Weibliches Schreiben - männliches Schreiben. Unterschiede im Sprachgebrauch am Beispiel von vier Reportagen in den deutschen Zeitschriften DER SPIEGEL und Stern
Uotila-Fahler, Eeva-Liisa (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani pyrin selvittämään,esiintyykö naisten ja miesten välillä eroja kielenkäytössä ja ennen kaikkea saman aiheen käsittelytavassa, ts. näkökulmassa ja asenteissa.Tutkimusmateriaali koostuu neljästä, kahden nais- ja kahden miespuolisen journalistin kirjoittamasta saksankielisissä DER SPIEGEL- ja Stern-aikakauslehdissä julkaistusta reportaasista.Reportaasit käsittelevät Afganistanin pääkaupungin asukkaiden, etenkin naisten, elämäntilannetta ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen hallitsemassa Kabulissa.
Analyysini perustuu feministisen kielitieteen ja sosiolingvistiikan teorioihin ja tutkimustuloksiin sekä väittämiin ja olettamuksiin naisten ja miesten kielellisestä käyttäytymisestä. Kielenkäytön osalta analysoin reportaaseja sanaston, adjektiivien ja adverbien käytön, sananvalinnan, virkerakenteen, lausumien muotoilun ja seksistisen kielenkäytön valossa. Aiheen käsittelytavan analyysi perustuu teksteistä poimittujen virkkeiden tarkasteluun sekä ns. tunnesanojen eli positiivisten ja negatiivisten sanojen laskemiseen. Eroja voi esiintyä etenkin sananvalinnassa ja aiheen käsittelytavassa, koska kyseinen aihe mahdollisesti laukaisee naisissa voimakkaampia tunnereaktioita kuin miehissä.
Kielenkäytössä ilmeni eroa nais- ja miespuolisten kirjoittajien välillä ainoastaan eri virketyyppien jakautumisessa: miehet näyttävät kirjoittaneen keskimäärin hieman lyhyempiä ja yksinkertaisempia virkkeitä kuin naiset.Kaikki kirjoittajat tarkastelevat tilannetta Kabulin asukkaiden - nimenomaan naisten - näkökulmasta: naiset nähdään uhreina ja heidän asemansa epätoivoisena, Talibanit sen sijaan alistajina ja raakalaismaisina fanaatikkoina. Miespuolisten journalistien tavassa kuvata Kabulin naispuolisten asukkaisen tilannetta ei ole havaittavissa vähättelyä tai kaunistelua saati sitten epähumaanisuutta tai sovinistisuutta. Vahvasti naispainotteinen aihe osoittautui - ennakko-odotusten vastaisesti - nais- ja miespuolisia kirjoittajia yhdistäväksi tekijäksi.
Analyysini perustuu feministisen kielitieteen ja sosiolingvistiikan teorioihin ja tutkimustuloksiin sekä väittämiin ja olettamuksiin naisten ja miesten kielellisestä käyttäytymisestä. Kielenkäytön osalta analysoin reportaaseja sanaston, adjektiivien ja adverbien käytön, sananvalinnan, virkerakenteen, lausumien muotoilun ja seksistisen kielenkäytön valossa. Aiheen käsittelytavan analyysi perustuu teksteistä poimittujen virkkeiden tarkasteluun sekä ns. tunnesanojen eli positiivisten ja negatiivisten sanojen laskemiseen. Eroja voi esiintyä etenkin sananvalinnassa ja aiheen käsittelytavassa, koska kyseinen aihe mahdollisesti laukaisee naisissa voimakkaampia tunnereaktioita kuin miehissä.
Kielenkäytössä ilmeni eroa nais- ja miespuolisten kirjoittajien välillä ainoastaan eri virketyyppien jakautumisessa: miehet näyttävät kirjoittaneen keskimäärin hieman lyhyempiä ja yksinkertaisempia virkkeitä kuin naiset.Kaikki kirjoittajat tarkastelevat tilannetta Kabulin asukkaiden - nimenomaan naisten - näkökulmasta: naiset nähdään uhreina ja heidän asemansa epätoivoisena, Talibanit sen sijaan alistajina ja raakalaismaisina fanaatikkoina. Miespuolisten journalistien tavassa kuvata Kabulin naispuolisten asukkaisen tilannetta ei ole havaittavissa vähättelyä tai kaunistelua saati sitten epähumaanisuutta tai sovinistisuutta. Vahvasti naispainotteinen aihe osoittautui - ennakko-odotusten vastaisesti - nais- ja miespuolisia kirjoittajia yhdistäväksi tekijäksi.