Translating Music and Sound – Foreignization and Domestication in the Translated Articles in Soundi Magazine
Tapanainen, Ulpu (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on suomalaisen Soundi-musiikkilehden artikkelien kääntäminen englannista suomeen. Tavoitteena on tutkia miten artikkeleissa esiintyvät
englantilaisperäiset musiikkiin liittyvät sanat ja ilmaukset on mukautettu kohdekulttuuriin. Oletuksena on, että koska populaarimusiikin sanasto on alkuperältään englanninkielistä, se on myös vaikuttanut musiikista kertovien artikkeleiden kääntämiseen. Tämä on selkeimmin nähtävissä käytetyssä sanastossa. Taustalla olevan englannin kielellisen ja kulttuurillisen vaikutuksen myötä tarkastelussa on myös
alkuperältään suomenkielisiä artikkeleita. Tämän vertailun tarkoitus on nähdä, eroaako englanninkielisten musiikkitermien määrä käännettyihin artikkeleihin nähden. Tutkimus
pohjautuu Lawrence Venutin näkemykseen kotouttavasta ja vieraannuttavasta käännösstrategiasta, sekä Antoine Bermanin käsitykseen “vääristävistä taipumuksista”, jotka vaikuttavat käännöksen ymmärtämiseen. Taustalla on myös Soundin
päätoimittajan, Timo Kanervan, haastattelu, jossa käydään läpi lehden käännösprosessia.
Tutkimuksen materiaalina on 11 alkuperältään englanninkielistä artikkelia sekä niiden suomenkieliset käännökset, jotka ilmestyivät vuosina 2004–2005. Vertailuun on otettu mukaan 5 alkuperältään suomenkielistä artikkelia. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että käännösstrategiana on pääosin käytetty vieraannuttavaa metodia, jossa vierasperäiset sanat on siirretty kohdetekstiin kääntämättä. Suurin osa näistä lainasanoista on taivutettu suomen kieleen sopiviksi esimerkiksi loppuvokaaleilla tai sijapäätteillä. Pieni osa tekstistä on kotoutettu, pääosin sen takia, että lähdekielen teksti on ollut rakenteeltaan monimutkaista, ja kääntäjä on halunnut helpottaa kohdetekstin lukemista. Alkuperältään suomenkielisten artikkeleiden termistö vastaa käännettyjen artikkeleiden tuloksia; englanninkieliset termit dominoivat tekstejä. Tuloksista voidaan päätellä, että kääntäjät ovat osittain halunneet selkeyttää kohdekielen lauseiden rakennetta, mutta silti säilyttää musiikkisanastolle tyypillisen englanninkielisen ilmeen artikkeleissa.
englantilaisperäiset musiikkiin liittyvät sanat ja ilmaukset on mukautettu kohdekulttuuriin. Oletuksena on, että koska populaarimusiikin sanasto on alkuperältään englanninkielistä, se on myös vaikuttanut musiikista kertovien artikkeleiden kääntämiseen. Tämä on selkeimmin nähtävissä käytetyssä sanastossa. Taustalla olevan englannin kielellisen ja kulttuurillisen vaikutuksen myötä tarkastelussa on myös
alkuperältään suomenkielisiä artikkeleita. Tämän vertailun tarkoitus on nähdä, eroaako englanninkielisten musiikkitermien määrä käännettyihin artikkeleihin nähden. Tutkimus
pohjautuu Lawrence Venutin näkemykseen kotouttavasta ja vieraannuttavasta käännösstrategiasta, sekä Antoine Bermanin käsitykseen “vääristävistä taipumuksista”, jotka vaikuttavat käännöksen ymmärtämiseen. Taustalla on myös Soundin
päätoimittajan, Timo Kanervan, haastattelu, jossa käydään läpi lehden käännösprosessia.
Tutkimuksen materiaalina on 11 alkuperältään englanninkielistä artikkelia sekä niiden suomenkieliset käännökset, jotka ilmestyivät vuosina 2004–2005. Vertailuun on otettu mukaan 5 alkuperältään suomenkielistä artikkelia. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että käännösstrategiana on pääosin käytetty vieraannuttavaa metodia, jossa vierasperäiset sanat on siirretty kohdetekstiin kääntämättä. Suurin osa näistä lainasanoista on taivutettu suomen kieleen sopiviksi esimerkiksi loppuvokaaleilla tai sijapäätteillä. Pieni osa tekstistä on kotoutettu, pääosin sen takia, että lähdekielen teksti on ollut rakenteeltaan monimutkaista, ja kääntäjä on halunnut helpottaa kohdetekstin lukemista. Alkuperältään suomenkielisten artikkeleiden termistö vastaa käännettyjen artikkeleiden tuloksia; englanninkieliset termit dominoivat tekstejä. Tuloksista voidaan päätellä, että kääntäjät ovat osittain halunneet selkeyttää kohdekielen lauseiden rakennetta, mutta silti säilyttää musiikkisanastolle tyypillisen englanninkielisen ilmeen artikkeleissa.