Yhteinen arvonluonti yrityssuhteissa - Tarkastelussa ohjelmistoyritysten ja konepajayritysten väliset suhteet
Vuori, Kimmo (2014)
Vuori, Kimmo
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Viime vuosina jotkin ohjelmistoalihankintaa tuotteissaan käyttävät yritykset ovat alkaneet käyttää mm. Intiassa toimivien ohjelmistoyritysten palveluja, koska nuo yritykset pystyvät tarjoamaan palvelunsa suomalaisia ohjelmistoyrityksiä edullisemmalla hintatasolla. Voidaan siis kysyä, että millä kilpailumenetelmällä suomalaiset ohjelmistoyritykset voisivat vastata hintakilpailuhaasteeseen?
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu yhteisen arvonluonnin malliin, jossa toimittaja ja asiakas yhdessä suunnittelevat loppuasiakkaan tarpeisiin soveltuvan tuotteen. Yhteisessä arvonluonnissa toimittaja ei siis suunnittele tuotetta oman näkemyksensä mukaan, eikä asiakas anna valmista suunnitelmaa siitä, millaisen tuotteen hän haluaa. Tässä tutkielmassa yhteinen arvonluonti sovitettiin ensin ohjelmistoyrityksen ja konepajayrityksen väliseen suhteeseen. Sen jälkeen selvitettiin haastatteluin, miten yritysten väliset suhteet rakentuvat tällä hetkellä. Lopuksi haastatteluista tehtyjä yhteenvetoja verrattiin yhteisen arvonluonnin teoriaan.
Hintatekijällä on ohjelmistoyritysten ja konepajayritysten välisissä suhteissa vielä vähäinen merkitys, joskin sen merkitys on kasvusuunnassa. Konepajayrityksille edullista hintaa merkittävämpi tekijä on saada ohjelmistoyrityksiltä osaamista ja kehitysideoita. Näiden tekijöiden perusteella voidaan todeta, että yhteinen arvonluonti on parempi kilpailutekijä, kuin mitä edullinen hinta. Suomessa yhteisen arvonluonnin käyttö yrityssuhteissa on mahdollista, sillä sen pääajatuksena on osaamisella kilpaileminen, jota voidaan aina parantaa, eikä hinnalla kilpaileminen, jota on vaikeampi kalliissa Suomessa tehdä. Siirtyminen yhteiseen arvonluontiin on täysin mahdollista, sillä yritysten välisistä pitkään kestäneistä suhteista on jo nyt löydettävissä yhteisen arvonluonnin piirteitä, joita pidetäänkin sekä ohjelmistoyrityksissä, että konepajayrityksissä myönteisinä piirteinä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu yhteisen arvonluonnin malliin, jossa toimittaja ja asiakas yhdessä suunnittelevat loppuasiakkaan tarpeisiin soveltuvan tuotteen. Yhteisessä arvonluonnissa toimittaja ei siis suunnittele tuotetta oman näkemyksensä mukaan, eikä asiakas anna valmista suunnitelmaa siitä, millaisen tuotteen hän haluaa. Tässä tutkielmassa yhteinen arvonluonti sovitettiin ensin ohjelmistoyrityksen ja konepajayrityksen väliseen suhteeseen. Sen jälkeen selvitettiin haastatteluin, miten yritysten väliset suhteet rakentuvat tällä hetkellä. Lopuksi haastatteluista tehtyjä yhteenvetoja verrattiin yhteisen arvonluonnin teoriaan.
Hintatekijällä on ohjelmistoyritysten ja konepajayritysten välisissä suhteissa vielä vähäinen merkitys, joskin sen merkitys on kasvusuunnassa. Konepajayrityksille edullista hintaa merkittävämpi tekijä on saada ohjelmistoyrityksiltä osaamista ja kehitysideoita. Näiden tekijöiden perusteella voidaan todeta, että yhteinen arvonluonti on parempi kilpailutekijä, kuin mitä edullinen hinta. Suomessa yhteisen arvonluonnin käyttö yrityssuhteissa on mahdollista, sillä sen pääajatuksena on osaamisella kilpaileminen, jota voidaan aina parantaa, eikä hinnalla kilpaileminen, jota on vaikeampi kalliissa Suomessa tehdä. Siirtyminen yhteiseen arvonluontiin on täysin mahdollista, sillä yritysten välisistä pitkään kestäneistä suhteista on jo nyt löydettävissä yhteisen arvonluonnin piirteitä, joita pidetäänkin sekä ohjelmistoyrityksissä, että konepajayrityksissä myönteisinä piirteinä.