Julkisten palveluiden yhteissuunnittelu: Yhteissuunnittelun soveltaminen Liikenneviraston joukkoliikennetehtäviin
Hyvönen, Anna-Sofia (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisten palveluiden yhteissuunnittelua. Tarkoituksena oli selvittää, mitä yhteissuunnittelulla tarkoitetaan hallintotieteellisessä teoreettisessa viitekehyksessä ja mitä se on käytännön menetelmänä palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksesta laadittiin erillinen selvitys Liikennevirastolle, jossa laajemmin tarkasteltiin yhteissuunnittelun soveltamista joukkoliikennepalveluiden kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata tutkimuskysymyksiin Mitä on yhteissuunnitteluun perustuva julkisten palveluiden kehittäminen? ja Miten yhteissuunnitteluun perustuvaa palveluiden kehittämistä voidaan hyödyntää Liikenneviraston toiminnassa? Tutkimusaihe osoittautui kiinnostavaksi, koska tarve yhteis-suunnittelulle on ajankohtainen muun muassa erilaisten kehityssuuntien johdosta, jotka vaikuttavat palvelutarpeisiin ja julkisten palveluiden tuotantoon.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista ja soveltavaa tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimushaastatteluin, osallistuvalla havainnoinnilla, esimerkkiprojektin tarkasteluilla sekä kohdeorganisaation eli Liikenneviraston tarkasteluilla. Tutkimushaastattelut laadittiin teemahaastatteluina, joita tehtiin 20 kappaletta. Viisi haastatteluista kohdennettiin liikennealan toimijoille, jotta tutkimusta voitiin suunnata joukkoliikennepalveluiden kehittämiseen. Loput haastattelut kohdennettiin yhteissuunnittelun aihepiirin edustajille. Osallistuvaa havainnointia käytettiin täydentävänä, mutta pienimuotoisena tutkimusmenetelmänä kolmessa tilaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä yhteissuunnittelun esimerkkiprojektia, joista kolmeen kohdennettiin myös jotakin haastatteluita. Esimerkkiprojektin tarkasteluilla etsittiin hyviä käytäntöjä ja yhteissuunnittelun sovellettavuuden mahdollisuuksia. Liikenneviraston tarkastelut sisälsivät strategian ja asiakastutkimusten tarkastelun sekä joukkoliikennetoimijoiden vastuiden, roolien ja yhteistyön tarkastelun.
Tutkimuksessa omaksuttiin palvelukeskeinen näkemys, jonka mukaan yhteissuunnittelu on kiinteä osa julkisia palveluita ja niiden kehittämistä. Vuorovaikutuksen merkitys nousi yhdeksi keskeisimmäksi tutkimustulokseksi ja se nähtiin myös tekijäksi, joka mahdollistaa yhteissuunnittelun vaikutukset ja hiljaisen tiedon hyödyntämisen. Yhteissuunnittelussa tärkeimmäksi kehittämistä ohjaavaksi asiaksi nousi asiakasymmärrys, joka muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Yhteissuunnittelu osoittautui keinoksi, joka mahdollistaa paitsi asiakkaiden, myös julkisia palveluita tuottavan organisaation jäsenten ja mahdollisten organisaation ulkopuolisten sidosryhmien edustajien osallistumisen kehittämistyöhön. Yh-teissuunnittelu osoittautui myös menetelmäksi, jonka avulla voidaan kehittää sekä asiakkaan että palveluntuottajan näkökulmasta toimivia palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi yhteissuunnittelun vaikutusten mittaamisesta. Yhteissuunnittelu sopii hyvin julkisten palveluiden kehittämiseen myös joukkoliikennesektorilla. Tutkimuksessa on vahva käytännön soveltuvuus tutkimusaiheen ja kohdeorganisaation vahvan käytännönläheisyyden ansiosta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista ja soveltavaa tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimushaastatteluin, osallistuvalla havainnoinnilla, esimerkkiprojektin tarkasteluilla sekä kohdeorganisaation eli Liikenneviraston tarkasteluilla. Tutkimushaastattelut laadittiin teemahaastatteluina, joita tehtiin 20 kappaletta. Viisi haastatteluista kohdennettiin liikennealan toimijoille, jotta tutkimusta voitiin suunnata joukkoliikennepalveluiden kehittämiseen. Loput haastattelut kohdennettiin yhteissuunnittelun aihepiirin edustajille. Osallistuvaa havainnointia käytettiin täydentävänä, mutta pienimuotoisena tutkimusmenetelmänä kolmessa tilaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä yhteissuunnittelun esimerkkiprojektia, joista kolmeen kohdennettiin myös jotakin haastatteluita. Esimerkkiprojektin tarkasteluilla etsittiin hyviä käytäntöjä ja yhteissuunnittelun sovellettavuuden mahdollisuuksia. Liikenneviraston tarkastelut sisälsivät strategian ja asiakastutkimusten tarkastelun sekä joukkoliikennetoimijoiden vastuiden, roolien ja yhteistyön tarkastelun.
Tutkimuksessa omaksuttiin palvelukeskeinen näkemys, jonka mukaan yhteissuunnittelu on kiinteä osa julkisia palveluita ja niiden kehittämistä. Vuorovaikutuksen merkitys nousi yhdeksi keskeisimmäksi tutkimustulokseksi ja se nähtiin myös tekijäksi, joka mahdollistaa yhteissuunnittelun vaikutukset ja hiljaisen tiedon hyödyntämisen. Yhteissuunnittelussa tärkeimmäksi kehittämistä ohjaavaksi asiaksi nousi asiakasymmärrys, joka muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Yhteissuunnittelu osoittautui keinoksi, joka mahdollistaa paitsi asiakkaiden, myös julkisia palveluita tuottavan organisaation jäsenten ja mahdollisten organisaation ulkopuolisten sidosryhmien edustajien osallistumisen kehittämistyöhön. Yh-teissuunnittelu osoittautui myös menetelmäksi, jonka avulla voidaan kehittää sekä asiakkaan että palveluntuottajan näkökulmasta toimivia palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi yhteissuunnittelun vaikutusten mittaamisesta. Yhteissuunnittelu sopii hyvin julkisten palveluiden kehittämiseen myös joukkoliikennesektorilla. Tutkimuksessa on vahva käytännön soveltuvuus tutkimusaiheen ja kohdeorganisaation vahvan käytännönläheisyyden ansiosta.