Kauhajoen etuliitteellisten sukunimien syntyhistoriaa
Yli-Kyyny, Katja (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani käsittelee Kauhajoen etuliitteellisten sukunimien syntyhistoriaa. Etuliitteelliset nimet eivät juurikaan ole kiinnostaneet tutkijoita, joten kattavaa tutkimusta nimistä ja niiden syntytavasta ei ole olemassa. Aihetta on käsitellyt Talvikki Lusa (1989) pro gradu –tutkielmassaan. Lisäksi etuliitteellisten nimien synnystä on mainintoja pohjalaisissa paikallishistorioissa, sillä nimityyppiä pidetään Pohjanmaalle tyypillisenä. Yleisen käsityksen mukaan etuliitteelliset sukunimet ovat syntyneet etuliitteellisten talonnimien pohjalta. Etuliitteelliset talonnimet syntyivät talojen halkomisten yhteydessä. Uudelle lohkotilalle annettiin nimi, jonka perusosana oli kantatalon nimi, johon liitettiin jokin uutta taloa identifioiva etuliite.
Tutkielman tavoitteena on selvittää Kauhajoen etuliitteellisissä sukunimissä esiintyvien etuliitteiden määrä, ikä ja nimenantoperusteet. Tarkastelen myös etuliitteellisten nimien syntytapaa ja sitä koskevan teorian paikkansapitävyyttä. Myös nimien perusosina olevien talonnimien etymologiaa käsitellään lyhyesti. Aineisto koostuu 212 etuliitteellisestä sukunimestä, jotka ovat syntyneet Kauhajoella. Tärkeimpiä lähteitä aineiston keruussa ovat olleet Kauhajoen rippikirjat, maarekisterikirjat sekä talojen halkomisasiakirjat karttoineen.
Aineistossa esiintyy 39 eri etuliitettä. Vanhimmat etuliitteet ovat syntyneet jo 1700-luvun puolivälin jälkeen, ja uusia etuliitteitä on otettu käyttöön vielä 1900-luvun alku-puolella. Etuliitteiden nimenantoperusteena on useimmiten ollut talon sijainti. Teoria etuliitteellisten sukunimien synnystä osoittautui riittämättömäksi. Ainoastaan 72,9 % sukunimistä pohjautuu viralliseen talonnimeen. Näistä sukunimistä suurin osa pohjautuu talonnimiin, jotka ovat syntyneet ennen halkomista, ei halkomisen yhteydessä. Olemassa olevalla nimimallilla on näyttänyt olevan suuri merkitys nimenmuodostuksessa.
Etuliitteelliset sukunimet ovat merkittävä osa Kauhajoen nimistöä. Nimityyppi on ollut käytössä vuosisatoja, mikä osoittaa sen suosituksi ja produktiiviseksi nimenmuodostus-tavaksi. Etuliitteellinen talonnimi toimi aikanaan statussymbolina, mikä osaltaan piti tämän nimimallin suosiota yllä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää Kauhajoen etuliitteellisissä sukunimissä esiintyvien etuliitteiden määrä, ikä ja nimenantoperusteet. Tarkastelen myös etuliitteellisten nimien syntytapaa ja sitä koskevan teorian paikkansapitävyyttä. Myös nimien perusosina olevien talonnimien etymologiaa käsitellään lyhyesti. Aineisto koostuu 212 etuliitteellisestä sukunimestä, jotka ovat syntyneet Kauhajoella. Tärkeimpiä lähteitä aineiston keruussa ovat olleet Kauhajoen rippikirjat, maarekisterikirjat sekä talojen halkomisasiakirjat karttoineen.
Aineistossa esiintyy 39 eri etuliitettä. Vanhimmat etuliitteet ovat syntyneet jo 1700-luvun puolivälin jälkeen, ja uusia etuliitteitä on otettu käyttöön vielä 1900-luvun alku-puolella. Etuliitteiden nimenantoperusteena on useimmiten ollut talon sijainti. Teoria etuliitteellisten sukunimien synnystä osoittautui riittämättömäksi. Ainoastaan 72,9 % sukunimistä pohjautuu viralliseen talonnimeen. Näistä sukunimistä suurin osa pohjautuu talonnimiin, jotka ovat syntyneet ennen halkomista, ei halkomisen yhteydessä. Olemassa olevalla nimimallilla on näyttänyt olevan suuri merkitys nimenmuodostuksessa.
Etuliitteelliset sukunimet ovat merkittävä osa Kauhajoen nimistöä. Nimityyppi on ollut käytössä vuosisatoja, mikä osoittaa sen suosituksi ja produktiiviseksi nimenmuodostus-tavaksi. Etuliitteellinen talonnimi toimi aikanaan statussymbolina, mikä osaltaan piti tämän nimimallin suosiota yllä.