OSINKOILMOITUKSEN VAIKUTUS KASVU- JA ARVO-OSAKKEIDEN TUOTTOIHIN
Iso-oja, Minna (2007)
Iso-oja, Minna
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on testata osinkoilmoituksen vaikutusta kasvu- ja arvo-osakkeiden tuottoihin Helsingin ja Lontoon arvopaperipörsseissä. Tarkasteluajanjaksona ovat vuodet 1998–2005. Tutkimukseen valitaan erikokoisia yrityksiä eri toimialoilta molemmista arvopaperipörsseistä. Tutkimusmenetelmänä on event study, joka mittaa arvopaperin hinnan muutosten reaktioita tapahtumaan valitulla aikavälillä. Tutkimuksessa käytetty aikaväli on -10:+10 päivää osinkoilmoituksen ympärillä. Aineisto saadaan Thomson Financial tietokannoista.
Tutkimustulosten mukaan tehokkaiden markkinoiden keskivahvat ehdot eivät toteudu kummankaan maan arvopaperipörsseissä, sillä osingonilmoituspäivänä on merkittäviä epänormaaleja tuottoja sekä kasvu- että arvo-osakkeilla. Kasvuosakkeilla on hieman enemmän tilastollisesti merkittäviä epänormaaleja tuottoja. Osingonlaskuilmoitus sai aikaan enemmän epänormaaleja tuottoja kuin osingonnousuilmoitus, mikä on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Sekä naiivin mallin että analyytikkojen ennusteisiin perustuvan mallin avulla löydettiin tilastollisesti merkittäviä epänormaaleja tuottoja. Analyytikkojen ennusteisiin perustuvan mallin avulla löydettiin enemmän eroavuuksia Suomen ja Iso-Britannian arvo- ja kasvuosakkeiden välille. Eniten tilastollisesti merkitseviä odottamattomia tuottoja on ajanjaksolla 1998–1999 ja 2000–2002 ja vähiten ajanjaksolla 2003–2005. Yllättävää tuloksissa oli se, että osingonlaskuilmoituskin sai aikaan useammin myönteisiä odottamattomia osaketuottoja ilmoituspäivänä.
Tutkimustulosten mukaan tehokkaiden markkinoiden keskivahvat ehdot eivät toteudu kummankaan maan arvopaperipörsseissä, sillä osingonilmoituspäivänä on merkittäviä epänormaaleja tuottoja sekä kasvu- että arvo-osakkeilla. Kasvuosakkeilla on hieman enemmän tilastollisesti merkittäviä epänormaaleja tuottoja. Osingonlaskuilmoitus sai aikaan enemmän epänormaaleja tuottoja kuin osingonnousuilmoitus, mikä on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Sekä naiivin mallin että analyytikkojen ennusteisiin perustuvan mallin avulla löydettiin tilastollisesti merkittäviä epänormaaleja tuottoja. Analyytikkojen ennusteisiin perustuvan mallin avulla löydettiin enemmän eroavuuksia Suomen ja Iso-Britannian arvo- ja kasvuosakkeiden välille. Eniten tilastollisesti merkitseviä odottamattomia tuottoja on ajanjaksolla 1998–1999 ja 2000–2002 ja vähiten ajanjaksolla 2003–2005. Yllättävää tuloksissa oli se, että osingonlaskuilmoituskin sai aikaan useammin myönteisiä odottamattomia osaketuottoja ilmoituspäivänä.