Verkostot seutukunnan kehityksen tukena: Esimerkkinä Ylä-Savo
Hirvonen, Päivi (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on Ylä-Savon seutukunta (mukaan lukien Rautavaaran kunta) ja siellä toimivat yritykset. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia yhteistyösuhteita alueen kolmen eri toimialan yrityksillä on ja miten yhteistyösuhteet toimivat. Lisäksi työssä etsitään tapoja, joilla yhteistyömuotojen ja verkostojen toimintaa voidaan parantaa sekä kehittää. Tutkimuksen menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsauksen, kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen lisäksi tapaustutkimusta. Tutkimuksen tarkastelukulma on pääosin yksittäisen yrityksen tai verkoston näkökulmasta tapahtuva mikrotaloudellinen. Osittain asioita pohditaan laajemminkin yhteiskunnallisesti, jolloin huomiota kiinnitetään myös seutukunnan kilpailukykyyn.
Tutkielman teoriana käytetään sekä joitakin verkostoteorioita että uusia näkökulmia, jotka vaikuttavat yritysten yhteistyöhön. Näitä verkostoitumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat alueellinen osaamisympäristö innovaatiojärjestelmä sekä verkostojen hallinta ja johtaminen niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin. Lisäksi tarkastellaan verkoston oppimista ja kehittämistä sekä tietotekniikan ja sähköisen verkostotalouden tuomia mahdollisuuksia verkostoille. Empiriaosuuden tietoa on hankittu kyselyllä ja haastatteluilla sekä tiedotteista ja yritysten kotisivuilta. Työskennellessäni kesän vuonna 2001 Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Oy:ssä toimin itse ulkopuolisena tarkkailijana ja käytän saamaani informaatiota työssä. Empiriaosuuden alussa tarkastellaan Ylä-Savoa yritysten toimintaympäristönä ja kerrotaan Ylä-Savon alueella toimivista alueorganisaatioista. Varsinaisessa empiriaosuudessa keskitytään Ylä-Savon seutukunnan kolmeen toimialaan ja niiden klustereihin sekä klustereiden sisäisiin verkostoihin. Nämä toimialat ovat elintarvike, metalli ja matkailu. Tapaustutkimuksia on muutama jokaisesta klusterista.
Tutkimuksessa selvisi, että verkostoitumista ja yritysten ja muiden organisaatioiden välistä yhteistoimintaa harjoitetaan Ylä-Savon alueella. Kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden toimialojen sisällä tapahtui jonkin asteista verkostoitumista. Yhteistyö ja verkostoituminen olivat syntyneet yhtäältä yritysten omista lähtökohdista ja intresseistä ja toisaalta julkisen sektorin hallinnoimista hankkeista ja yhteistyöprojekteista. Huomattavaa oli, että matkailualalla, julkisen sektorin väistyttyä verkoston vetovastuusta, luonnollinen verkostoituminen yrittäjien välillä alkoi. Haastatteluissa selvisi, että kaikilla toimialoilla oli luvassa uusia yhteistyöhankkeita, joista toiveikkaimpana nähdään LUMA-hanke elintarvikealalla. Yritysten verkostoituminen parantaa välillisesti Ylä-Savon seutukunnan tuloksellisuutta.
Tutkimuksen caseissa nousi esiin joitakin kehittämisehdotuksia. Tulevaisuuteen suuntaaville verkostoille tärkeä kehittämisen kohde on yritysten tiedonhallinta ja johtaminen. Tämä tematiikka nojaa vahvasti informaatioteknologian luomiin mahdollisuuksiin sähköisen tiedonvälityksen ja -jakamisen aloilla. Samaan aiheeseen liittyy myös saumaton kommunikaatio ja osaamisen jakaminen. Lisäksi yleisellä tasolla verkostojen toiminnalle ja kehittymiselle on olennaista eri tahojen keskinäinen luottamus ja kitkattomat sosiaaliset suhteet. Etenkin julkisen ja yksityisen sektorin välisten näkemyserojen kuilu pitäisi saada pienenemään. Ylä-Savossa on eri toimialoilla vahva perusta, ja jos rohkeutta riittää, voi eri toimialojen välinen yhteistyö olla hyvinkin hedelmällistä ja synnyttää uusia palveluja, tuotteita ja jopa yrityksiä.
Tutkielman teoriana käytetään sekä joitakin verkostoteorioita että uusia näkökulmia, jotka vaikuttavat yritysten yhteistyöhön. Näitä verkostoitumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat alueellinen osaamisympäristö innovaatiojärjestelmä sekä verkostojen hallinta ja johtaminen niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin. Lisäksi tarkastellaan verkoston oppimista ja kehittämistä sekä tietotekniikan ja sähköisen verkostotalouden tuomia mahdollisuuksia verkostoille. Empiriaosuuden tietoa on hankittu kyselyllä ja haastatteluilla sekä tiedotteista ja yritysten kotisivuilta. Työskennellessäni kesän vuonna 2001 Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Oy:ssä toimin itse ulkopuolisena tarkkailijana ja käytän saamaani informaatiota työssä. Empiriaosuuden alussa tarkastellaan Ylä-Savoa yritysten toimintaympäristönä ja kerrotaan Ylä-Savon alueella toimivista alueorganisaatioista. Varsinaisessa empiriaosuudessa keskitytään Ylä-Savon seutukunnan kolmeen toimialaan ja niiden klustereihin sekä klustereiden sisäisiin verkostoihin. Nämä toimialat ovat elintarvike, metalli ja matkailu. Tapaustutkimuksia on muutama jokaisesta klusterista.
Tutkimuksessa selvisi, että verkostoitumista ja yritysten ja muiden organisaatioiden välistä yhteistoimintaa harjoitetaan Ylä-Savon alueella. Kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden toimialojen sisällä tapahtui jonkin asteista verkostoitumista. Yhteistyö ja verkostoituminen olivat syntyneet yhtäältä yritysten omista lähtökohdista ja intresseistä ja toisaalta julkisen sektorin hallinnoimista hankkeista ja yhteistyöprojekteista. Huomattavaa oli, että matkailualalla, julkisen sektorin väistyttyä verkoston vetovastuusta, luonnollinen verkostoituminen yrittäjien välillä alkoi. Haastatteluissa selvisi, että kaikilla toimialoilla oli luvassa uusia yhteistyöhankkeita, joista toiveikkaimpana nähdään LUMA-hanke elintarvikealalla. Yritysten verkostoituminen parantaa välillisesti Ylä-Savon seutukunnan tuloksellisuutta.
Tutkimuksen caseissa nousi esiin joitakin kehittämisehdotuksia. Tulevaisuuteen suuntaaville verkostoille tärkeä kehittämisen kohde on yritysten tiedonhallinta ja johtaminen. Tämä tematiikka nojaa vahvasti informaatioteknologian luomiin mahdollisuuksiin sähköisen tiedonvälityksen ja -jakamisen aloilla. Samaan aiheeseen liittyy myös saumaton kommunikaatio ja osaamisen jakaminen. Lisäksi yleisellä tasolla verkostojen toiminnalle ja kehittymiselle on olennaista eri tahojen keskinäinen luottamus ja kitkattomat sosiaaliset suhteet. Etenkin julkisen ja yksityisen sektorin välisten näkemyserojen kuilu pitäisi saada pienenemään. Ylä-Savossa on eri toimialoilla vahva perusta, ja jos rohkeutta riittää, voi eri toimialojen välinen yhteistyö olla hyvinkin hedelmällistä ja synnyttää uusia palveluja, tuotteita ja jopa yrityksiä.