Strateginen johtaminen kuntasektorilla: Vertailussa kaupunkistrategioiden suunnittelu, valmistelu, toteutus ja seuranta viidessätoista suomalaisessa kaupungissa
Toivonen, Henrik (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Strateginen johtaminen on laajalti käytetty johtamisen malli julkisella sektorilla. Strategisella johtamisella pyritään luomaan edellytykset organisaation toiminnalle. Kunnat ovat laatineet kaupunkistrategioita, joiden tarkoituksena on toimia kuntasuunnittelun apuvälineenä. Kaupunkistrategioilla luodaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka päämääränä on kunnan toiminnan uudelleen järjestäminen. Laadultaan strateginen johtaminen on ennakoivaa toimintaa tulevaisuuden varalle.
Tutkielmassa analysoidaan strategista johtamista ja sen ilmentymistä kuntasektorilla. Empiirisesti keskityttiin viidentoista suomalaisen kunnan kaupunkistrategiaan. Tutkielman teoreettinen kysymyksenasettelu pyrki etsimään vastauksia johtamisen ja erityisesti strategisen johtamisen kautta esiin tulleisiin kysymyksiin. Tutkielmassa keskityttiin erityisesti vertailemaan kaupunkistrategioiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa kohdekaupungeissa. Tutkimuskysymykset valikoituivat seuraavanlaisiksi: Millaista strateginen johtaminen on kuntasektorilla 2000-luvun Suomessa? Miten strategisen johtamisen prosessi etenee ja millaisia elementtejä siihen kuuluu? Millaisia samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia on valittujen 15 kunnan strategisessa johtamisessa.
Tutkittavana aineistona on käytetty kirjallisuutta, artikkeleita ja kuntien laatimia kaupunkistrategioista. Tutkielma on laadullinen aineistoanalyysi ja menetelmänä on diskurssianalyysi. Empiriassa on käytetty tutkimusmenetelmänä vertailevaa lähestymistapaa. Tarkoituksena on ollut etsiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuntien laatimista kaupunkistrategioista. Tutkielmassa teoreettinen osio keskittyy ensin analysoimaan johtamisen ja strategisen johtamisen erilaisia määritelmiä. Toiseksi analysoidaan johtamisen käsitteistöä ja strategisia elementtejä. Lopuksi analysoidaan vielä strategisen johtamisen prosessin rakennetta ja sen ilmenemistä kuntasektorilla. Tutkielman empiirisessä osiossa keskitytään vertailemaan kaupunkistrategioita. Tärkeimmiksi käsitteiksi tutkielmassa muodostuivat taktiikka, strategia ja visio.
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: managementiin ja leadershipiin. Management on enemmän asioiden ja toimintojen johtamista. Leadership puolestaan keskittyy enemmän alaisten johtamiseen. Vertailun tuloksena voi sanoa, että strategia toimii kaupungeissa yleisesti johtamisen välineenä. Visio puolestaan mielletään tavoitetilaksi, jota kohti kaupungin halutaan kehittyvän tulevaisuudessa. Huomioitavaa on se, että käytännössä kaikki kaupungit ovat luoneet strategiansa BSC:n pohjalta. Strategia laaditaan useimmiten yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Vastavalittu valtuusto laatii kunnalle uuden kaupunkistrategian. Talousarvio, tuloskortit ja muut strategiat ovat yleisimmät apuvälineet, joita käytetään strategian toteutuksessa. Strategiaa toteutetaan yleensä yhdessä talousarvion kanssa, jolloin tuloskorttien tavoitteet sisällytetään talousarvioon. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että strategioiden seurannassa käytetään eniten apuvälineenä raportointia. Hallinto- ja lautakunnat raportoivat valtuustolle toiminnastaan ja strategian toteutumisesta. Kaikkein huomioitavimmat ja merkillepantavimmat tulokset saatiin kaupunkistrategioiden sisällön osalta. Suurimmat erot kaupunkien välillä syntyivät juuri strategian painotusten kohdalla. Lopuksi voidaan todeta se, että strateginen johtaminen on kyky osata ennakoida tulevia tapahtumia ja sitä kautta kyky osata varautua paremmin tulevaisuuden haasteisiin, sekä pyrkiä olemaan valmis kohtaamaan kaikenlaisia mahdollisia haasteita tai ongelmia.
