MIHIN JÄI TUJO?:Tulosjohtaminen Vaasan keskussairaalan operatiivisen tulosalueen ohjausjärjestelmänä
Viitala, Tuija (2010)
Viitala, Tuija
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman yhtenä osatavoitteena on ohjata ja uudistaa johtamiskäytäntöjä. Kehittämishaasteina korostuvat muun muassa tuloksellisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen tapahtuu monien eri yhteistyökumppaneiden avulla. Vaasan keskussairaalassa tehdyissä selvityksistä nousi esille operatiivisen toiminnan kehittämisalueita, joista yksi keskeisimmistä oli operatiivisen toiminnan suunnittelu ja toiminnan sujuvuuden parantaminen sekä tuottavuuden parantaminen. Vaasan sairaanhoitopiirin hallinto on uudistuksen ja kehityksen kohteena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käytännön ohjausjärjestelmiä erikoissairaanhoidon johtamistyön välineenä. Mitä on tänä päivänä terveydenhuollon organisaation tulosjohtaminen ja mitä merkitystä tulosjohtamisella on erikoissairaanhoidon operatiivisen toiminnan organisoinnissa? Tutkielmassa tarkasteltiin myös Vaasan keskussairaalan operatiivisen tulosalueen lähiesimiesten kokemuksia tulosjohtamisesta ja sitä, miten erilaiset ohjausjärjestelmät palvelevat johtamistyötä?
Tutkimusaineistoa kerättiin kirjallisuuden ja empiirisen tutkimusotteen avulla. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin johtamisen osa-alueesta ohjaamista ja tulosjohtamista. Yksi avainkäsitteistä oli ohjausjärjestelmät, joilla tarkoitettiin viitekehystä, minkä puitteissa organisoidaan ja johdetaan toimintaa. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä tarkasteltiin julkisen sektorin erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa haastateltiin 15 erikoissairaanhoidon osastonhoitajaa. Teemahaastattelut suoritettiin syksyllä 2009. Analysoinnissa käytettiin apuna kirjallisuuskatsauksesta esiin tulleita teema-alueiden ja ohjausmuotoja tarkasteltiin Lennart Lundquistin (1992) ja Ulla Idänpään-Heikkilän (2007) ajatuksista muodostunutta mallia.
Jatkuvat muutokset koettiin erikoissairaanhoidon suurimmaksi haasteeksi. Operatiivisen tulosalueella optimaalinen johtamistapa on tilanneriippuvainen. Ensisijaisesti toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen vaikutti sairaalan strategia sekä kyseisen aikakauden trendit ja odotukset. Lisäksi toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen vaikuttivat raha, sen hetkinen taloustilanne, laatu ja potilaiden tarpeet. Toisena suurena haasteena koettiin erikoissairaanhoidon lyhytkestoisuus ja resurssien oikea käyttö. Tulosalueella käytettiin monia erilaisia mittareita erikoisalasta riippuen. Kritiikkiä saivat osakseen laatutyöhön kuluva ajan käyttö, erilaisten projektitöiden runsaus ja niistä saadun hyödyn heikkoa hyödyntämistä sekä henkilöstöhallinnon yksikön sanelemat tehtävät. Informaatiotekniikan kehittymisestä johtuvat uusien ohjelmistojen käyttöönotto sai myös kritiikkiä osakseen. Jatkuvat muutokset olivat tuoneet lisäpaineita henkilöstön koulutukseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen. Luomalla avoin keskusteluilmapiiri työyhteisöön oli paras keino edistää tuloksellisuutta ja tehokkuutta erikoissairaanhoidossa. Haastateltavat antoivat hyvän arvosanan hoitohenkilökunnan väliselle keskusteluilmapiirille, mutta sairaalan sisäiseen ja operatiivisen tulosalueen keskusteluilmapiirissä olisi parantamisen varaa. Operatiivisen tulosalueen keskusteluilmapiiriä leimasi reviiriajattelu sekä omien intressien ajaminen. Tulosalueen osastonhoitajat kokivat tekevänsä työtä yksin, sivussa muista ja muusta toiminnasta. Hallitun kokonaisuuden kannalta tarvitaan avointa ja rehellistä vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen kesken.
