"Bring the Vast Unthinkable Down to Earth": Popularization and Usability in A Short History of Nearly Everything by Bill Bryson and Its Finnish Translation
Hautala, Emmi (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen miten popularisointi ja käytettävyys näkyvät Bill Brysonin kirjassa A Short History of Nearly Everything ja sen suomennoksessa Lyhyt historia lähes kaikesta (suom. Markku Päkkilä). Käytettävyydessä keskityin yhteen sen alalajiin, audience designiin. Vaikka popularisointia ja käytettävyyttä on tutkittu paljon, en löytänyt yhtäkään tutkimusta, jossa niitä tarkasteltaisiin yhdessä. Tutkimuksessa näyttäisi olevan aukko, mistä syystä näitä kahta näkökulmaa, käytettävyyttä ja popularisointia, on syytä yhdistää käännöstutkimuksen teossa. Tässä tutkielmassa minua kiinnostivat kaksi kysymystä: onko lähdetekstissä ja käännöksessä eritasoista popularisointia ja miten lähtöteksti ja käännös ottavat käyttäjän huomioon. Ennakko-oletukseni oli, että lähdetekstin ja suomennoksen popularisointi oli samalla tasolla. Koska analysoin materiaalia kahdesta eri näkökulmasta, nojauduin kahteen eri teoriapohjaan. Käytettävyyden teoriapohjana käytin Allan Bellin kehittämää audience designia ja sen luokittelua eritasoisiin vastaanottajiin. Popularisoinnissa puolestaan keskityin huumoriin ja termien lisäämiseen tai poistamiseen, koska ne nousivat materiaalista selkeimmin esiin. Materiaaliksi valikoitui Bill Brysonin kirja A Short History of Nearly Everything ja sen suomennos, koska olin lukenut molemmat kirjat aiemmin. Molemmissa kirjoissa on kuusi lukua sekä useita alalukuja. Kirjojen laajuuden takia rajasin materiaalin vain kunkin luvun kahteen ensimmäiseen alalukuun. Analysoinnissa hyödynsin itseäni ja omaa kokemustani popularisoidusta kirjallisuudesta, eli suoritin heuristista arviointia. Lisäksi haastattelin lyhyesti kääntäjä Markku Päkkilää LinkedIn-verkkopalvelussa. Analysoinnin jälkeen ennakko-oletukseni osoittautui oikeaksi; lähdetekstissä ja käännöksessä ei ollut eritasoista popularisointia ja ne olivat molemmat ottaneet käyttäjän huomioon muun muassa selittämällä annettuja termejä ja tarjoamalla hyvin laajan hakusanaluettelon. Tutkimukseni loppupäätelmäksi tulikin se, että tässä kyseisessä materiaalissa käytettävyys ja popularisointi ovat hyvin lähellä toisiaan. Jos muiden tutkijoiden tuloksista käy ilmi, että näin on myös muussa popularisoidussa kirjallisuudessa, tätä tutkimustulosta voidaan hyödyntää parantamalla popularisoidun kirjallisuuden käytettävyyttä. Lisäksi tämä tutkimustulos voi rohkaista lisää tutkijoita popularisoinnin pariin.