdettä johdon raportointiin ja he ovat varsin sitoutuneita järjestelmän käyttöön. Paikallisten laskenta-, tuotanto- ja myyntifunktioiden välillä havaittiin integroidun informaation parantaneen kontrollereiden
tilaus-, tuotanto- ja toimitusprosessin ymmärrystä. Paikallisesti niissä liiketoiminnoissa, joissa prosessit on toteutettu samoin periaattein, on mahdollista vertailla liiketoiminnan tehokkuutta ERP-järjestelmän tuottaman informaation pohjalta. Laskentainformaation lisäksi on oltava selkeä ymmärrys paikallisien prosessien toiminnasta, jotta liiketoimintaprosesseja olisi mahdollista ohjata. Paikallisjohtajat ovat edelleen riippuvaisia laskentaihmisten kyvystä etsiä, paikallistaa ja yhdistellä informaatiota päätöksentekoa varten. ERP-järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin vielä puutteita. Liiketoimintaprosessien ohjaus laskentain-formaation avulla keskitetysti ei ole toteutunut, sillä laskentainformaatio on ollut kirjaamissääntöjen epäyhtenäisyyden vuoksi heikkolaatuista. Lisäksi ilman paikallistunte-musta ei liiketoimintaprosesseja ole suoraan mahdollista tunnistaa ERP-järjestelmästä.