Eduskunta lainsäätäjänä. Kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet lainsäädäntöprosessissa
Turpeinen, Tiina (2008)
Turpeinen, Tiina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen eduskunta on Suomen ylin valtiollinen toimielin, jolle kuuluu lainsäädäntövalta. Lainsäädäntö kuuluu tärkeimpiin valtiollisiin tehtäviin, ja yhteiskunnassamme säädetäänkin yhä enemmän lakeja. Oi-keudellinen sääntely on julkisen vallan tärkein työkalu yhteiskunnan ohjauksessa. Suomessa vuonna 2000 toteutettu perustuslain uudistus vahvisti eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä, mikä oli sekä edus-kunnan itsensä että koko uudistuksen yhtenä tavoitteena. Eduskunta ei kuitenkaan toimi lainsäädäntöpro-sessissa yksin, vaan lainsäätämiseen osallistuu eduskunnan lisäksi useita muitakin toimijoita. Tässä tut-kimuksessa selvitetään eduskunnan asemaa lainsäädäntövallan käyttäjänä. Tarkoituksena on tuoda esiin se, millaiset ovat Suomen eduskunnan vaikuttamiskeinot lainsäädäntöprosessissa ja millä tavoin eduskun-ta voi vaikuttaa lakien sisältöihin. Lainsäädäntöprosessia tarkastellaan lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn osalta, ja tarkastelu rajoittuu niihin keinoihin, joilla eduskunta voi vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin.
Tutkimuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi lakiehdotuksen valiokuntakäsittely sekä täysistuntokäsit-tely. Etenkin valiokuntien toimintaa selvitetään perusteellisesti, sillä valiokunnissa hallituksen esitykset käsitellään valmistelevasti ennen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa, ja valiokunta antaa täysistun-nolle oman perustellun ehdotuksen siitä, millainen päätös eduskunnan tulisi lakiehdotuksesta tehdä. Va-liokunnilla on siis erittäin vaikutusvaltainen asema lainsäädäntöprosessissa. Valiokuntien ja täysistunnon päätöksentekoa tarkasteltaessa apuna käytetään konkreettisia esimerkkejä hallituksen esitysten käsittelys-tä eduskunnassa. Tutkimus kuuluu sekä valtiosääntöoikeuden että lainsäädäntötutkimuksen alaan. Tutki-musote on oikeusdogmaattinen. Tutkimuksessa on mukana myös valtio-opillinen näkökulma, sillä tutki-muskohteesta saadaan laajempi käsitys tutkittaessa eduskunnan toimintaa oikeudellisen näkökulman lisäksi poliittisesta näkökulmasta. Samalla havaitaan niitä poliittisia prosesseja, joita syntyy lakia valmis-teltaessa. Tutkimusaineistossa keskeisellä sijalla ovat Suomen perustuslaki sekä lakien esityöt, eli halli-tuksen esitykset sekä valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikeuskirjallisuudesta tärkeimpänä lähdeai-neistona on valtiosääntöoikeudellinen kirjallisuus.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kansanedustajilla on käytössään merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseksi lait sisällöltään muodostuvat. Jo lakiehdotuksen valiokuntakäsittelyssä eduskunnalla on huomattavia vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa lakien sisältöön. Myös eduskunnan täysistunto on vaiku-tusvaltainen toimija lainsäädäntöprosessissa, sillä se voi muuttaa hallituksen esityksen sellaiseksi, että se vastaa eduskunnan kantaa asiasta. Rajoittavana tekijänä hallituksen esityksen muuttamiselle on se, että hallituspuolueiden kansanedustajien oletetaan yleensä antavan tukensa esitykselle. Kuitenkin tarpeen vaatiessa myös hallituspuolueiden kansanedustajat voivat olla eri mieltä hallituksen esityksen sisällöstä. Ainoa oikeudellinen rajoite hallituksen esityksen muuttamiselle eduskuntakäsittelyn aikana on se, että esitys ei saa siihen tehtyjen muutosten vuoksi säännellä täysin eri asiaa kuin alkuperäinen hallituksen eduskunnalle antama lakiehdotus.
Tutkimuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi lakiehdotuksen valiokuntakäsittely sekä täysistuntokäsit-tely. Etenkin valiokuntien toimintaa selvitetään perusteellisesti, sillä valiokunnissa hallituksen esitykset käsitellään valmistelevasti ennen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa, ja valiokunta antaa täysistun-nolle oman perustellun ehdotuksen siitä, millainen päätös eduskunnan tulisi lakiehdotuksesta tehdä. Va-liokunnilla on siis erittäin vaikutusvaltainen asema lainsäädäntöprosessissa. Valiokuntien ja täysistunnon päätöksentekoa tarkasteltaessa apuna käytetään konkreettisia esimerkkejä hallituksen esitysten käsittelys-tä eduskunnassa. Tutkimus kuuluu sekä valtiosääntöoikeuden että lainsäädäntötutkimuksen alaan. Tutki-musote on oikeusdogmaattinen. Tutkimuksessa on mukana myös valtio-opillinen näkökulma, sillä tutki-muskohteesta saadaan laajempi käsitys tutkittaessa eduskunnan toimintaa oikeudellisen näkökulman lisäksi poliittisesta näkökulmasta. Samalla havaitaan niitä poliittisia prosesseja, joita syntyy lakia valmis-teltaessa. Tutkimusaineistossa keskeisellä sijalla ovat Suomen perustuslaki sekä lakien esityöt, eli halli-tuksen esitykset sekä valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikeuskirjallisuudesta tärkeimpänä lähdeai-neistona on valtiosääntöoikeudellinen kirjallisuus.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kansanedustajilla on käytössään merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseksi lait sisällöltään muodostuvat. Jo lakiehdotuksen valiokuntakäsittelyssä eduskunnalla on huomattavia vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa lakien sisältöön. Myös eduskunnan täysistunto on vaiku-tusvaltainen toimija lainsäädäntöprosessissa, sillä se voi muuttaa hallituksen esityksen sellaiseksi, että se vastaa eduskunnan kantaa asiasta. Rajoittavana tekijänä hallituksen esityksen muuttamiselle on se, että hallituspuolueiden kansanedustajien oletetaan yleensä antavan tukensa esitykselle. Kuitenkin tarpeen vaatiessa myös hallituspuolueiden kansanedustajat voivat olla eri mieltä hallituksen esityksen sisällöstä. Ainoa oikeudellinen rajoite hallituksen esityksen muuttamiselle eduskuntakäsittelyn aikana on se, että esitys ei saa siihen tehtyjen muutosten vuoksi säännellä täysin eri asiaa kuin alkuperäinen hallituksen eduskunnalle antama lakiehdotus.