Tutkielmassa analysoidaan strategista johtamista ja sen ilmentymistä kuntasektorilla. Empiirisesti keskityttiin viidentoista suomalaisen kunnan kaupunkistrategiaan. Tutkielman teoreettinen kysymyksenasettelu pyrki etsimään vastauksia johtamisen ja erityisesti strategisen johtamisen kautta esiin tulleisiin kysymyksiin. Tutkielmassa keskityttiin erityisesti vertailemaan kaupunkistrategioiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa kohdekaupungeissa. Tutkimuskysymykset valikoituivat seuraavanlaisiksi: Millaista strateginen johtaminen on kuntasektorilla 2000-luvun Suomessa? Miten strategisen johtamisen prosessi etenee ja millaisia elementtejä siihen kuuluu? Millaisia samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia on valittujen 15 kunnan strategisessa johtamisessa.
Tutkittavana aineistona on käytetty kirjallisuutta, artikkeleita ja kuntien laatimia kaupunkistrategioista. Tutkielma on laadullinen aineistoanalyysi ja menetelmänä on diskurssianalyysi. Empiriassa on käytetty tutkimusmenetelmänä vertailevaa lähestymistapaa. Tarkoituksena on ollut etsiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuntien laatimista kaupunkistrategioista. Tutkielmassa teoreettinen osio keskittyy ensin analysoimaan johtamisen ja strategisen johtamisen erilaisia määritelmiä. Toiseksi analysoidaan johtamisen käsitteistöä ja strategisia elementtejä. Lopuksi analysoidaan vielä strategisen johtamisen prosessin rakennetta ja sen ilmenemistä kuntasektorilla. Tutkielman empiirisessä osiossa keskitytään vertailemaan kaupunkistrategioita. Tärkeimmiksi käsitteiksi tutkielmassa muodostuivat taktiikka, strategia ja visio.
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: managementiin ja leadershipiin. Management on enemmän asioiden ja toimintojen johtamista. Leadership puolestaan keskittyy enemmän alaisten johtamiseen. Vertailun tuloksena voi sanoa, että strategia toimii kaupungeissa yleisesti johtamisen välineenä. Visio puolestaan mielletään tavoitetilaksi, jota kohti kaupungin halutaan kehittyvän tulevaisuudessa. Huomioitavaa on se, että käytännössä kaikki kaupungit ovat luoneet strategiansa BSC:n pohjalta. Strategia laaditaan useimmiten yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Vastavalittu valtuusto laatii kunnalle uuden kaupunkistrategian. Talousarvio, tuloskortit ja muut strategiat ovat yleisimmät apuvälineet, joita käytetään strategian toteutuksessa. Strategiaa toteutetaan yleensä yhdessä talousarvion kanssa, jolloin tuloskorttien tavoitteet sisällytetään talousarvioon. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että strategioiden seurannassa käytetään eniten apuvälineenä raportointia. Hallinto- ja lautakunnat raportoivat valtuustolle toiminnastaan ja strategian toteutumisesta. Kaikkein huomioitavimmat ja merkillepantavimmat tulokset saatiin kaupunkistrategioiden sisällön osalta. Suurimmat erot kaupunkien välillä syntyivät juuri strategian painotusten kohdalla. Lopuksi voidaan todeta se, että strateginen johtaminen on kyky osata ennakoida tulevia tapahtumia ja sitä kautta kyky osata varautua paremmin tulevaisuuden haasteisiin, sekä pyrkiä olemaan valmis kohtaamaan kaikenlaisia mahdollisia haasteita tai ongelmia.