Tulosjohtamisen merkitystä erikoissairaanhoidon operatiivisen toiminnan organisoinnissa oli kiistaton. Otantajoukosta valtaosa kannatti tulosjohtamista. Erilaisilla organisaation ohjausmenetelmillä on merkitystä tämän päivän johtamistyössä. Epäsuorilla ohjauksen keinoilla on siis tämän tutkimuksen valossa parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa käytännön palvelutuotantoon.
Tutkimusaineistoa kerättiin kirjallisuuden ja empiirisen tutkimusotteen avulla. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin johtamisen osa-alueesta ohjaamista ja tulosjohtamista. Yksi avainkäsitteistä oli ohjausjärjestelmät, joilla tarkoitettiin viitekehystä, minkä puitteissa organisoidaan ja johdetaan toimintaa. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä tarkasteltiin julkisen sektorin erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa haastateltiin 15 erikoissairaanhoidon osastonhoitajaa. Teemahaastattelut suoritettiin syksyllä 2009. Analysoinnissa käytettiin apuna kirjallisuuskatsauksesta esiin tulleita teema-alueiden ja ohjausmuotoja tarkasteltiin Lennart Lundquistin (1992) ja Ulla Idänpään-Heikkilän (2007) ajatuksista muodostunutta mallia.
Jatkuvat muutokset koettiin erikoissairaanhoidon suurimmaksi haasteeksi. Operatiivisen tulosalueella optimaalinen johtamistapa on tilanneriippuvainen. Ensisijaisesti toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen vaikutti sairaalan strategia sekä kyseisen aikakauden trendit ja odotukset. Lisäksi toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen vaikuttivat raha, sen hetkinen taloustilanne, laatu ja potilaiden tarpeet. Toisena suurena haasteena koettiin erikoissairaanhoidon lyhytkestoisuus ja resurssien oikea käyttö. Tulosalueella käytettiin monia erilaisia mittareita erikoisalasta riippuen. Kritiikkiä saivat osakseen laatutyöhön kuluva ajan käyttö, erilaisten projektitöiden runsaus ja niistä saadun hyödyn heikkoa hyödyntämistä sekä henkilöstöhallinnon yksikön sanelemat tehtävät. Informaatiotekniikan kehittymisestä johtuvat uusien ohjelmistojen käyttöönotto sai myös kritiikkiä osakseen. Jatkuvat muutokset olivat tuoneet lisäpaineita henkilöstön koulutukseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen. Luomalla avoin keskusteluilmapiiri työyhteisöön oli paras keino edistää tuloksellisuutta ja tehokkuutta erikoissairaanhoidossa. Haastateltavat antoivat hyvän arvosanan hoitohenkilökunnan väliselle keskusteluilmapiirille, mutta sairaalan sisäiseen ja operatiivisen tulosalueen keskusteluilmapiirissä olisi parantamisen varaa. Operatiivisen tulosalueen keskusteluilmapiiriä leimasi reviiriajattelu sekä omien intressien ajaminen. Tulosalueen osastonhoitajat kokivat tekevänsä työtä yksin, sivussa muista ja muusta toiminnasta. Hallitun kokonaisuuden kannalta tarvitaan avointa ja rehellistä vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen kesken.
Tulosjohtamisen merkitystä erikoissairaanhoidon operatiivisen toiminnan organisoinnissa oli kiistaton. Otantajoukosta valtaosa kannatti tulosjohtamista. Erilaisilla organisaation ohjausmenetelmillä on merkitystä tämän päivän johtamistyössä. Epäsuorilla ohjauksen keinoilla on siis tämän tutkimuksen valossa parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa käytännön palvelutuotantoon.