Kuntaliitoksen vaikutukset entisen Ullavan kunnan kannalta
Valli, Jenni (2012)
Valli, Jenni
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi 11.5.2005. Tämän jälkeen suomalainen kuntakenttä on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus oli kunnallishallinnon ja -palveluiden tähän mennessä suurin uudistus Suomen koko historiassa. Sen sisältö voidaan jakaa kuntajakoon ja kuntien yhdistämiseen liittyvään keskusteluun sekä kuntatasolla toteutettavaan palvelutoiminnan yhteistyöhön. Uudistuksen syiksi voidaan nähdä esimerkiksi Suomen ikä- ja yhteiskuntarakenteen muutos ja muuttoliike, joiden vuoksi vanhoja toimintatapoja oli syytä muuttaa uusia haasteita vastaa-viksi. Tarkoituksena on ollut vahvistaa nykyistä kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palveluiden tuotantotapoja ja organisointia, uusia kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkastaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lähemmin Kokkolassa tapahtunutta monikuntaliitosta, jossa Kokkolan kaupunkiin yhdistyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Yhdistyminen tapahtui 1.1.2009. Kaikki Kokkolaan liitetyt kunnat olivat pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia. Liitoksen jälkeen ne tulivat osaksi yli 45 000 asukkaan kaupungin kokonaisuutta, joten niiden tehtäväkenttä ja palvelurakenne tuli kokemaan huomattavia muutoksia.
Tutkielmassa tarkasteltiin Kokkolan monikuntaliitoksen vaikutuksia entisen Ullavan kunnan palvelura-kenteeseen kunnan asukkaiden näkökulmasta. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä maaseutumainen, noin 1 000 asukkaan Ullavan kunta sijaitsee monikuntaliitoksen reuna-alueella, jossa palvelut olivat jo ennestään niukat. Tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä Ullavan asukkaat ovat tapahtuneesta liitoksesta ja sen tuomista muutoksista kunnan palveluihin. Tutkimusaineisto kerättiin satunnaisotoksella valituilla puhelinhaastatteluilla.
Vastauksien perusteella monikuntaliitoksella on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Ulla-van kunnan palveluihin. Suurin osa vastaajista ymmärsi liitoksen tarpeellisuuden ja olivat tyytyväisiä siihen. Muutamat olivat pettyneitä liitoksen etenemisen huonoon tiedottamiseen. Kuntaliitoksen vuoksi-tapahtuneista muutoksista vastaajat olivat tyytymättömimpiä suuren kunnan jäykkyyteen ja byrokratiaan, mikä näkyi esimerkiksi erilaisten lupien hankinnassa ja hitaana palveluna. Myös opettajien vähentäminen ja vanhustenpalveluiden heikkeneminen koettiin huonoina asioina. Myös pitkät välimatkat virastoihin vaikuttivat kuntalaisiin negatiivisesti. Tyytyväisimpiä kuntaliitoksen tuomista muutoksista oltiin esimerkiksi leikkipuistojen ja vuokra-asuntojen kunnon tarkastukseen sekä ihmisten tasavertaiseen kohteluun päätöksiä tehtäessä. Suurimmaksi asiaksi vastauksien takaa nousi kuitenkin pelko tulevaisuutta ja nykyisten palveluiden säilymistä kohtaan.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lähemmin Kokkolassa tapahtunutta monikuntaliitosta, jossa Kokkolan kaupunkiin yhdistyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Yhdistyminen tapahtui 1.1.2009. Kaikki Kokkolaan liitetyt kunnat olivat pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia. Liitoksen jälkeen ne tulivat osaksi yli 45 000 asukkaan kaupungin kokonaisuutta, joten niiden tehtäväkenttä ja palvelurakenne tuli kokemaan huomattavia muutoksia.
Tutkielmassa tarkasteltiin Kokkolan monikuntaliitoksen vaikutuksia entisen Ullavan kunnan palvelura-kenteeseen kunnan asukkaiden näkökulmasta. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä maaseutumainen, noin 1 000 asukkaan Ullavan kunta sijaitsee monikuntaliitoksen reuna-alueella, jossa palvelut olivat jo ennestään niukat. Tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä Ullavan asukkaat ovat tapahtuneesta liitoksesta ja sen tuomista muutoksista kunnan palveluihin. Tutkimusaineisto kerättiin satunnaisotoksella valituilla puhelinhaastatteluilla.
Vastauksien perusteella monikuntaliitoksella on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Ulla-van kunnan palveluihin. Suurin osa vastaajista ymmärsi liitoksen tarpeellisuuden ja olivat tyytyväisiä siihen. Muutamat olivat pettyneitä liitoksen etenemisen huonoon tiedottamiseen. Kuntaliitoksen vuoksi-tapahtuneista muutoksista vastaajat olivat tyytymättömimpiä suuren kunnan jäykkyyteen ja byrokratiaan, mikä näkyi esimerkiksi erilaisten lupien hankinnassa ja hitaana palveluna. Myös opettajien vähentäminen ja vanhustenpalveluiden heikkeneminen koettiin huonoina asioina. Myös pitkät välimatkat virastoihin vaikuttivat kuntalaisiin negatiivisesti. Tyytyväisimpiä kuntaliitoksen tuomista muutoksista oltiin esimerkiksi leikkipuistojen ja vuokra-asuntojen kunnon tarkastukseen sekä ihmisten tasavertaiseen kohteluun päätöksiä tehtäessä. Suurimmaksi asiaksi vastauksien takaa nousi kuitenkin pelko tulevaisuutta ja nykyisten palveluiden säilymistä kohtaan.