Terveysinformaation verkkolähteet. Verkkosivustot, uutissivustot ja blogit astmainformaation välittäjinä.
Ervasti, Tiina (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ovat verkkolähteiden roolit terveysinformaation välittäjinä. Tarkasteltavina olivat verkkosivustot, uutissivustot sekä blogit. Tavoite jakautui kolmeen tutkimuskysymykseen: millaisia ovat astmainformaatiota tarjoavat verkkolähteet, millaista informaatiota verkkolähteet tarjoavat ja miten verkkolähteet eroavat toisistaan. Aineisto koostui 95 astma-aiheisesta tekstistä, jotka kerättiin hakukoneen avulla.
Tutkimusmenetelminä toimivat käsiteanalyysi sekä sisällönanalyysi. Tekstien piirteistä eriteltiin kirjoittajia, lähdeviitteiden käyttöä sekä julkaisuajankohtia, minkä lisäksi tekstien sisältöä tarkasteltiin teemojen ja informaatiotyyppien kautta. Astmainformaatio poimittiin teksteistä ja koottiin analyysirungon avulla käsitejärjestelmiin, joista nousivat esiin astmaa koskevat teemat. Useimmin käsitellyt teemat olivat astman hoito ja puhkeaminen sekä astman erikoispotilaat. Informaatiotyyppejä löytyi seitsemän: kuvaava, selittävä, raportoiva, ohjeistava, kantaaottava ja tuki-informaatio sekä pelkkä maininta. Kuvaavaa informaatiota esiintyi aineistossa eniten, mutta muiden informaatiotyyppien esiintymiskerrat vaihtelivat lähdetyypistä riippuen.
Verkko- ja uutissivustoille sekä blogeille hahmottui omanlaisensa roolit terveysinformaation välittäjinä. Blogit välittivät informaatiota usein henkilökohtaisen näkökulman kuten mielipiteen tai kokemuksen kautta ja keskittyivät tiettyyn teemaan. Verkkosivustojen rooli muodostui kattavan, neutraalin informaation välittäjäksi. Uutissivustojen rooli oli raportoida ja ohjeistaa. Uutissivustoilla uhkakuvat kannustivat lukijaa noudattamaan annettuja ohjeita, mutta syventävää informaatiota syy-seuraussuhteista ei juuri tarjottu. Eri lähdetyypit siis vastaavat erilaisiin tiedontarpeisiin. Verkkolähteiden roolien hahmottamisesta voi olla terveysviestinnässä paljonkin hyötyä, sillä näin erilaisten verkkolähteiden potentiaali voidaan hyödyntää ja tiedonhakijat ohjata heidän tarpeisiinsa vastaavan lähteen pariin.
Tutkimusmenetelminä toimivat käsiteanalyysi sekä sisällönanalyysi. Tekstien piirteistä eriteltiin kirjoittajia, lähdeviitteiden käyttöä sekä julkaisuajankohtia, minkä lisäksi tekstien sisältöä tarkasteltiin teemojen ja informaatiotyyppien kautta. Astmainformaatio poimittiin teksteistä ja koottiin analyysirungon avulla käsitejärjestelmiin, joista nousivat esiin astmaa koskevat teemat. Useimmin käsitellyt teemat olivat astman hoito ja puhkeaminen sekä astman erikoispotilaat. Informaatiotyyppejä löytyi seitsemän: kuvaava, selittävä, raportoiva, ohjeistava, kantaaottava ja tuki-informaatio sekä pelkkä maininta. Kuvaavaa informaatiota esiintyi aineistossa eniten, mutta muiden informaatiotyyppien esiintymiskerrat vaihtelivat lähdetyypistä riippuen.
Verkko- ja uutissivustoille sekä blogeille hahmottui omanlaisensa roolit terveysinformaation välittäjinä. Blogit välittivät informaatiota usein henkilökohtaisen näkökulman kuten mielipiteen tai kokemuksen kautta ja keskittyivät tiettyyn teemaan. Verkkosivustojen rooli muodostui kattavan, neutraalin informaation välittäjäksi. Uutissivustojen rooli oli raportoida ja ohjeistaa. Uutissivustoilla uhkakuvat kannustivat lukijaa noudattamaan annettuja ohjeita, mutta syventävää informaatiota syy-seuraussuhteista ei juuri tarjottu. Eri lähdetyypit siis vastaavat erilaisiin tiedontarpeisiin. Verkkolähteiden roolien hahmottamisesta voi olla terveysviestinnässä paljonkin hyötyä, sillä näin erilaisten verkkolähteiden potentiaali voidaan hyödyntää ja tiedonhakijat ohjata heidän tarpeisiinsa vastaavan lähteen pariin.