Osakkeen likviditeetin vaikutus epänormaaliin tuottoon tulosjulkistuksen yhteydessä
Huhtamäki, Hanna (2012)
Huhtamäki, Hanna
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko yrityksen tulosjulkistuksella vaikutusta epänormaaleihin tuottoihin Suomen osakemarkkinoilla. Lisäksi tarkastellaan, millainen rooli osakkeen likviditeetillä on tulosjulkistuksen yhteydessä. Tavoitteena on myös arvioida Suomen osakemarkkinoiden informaatiotehokkuutta tutkielman tulosten perusteella. Tutkielmassa keskitytään yritysten osavuosituloksiin, jolloin markkinoiden reaktio tulosjulkistuksiin saadaan puhtaammin esille kuin pelkkiä vuosituloksia tutkittaessa ja myös aineistoa on runsaasti enemmän.
Tutkimusaineisto koostuu 79 Helsingin Pörssissä noteeratusta yrityksestä. Tutkielmassa tarkastellaan osakekurssien käyttäytymistä osavuositulosten julkaisujen yhteydessä vuosien 2005–2009 aikana. Tutkimusongelmaa lähestytään event study -menetelmän avulla. Tuottojen käyttäytymistä tutkitaan viisi päivää ennen osavuosituloksen julkistamista ja viisi päivää sen jälkeen. Suomen osakemarkkinat ovat rakenteeltaan ohuet, joka saattaa aiheuttaa viivästystä hintojen sopeutuessa tulosjulkistuksen kaltaiseen uuteen informaatioon. Lisäksi osakkeiden likviditeetti on lähtökohtaisesti heikko.
Tutkielmassa käytetään regressioanalyysiä, jossa keskeisenä osana ovat dummy-muuttujat. Dummy-muuttujia käytetään kuvaamaan eri tutkimusikkunan päivien reaktioita. Tutkielman tulosten mukaan tulosjulkistus aiheuttaa kurssireaktion erityisesti tulosjulkistuspäivänä, mutta myös päivää ennen tulosjulkistusta ja kolmena päivänä sen jälkeen. Kun osakkeet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin tulosyllätyksiin, huomataan, että positiivisen tulosyllätyksen epänormaalit tuotot ovat tilastollisesti merkitseviä vain tulosjulkistuspäivänä. Sen sijaan negatiivinen tulosyllätys aiheuttaa tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja useina päivinä. Näiden tulosten valossa Suomen osakemarkkinat eivät täytä markkinatehokkuuden keskivahvoja ehtoja negatiivisen tulosyllätyksen ilmetessä. Osakkeen likviditeetti saa tilastollisesti merkitseviä arvoja päivinä [0, 5] positiivisen ja negatiivisen tulosyllätyksen yhteydessä, mutta siitä huolimatta sen selitysvoima jää heikoksi.
Tutkimusaineisto koostuu 79 Helsingin Pörssissä noteeratusta yrityksestä. Tutkielmassa tarkastellaan osakekurssien käyttäytymistä osavuositulosten julkaisujen yhteydessä vuosien 2005–2009 aikana. Tutkimusongelmaa lähestytään event study -menetelmän avulla. Tuottojen käyttäytymistä tutkitaan viisi päivää ennen osavuosituloksen julkistamista ja viisi päivää sen jälkeen. Suomen osakemarkkinat ovat rakenteeltaan ohuet, joka saattaa aiheuttaa viivästystä hintojen sopeutuessa tulosjulkistuksen kaltaiseen uuteen informaatioon. Lisäksi osakkeiden likviditeetti on lähtökohtaisesti heikko.
Tutkielmassa käytetään regressioanalyysiä, jossa keskeisenä osana ovat dummy-muuttujat. Dummy-muuttujia käytetään kuvaamaan eri tutkimusikkunan päivien reaktioita. Tutkielman tulosten mukaan tulosjulkistus aiheuttaa kurssireaktion erityisesti tulosjulkistuspäivänä, mutta myös päivää ennen tulosjulkistusta ja kolmena päivänä sen jälkeen. Kun osakkeet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin tulosyllätyksiin, huomataan, että positiivisen tulosyllätyksen epänormaalit tuotot ovat tilastollisesti merkitseviä vain tulosjulkistuspäivänä. Sen sijaan negatiivinen tulosyllätys aiheuttaa tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja useina päivinä. Näiden tulosten valossa Suomen osakemarkkinat eivät täytä markkinatehokkuuden keskivahvoja ehtoja negatiivisen tulosyllätyksen ilmetessä. Osakkeen likviditeetti saa tilastollisesti merkitseviä arvoja päivinä [0, 5] positiivisen ja negatiivisen tulosyllätyksen yhteydessä, mutta siitä huolimatta sen selitysvoima jää heikoksi.