Perehdyttämisestä oppimiseen
Haverinen, Elina (2012)
Haverinen, Elina
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen perehdyttämisprosessi tukee yksilön oppimista. Aihetta tarkastellaan perehdyttämisprosessia läpikäyneen yksilön, henkilöstötoimen, esimiehen sekä perehdytettävän kollegan näkökulmasta.
Tutkimuksessa tarkastellaan perehdyttämistä osana henkilöstöjohtamista. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttämisen yhteydessä käsitellään yksilön hyvinvointiin liittyviä FIT-näkökulmaa, realistista työnkuvaa sekä sosiaalistumista. Lisäksi teoriassa käsitellään perehdyttämisprosessia, joka on jaettu esityöhön, organisaatioon ja lähimpään työyhteisöön perehdyttämiseen, työnopastukseen sekä palautteeseen ja seurantaan. Perehdyttämisen ensisijaisena tavoitteena on puolestaan yksilön oppiminen, jota lähestytään Kolbin mallin avulla.
Tutkimuksen empiriaosa on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineisto koostuu kuudestatoista haastattelusta kattaen erään yrityksen työntekijöitä, työnjohtajia, asiantuntijoita sekä päälliköitä. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä analyysitapaa sulkematta kuitenkaan pois tutkimuksen teoriasidonnaista luonnetta. Perehdyttämisprosessin arvioinnissa sovellettiin puolestaan Kirkpatrickin neljän vaiheen mallia, jonka varaan rakennettiin tutkimuksen johtopäätökset.
Yksilön oppimisen kannalta on tärkeää, että perehdyttämisprosessin jokainen vaihe tukee toisiaan tarjoten kokonaiskuvan perehdytettävästä kokonaisuudesta. Prosessin arviointiin perustuen toimeksiantoyrityksen perehdyttämisprosessien kehittämiskohteet kohdistuvat työntekijöiden perehdyttämisessä työnopastukseen ja seurantaan. Erityisesti kehitystarve kohdistuu työnopastuksen tueksi suunniteltuun osaamiskorttiin ja työnopastajien kouluttamiseen. Asiantuntijoiden perehdyttämisessä kehitystarve kohdistuu perehdyttämissuunnitelman ympärille. Perehdyttämisestä toivotaan nykyistä suunnitelmallisempaa ja sille tulisi taata riittävä aika työsuhteen alussa.
Tutkimuksessa tarkastellaan perehdyttämistä osana henkilöstöjohtamista. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttämisen yhteydessä käsitellään yksilön hyvinvointiin liittyviä FIT-näkökulmaa, realistista työnkuvaa sekä sosiaalistumista. Lisäksi teoriassa käsitellään perehdyttämisprosessia, joka on jaettu esityöhön, organisaatioon ja lähimpään työyhteisöön perehdyttämiseen, työnopastukseen sekä palautteeseen ja seurantaan. Perehdyttämisen ensisijaisena tavoitteena on puolestaan yksilön oppiminen, jota lähestytään Kolbin mallin avulla.
Tutkimuksen empiriaosa on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineisto koostuu kuudestatoista haastattelusta kattaen erään yrityksen työntekijöitä, työnjohtajia, asiantuntijoita sekä päälliköitä. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä analyysitapaa sulkematta kuitenkaan pois tutkimuksen teoriasidonnaista luonnetta. Perehdyttämisprosessin arvioinnissa sovellettiin puolestaan Kirkpatrickin neljän vaiheen mallia, jonka varaan rakennettiin tutkimuksen johtopäätökset.
Yksilön oppimisen kannalta on tärkeää, että perehdyttämisprosessin jokainen vaihe tukee toisiaan tarjoten kokonaiskuvan perehdytettävästä kokonaisuudesta. Prosessin arviointiin perustuen toimeksiantoyrityksen perehdyttämisprosessien kehittämiskohteet kohdistuvat työntekijöiden perehdyttämisessä työnopastukseen ja seurantaan. Erityisesti kehitystarve kohdistuu työnopastuksen tueksi suunniteltuun osaamiskorttiin ja työnopastajien kouluttamiseen. Asiantuntijoiden perehdyttämisessä kehitystarve kohdistuu perehdyttämissuunnitelman ympärille. Perehdyttämisestä toivotaan nykyistä suunnitelmallisempaa ja sille tulisi taata riittävä aika työsuhteen alussa.