Muutosjohtamisen kompleksisuus
Itkonen, Kati (2012)
Itkonen, Kati
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tällä tutkimuksella halutaan lisätä tietoisuutta käsitteellisellä tasolla, miten muutosjohtaminen ymmärretään kompleksisuuden viitekehyksessä. Tutkielman lähtöoletuksena on, että muutosjohtamisen käsite ei ole yksiselitteinen, vaan muutosjohtaminen -käsite saa monivivahteisempaa selitysvoimaa kompleksisuusteoriasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajien kanssa. Aineisto tulkitsevaan käsitetutkimukseen saatiin Rodgersin evolutionaarisen käsiteanalyysimenetelmän avulla. Tutkimusaineisto koostuu muutosjohtamista käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja tapaustutkimuksista. Aineisto (N=20) haettiin sähköisistä tietokannoista (Emerald Journal ja EBSCO).
Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin kompleksisuusteoriaa käsitteellisenä apuvälineenä muutosjohtaminen -käsitteen tulkitsemisessa. Kompleksisuusteoria on systeemiteorioista kehittynyt, empiirisiä luonnontieteitä ja matemaattisia teorioita, kuten kaaosteoriaa soveltava ala.
Tutkimuksen perusteella kompleksisuuskäsitteet vaikuttavat soveltuvan varsin hyvin muutosjohtaminen -käsitteen tulkitsemiseen. Käsitteet emergenssi, itseorganisoituminen, yhteisevoluutio, kytkeytyneisyys ja palauteprosessit kykenevät liittämään yhteen muutosjohtamisen -käsitteeseen liittyviä ominaisuuksia yhteistoiminnallinen, voimaannuttaminen, systemaattinen, mahdollistava ja kommunikoiva). Tutkimuksen perusteella kompleksisuusperutainen lähestymistapa soveltuu mainiosti muutosjohtamisen kuvaamiseen. Kompleksisuusperustainen lähestymistapa tarjoaa myös uusia näkökulmia muidenkin monivivahteisten käsitteiden tulkitsemiseen.
Teoreettisen tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat Eve Mitleton-Kellyn ja Ralph Staceyn tutkimukset kompleksisuusteorian soveltamisesta sosiaaliseen kontekstiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajien kanssa. Aineisto tulkitsevaan käsitetutkimukseen saatiin Rodgersin evolutionaarisen käsiteanalyysimenetelmän avulla. Tutkimusaineisto koostuu muutosjohtamista käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja tapaustutkimuksista. Aineisto (N=20) haettiin sähköisistä tietokannoista (Emerald Journal ja EBSCO).
Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin kompleksisuusteoriaa käsitteellisenä apuvälineenä muutosjohtaminen -käsitteen tulkitsemisessa. Kompleksisuusteoria on systeemiteorioista kehittynyt, empiirisiä luonnontieteitä ja matemaattisia teorioita, kuten kaaosteoriaa soveltava ala.
Tutkimuksen perusteella kompleksisuuskäsitteet vaikuttavat soveltuvan varsin hyvin muutosjohtaminen -käsitteen tulkitsemiseen. Käsitteet emergenssi, itseorganisoituminen, yhteisevoluutio, kytkeytyneisyys ja palauteprosessit kykenevät liittämään yhteen muutosjohtamisen -käsitteeseen liittyviä ominaisuuksia yhteistoiminnallinen, voimaannuttaminen, systemaattinen, mahdollistava ja kommunikoiva). Tutkimuksen perusteella kompleksisuusperutainen lähestymistapa soveltuu mainiosti muutosjohtamisen kuvaamiseen. Kompleksisuusperustainen lähestymistapa tarjoaa myös uusia näkökulmia muidenkin monivivahteisten käsitteiden tulkitsemiseen.
Teoreettisen tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat Eve Mitleton-Kellyn ja Ralph Staceyn tutkimukset kompleksisuusteorian soveltamisesta sosiaaliseen kontekstiin.