Osakemarkkinaintegraatio ja sen vaikutus kansainvälisen hajauttamisen kannattavuuteen
Vierola, Terhi (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Aikaisempien tutkimusten mukaan etenkin suuret kansalliset osakemarkkinat ovat integroituneet viime vuosikymmenen aikana, minkä seurauksena sijoittajien hajautushyödyt ovat heikentyneet. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia ovatko Iso-Britannian, Saksan, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan osakemarkkinat yhteisintegroituneet ja jos ovat, niin miten tämä vaikuttaa kansainvälisen hajauttamisen kannattavuuteen. Integraatiota tutkittaessa pyritään selvittämään, kuinka paljon kyseisten osakemarkkinoiden innovaatiot vaikuttavat toisiin markkinoihin ja kuinka nopeasti nämä innovaatiot välittyvät
eteenpäin.
Aineistona käytetään kyseisten osakemarkkinoiden päivittäisiä osakemarkkinaindeksejä vuosilta 1998–2007. Menetelmänä käytetään vektorivirheenkorjausmallia (VECM), jonka avulla pystytään selvittämään, kuinka monta yhteisintegroitunutta relaatiota indeksien väliltä voidaan löytää pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkielmassa käytetään varianssikompositiota ja impulssivastefunktioita. Näiden avulla saadaan tietoa enemmän
osakeindeksien välisestä lyhyen aikavälin dynamiikasta.
Tulosten mukaan Iso-Britannian, Saksan, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan väliltä löydettiin yksi yhteisintegroitunut vektori. Tämä kertoo siitä, että pitkällä aikavälillä kyseiset osakemarkkinat jakavat yhteisen stokastisen trendin ja näin ollen kansainvälinen hajauttaminen ei olisi kyseisille markkinoille kannattavaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yhteisintegroituneita vektoreita voi olla lähemmäs kymmenen, joten yhden vektorin löytyminen ei kerro kovinkaan vahvasta integraatiosta. Granger- kausaalisuustesti osoitti, että yksikään osakemarkkinoista ei ole täysin riippumaton toisista. Testin mukaan Iso-Britannia, Saksa ja Venäjä olivat dominoivimmat markkinat ja vaikuttivat muiden osakemarkkinoiden innovaatioihin. Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että usein kehittyneet osakemarkkinat olivat integroituneempia keskenään kuin kehittyvien markkinoiden kanssa. Sama päti toisin päin, sillä Venäjä dominoi Baltian maita enemmän kuin Iso-Britannia.
eteenpäin.
Aineistona käytetään kyseisten osakemarkkinoiden päivittäisiä osakemarkkinaindeksejä vuosilta 1998–2007. Menetelmänä käytetään vektorivirheenkorjausmallia (VECM), jonka avulla pystytään selvittämään, kuinka monta yhteisintegroitunutta relaatiota indeksien väliltä voidaan löytää pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkielmassa käytetään varianssikompositiota ja impulssivastefunktioita. Näiden avulla saadaan tietoa enemmän
osakeindeksien välisestä lyhyen aikavälin dynamiikasta.
Tulosten mukaan Iso-Britannian, Saksan, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan väliltä löydettiin yksi yhteisintegroitunut vektori. Tämä kertoo siitä, että pitkällä aikavälillä kyseiset osakemarkkinat jakavat yhteisen stokastisen trendin ja näin ollen kansainvälinen hajauttaminen ei olisi kyseisille markkinoille kannattavaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yhteisintegroituneita vektoreita voi olla lähemmäs kymmenen, joten yhden vektorin löytyminen ei kerro kovinkaan vahvasta integraatiosta. Granger- kausaalisuustesti osoitti, että yksikään osakemarkkinoista ei ole täysin riippumaton toisista. Testin mukaan Iso-Britannia, Saksa ja Venäjä olivat dominoivimmat markkinat ja vaikuttivat muiden osakemarkkinoiden innovaatioihin. Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että usein kehittyneet osakemarkkinat olivat integroituneempia keskenään kuin kehittyvien markkinoiden kanssa. Sama päti toisin päin, sillä Venäjä dominoi Baltian maita enemmän kuin Iso-Britannia.