Laihialaisten miesten etunimiä ja lempinimiä kolmella vuosikymmenellä
Tuomela, Marjo (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen laihialaisten 1920-, 1940- ja 1970-luvuilla syntyneiden miesten virallisia etunimiä sekä heistä käytettäviä tai käytettyjä lempinimiä. Tavoitteenani on selvittää laihialaista henkilönnimistöä; mitä ja minkälaisia nimiä pojille on annettu eri aikoina, montako nimeä pojille on yleensä annettu sekä nimien valintaperusteita. Vertailen saamiani tuloksia ja nimilistoja Eero Kiviniemen laatimiin listoihin koko Suomessa kyseisinä vuosikymmeninä suosituimpina olleista miestennimistä.
Ensimmäisten nimien kohdalla muutokset vuosikymmenittäin ovat selvempiä kuin jälkimmäisten nimien osalta. Tämä tukee Eero Kiviniemen väitettä jälkimmäisten etunimien perinteisyydestä. Jälkimmäisiksi nimiksi valitaan yleensä samoja nimiä ja niitä valittaessa suvussa kulkevat nimet ovat hyvin edustettuina. 1920- ja 1940-luvuilla suosituimmat ensimmäiset nimet olivat pitkälti samoja, mutta 1970-luvulla nämä nimet saivat väistyä uusien nimien tieltä. Ensimmäiset ja jälkimmäiset nimet valitaan monesti eri perustein ja tämä heijastuu selvästi nimien suosiossa ja yleisyydessä.
Virallisen nimen lisäksi henkilöstä voidaan käyttää erilaisia epävirallisia nimiä, kuten lempi- tai haukkumanimiä. Haastatteluilla ja kyselykaavakkeella selvitin laihialaisten miesten lempinimiä. Käytettävät lempinimet ovat syntyneet eri tavoin ja niitä käytetään eri sosiaaliryhmissä ja tilanteissa. Suurin osa lempinimistä oli etunimipohjaisia slangijohdoksia, mutta yleisiä olivat myös kielenulkoisista tekijöistä johdetut lempinimet. Suhtautuminen erilaisiin epävirallisiin nimiin on yksilökohtaista.
Suomalaista henkilönnimistöä ohjaavat etunimilain lisäksi useat kirjoittamattomat säännöt ja normit. Nimistö muuttuu ja kehittyy kuten muukin kielenaines. Muutos näkyy selvästi myös tässä tutkimuksessa. Yllättävän tarkasti Laihian nimitrendit noudattavat koko maan etunimistön kehityslinjoja. Vaikka suurin osa annetuista nimistä on yleisiä ja perinteisinä suomalaisina niminä pidettyjä, Laihian nimistö on värikäs ja monivivahteinen.
Ensimmäisten nimien kohdalla muutokset vuosikymmenittäin ovat selvempiä kuin jälkimmäisten nimien osalta. Tämä tukee Eero Kiviniemen väitettä jälkimmäisten etunimien perinteisyydestä. Jälkimmäisiksi nimiksi valitaan yleensä samoja nimiä ja niitä valittaessa suvussa kulkevat nimet ovat hyvin edustettuina. 1920- ja 1940-luvuilla suosituimmat ensimmäiset nimet olivat pitkälti samoja, mutta 1970-luvulla nämä nimet saivat väistyä uusien nimien tieltä. Ensimmäiset ja jälkimmäiset nimet valitaan monesti eri perustein ja tämä heijastuu selvästi nimien suosiossa ja yleisyydessä.
Virallisen nimen lisäksi henkilöstä voidaan käyttää erilaisia epävirallisia nimiä, kuten lempi- tai haukkumanimiä. Haastatteluilla ja kyselykaavakkeella selvitin laihialaisten miesten lempinimiä. Käytettävät lempinimet ovat syntyneet eri tavoin ja niitä käytetään eri sosiaaliryhmissä ja tilanteissa. Suurin osa lempinimistä oli etunimipohjaisia slangijohdoksia, mutta yleisiä olivat myös kielenulkoisista tekijöistä johdetut lempinimet. Suhtautuminen erilaisiin epävirallisiin nimiin on yksilökohtaista.
Suomalaista henkilönnimistöä ohjaavat etunimilain lisäksi useat kirjoittamattomat säännöt ja normit. Nimistö muuttuu ja kehittyy kuten muukin kielenaines. Muutos näkyy selvästi myös tässä tutkimuksessa. Yllättävän tarkasti Laihian nimitrendit noudattavat koko maan etunimistön kehityslinjoja. Vaikka suurin osa annetuista nimistä on yleisiä ja perinteisinä suomalaisina niminä pidettyjä, Laihian nimistö on värikäs ja monivivahteinen.