Kehityskeskusteluiden hyödyntäminen osaamisen johtamisessa Vaasan kaupungin esimiehillä
Huhtala, Anneli (2014)
Huhtala, Anneli
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa ja kireä taloudellinen tilanne korostavat entisestään henkilöstön osaamisen merkitystä kuntaorganisaatiossa. Osaava henkilöstö on se voimavara, jonka avulla jatkossakin pystytään tarjoamaan palvelut kuntalaisille. Osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan ja työtehtävät vaativat entistä monipuolisempaa ja pidemmälle menevää osaamista. Esimiesten tehtävänä on kartoittaa henkilöstön tämän hetken osaamistasoa ja suunnitella miten tulevaisuuden osaamisvajeeseen tullaan vastaamaan. Kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisessa keskeisessä asemassa, kun arvioidaan, kehitetään ja suunnataan työntekijöiden osaamista kohti organisaation tavoitteita.
Teoreettinen viitekehys rakentuu tulosjohtamisesta ja osaamisen johtamisesta. Tutkimusongelmaan, miten yksilötason osaamisesta saadaan koko yhteisön osaamista, haettiin vastausta tarkentavien kysymysten avulla: osaamisen johtamisen toteutuminen kehityskeskusteluissa, käytössä olevat keinot osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, kehityskeskusteluista saatujen kehittämisideoiden hyödyntäminen ja kehityskeskusteluiden osuus esimiehen omassa johtamistyössä. Vastauksia kysymyksiin haettiin kirjallisuudesta ja haastatteluista.. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vaasan kaupungin esimiehet eri hallintokunnista.
Tulosjohtamisen myötä kehityskeskustelut on otettu myös kuntasektorilla käyttöön. Tulosjohtamisen kautta markkinapohjainen ajattelu levisi myös julkishallintoon. Tulosjohtamisessa pyritään käyttämään henkilöstön kyvykkyyttä täysimittaiseesti hyväksi, saada aikaan tuloksia ja organisaatio menestymään. Osaamisen johtaminen on suuntaus, joka on muotoutunut vähitellen monien koulukuntien kautta. Osaamisen johtaminen on yksi henkilöstöjohtamisen osa-alue ja sen tavoitteena on jatkuva osaamisen kehittäminen, lähtökohtana organisaation visio, strategia ja tavoitteet. Osaamisen strategisella johtamisella pyritään varmistamaan yksilöllinen ja yhteisöllinen kokonaisosaaminen, joka vahvistaa työyhteisöjen toimivuutta. Osaamisen kehittäminen vaati sitä, että siihen paneudutaan ja kaikki työyhteisöön kuuluvat ovat siihen sitoutuneita. Esimies on avainasemassa osaamisen johtamisessa ja hyvänä työkaluna siinä ovat kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut ovat työyhteisössä ainutlaatuinen tilaisuus esimiehen ja työntekijän väliselle palautteen annolle ja kehittymiselle.
Vaasan kaupungin esimiehet sekä ylemmät että lähiesimiehet pitävät kehityskeskustelut säännöllisesti kerran vuodessa. Esimiehet valmistautuvat kehityskeskusteluihin ennakkoon ja tekevät niistä muistiinpanot. Kehityskeskusteluiden keskeisenä teemana on kaikilla osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. Säännöllisyys tuo tullessaan seurannan siitä ovatko sovitut asiat toteutuneet. Osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulee vahvistaa omaa johtamistaan, työntekijöiden osaamista, sen kehittymistä sekä pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta koko työyhteisössä. Esimiehet ovat vaativassa roolissa kun he mahdollistavat työntekijöiden osaamisen ja luovat työyhteisöön sellaisen ilmapiirin, joka edesauttaa osaamista. Vaasan kaupungissa kehityskeskusteluista saadut kehittämisideat ja -ajatukset käsiteltiin aina vuosittain omassa organisaatiossa, jossa niitä myös hyödynnettiin. Yhteenvetoa keskitetysti ei koko kaupunki tasolla toistaiseksi tehdä. Kehityskeskusteluiden hyödyntäminen laajemmin läpi koko organisaation, voisi tapahtua ainakin aluksi, esimerkiksi työyhteisökyselyn yhteydessä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu tulosjohtamisesta ja osaamisen johtamisesta. Tutkimusongelmaan, miten yksilötason osaamisesta saadaan koko yhteisön osaamista, haettiin vastausta tarkentavien kysymysten avulla: osaamisen johtamisen toteutuminen kehityskeskusteluissa, käytössä olevat keinot osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, kehityskeskusteluista saatujen kehittämisideoiden hyödyntäminen ja kehityskeskusteluiden osuus esimiehen omassa johtamistyössä. Vastauksia kysymyksiin haettiin kirjallisuudesta ja haastatteluista.. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vaasan kaupungin esimiehet eri hallintokunnista.
Tulosjohtamisen myötä kehityskeskustelut on otettu myös kuntasektorilla käyttöön. Tulosjohtamisen kautta markkinapohjainen ajattelu levisi myös julkishallintoon. Tulosjohtamisessa pyritään käyttämään henkilöstön kyvykkyyttä täysimittaiseesti hyväksi, saada aikaan tuloksia ja organisaatio menestymään. Osaamisen johtaminen on suuntaus, joka on muotoutunut vähitellen monien koulukuntien kautta. Osaamisen johtaminen on yksi henkilöstöjohtamisen osa-alue ja sen tavoitteena on jatkuva osaamisen kehittäminen, lähtökohtana organisaation visio, strategia ja tavoitteet. Osaamisen strategisella johtamisella pyritään varmistamaan yksilöllinen ja yhteisöllinen kokonaisosaaminen, joka vahvistaa työyhteisöjen toimivuutta. Osaamisen kehittäminen vaati sitä, että siihen paneudutaan ja kaikki työyhteisöön kuuluvat ovat siihen sitoutuneita. Esimies on avainasemassa osaamisen johtamisessa ja hyvänä työkaluna siinä ovat kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut ovat työyhteisössä ainutlaatuinen tilaisuus esimiehen ja työntekijän väliselle palautteen annolle ja kehittymiselle.
Vaasan kaupungin esimiehet sekä ylemmät että lähiesimiehet pitävät kehityskeskustelut säännöllisesti kerran vuodessa. Esimiehet valmistautuvat kehityskeskusteluihin ennakkoon ja tekevät niistä muistiinpanot. Kehityskeskusteluiden keskeisenä teemana on kaikilla osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. Säännöllisyys tuo tullessaan seurannan siitä ovatko sovitut asiat toteutuneet. Osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulee vahvistaa omaa johtamistaan, työntekijöiden osaamista, sen kehittymistä sekä pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta koko työyhteisössä. Esimiehet ovat vaativassa roolissa kun he mahdollistavat työntekijöiden osaamisen ja luovat työyhteisöön sellaisen ilmapiirin, joka edesauttaa osaamista. Vaasan kaupungissa kehityskeskusteluista saadut kehittämisideat ja -ajatukset käsiteltiin aina vuosittain omassa organisaatiossa, jossa niitä myös hyödynnettiin. Yhteenvetoa keskitetysti ei koko kaupunki tasolla toistaiseksi tehdä. Kehityskeskusteluiden hyödyntäminen laajemmin läpi koko organisaation, voisi tapahtua ainakin aluksi, esimerkiksi työyhteisökyselyn yhteydessä.