Termanvändning och andra kvalitativa aspekter vid simultantolkning
Slotte, Ritva (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on ollut tutkia termien käyttöä ja muita laadullisia tekijöitä simultaanitulkkauksessa. Tutkimusaineistoni koostuu suomen- ja ruotsinkielisistä tulkkeista sekä järjestäjältä saamastani kirjallisesta materiaalista. Tulkkaukset olen nauhoittanut Merenkurkun neuvoston järjestämässä konferenssissa, joka pidettiin 6.-7.10.2003 Pietarsaaressa. Konferenssin aiheena oli "Gråsäl - vår gemensamma resurs" (suom. Harmaahylje - yhteinen voimavaramme).
Termejä koskevassa analyysissäni olen laskenut termien lukumäärän ja luokitellut termit yhdeksään eri luokkaan. Olen tarkastellut myös termien pituuksia, jolloin olen laskenut sanojen ja kirjaimien määrän kussakin termissä. Tulokset olen esittänyt taulukoissa.
Muita laadullisia tekijöitä tutkiessani olen kiinnittänyt huomiota seuraaviin alueisiin: poisjätöt, lisäykset, vähäiset semanttiset muutokset, merkitysmuutokset, vaihtoehdot, korjaukset, tulkin itsensä korjaukset, väärät aloitukset, numerot, interferenssi, pitkät sanat ja sanojen lyhennykset.
Tutkimusmateriaalini käsittää vain kahden tulkin tulkkauksia suomesta ruotsiin ja päinvastoin, joten en voi vetää mitään laajoja johtopäätöksiä tuloksista. Tapauskohtaisesti voin sanoa, että tulkeilla ei ollut vaikeuksia terminologian kanssa. He olivat valmistautuneet tulkkaustehtävään etukäteen hyvin. Varsinaisia tulkkausvirheitä en voinut osoittaa, sillä tulkkauksen luonteesta johtuen mm. poisjättöjä ei voida pitää virheinä, jos asia tulee muuten esille. Tulkit pyrkivät tulkkaamaan tyylillisesti ja kieliopillisesti oikein, mikä näkyi korjauksina ja tarkempien ilmausten tarjoamisina.
Termejä koskevassa analyysissäni olen laskenut termien lukumäärän ja luokitellut termit yhdeksään eri luokkaan. Olen tarkastellut myös termien pituuksia, jolloin olen laskenut sanojen ja kirjaimien määrän kussakin termissä. Tulokset olen esittänyt taulukoissa.
Muita laadullisia tekijöitä tutkiessani olen kiinnittänyt huomiota seuraaviin alueisiin: poisjätöt, lisäykset, vähäiset semanttiset muutokset, merkitysmuutokset, vaihtoehdot, korjaukset, tulkin itsensä korjaukset, väärät aloitukset, numerot, interferenssi, pitkät sanat ja sanojen lyhennykset.
Tutkimusmateriaalini käsittää vain kahden tulkin tulkkauksia suomesta ruotsiin ja päinvastoin, joten en voi vetää mitään laajoja johtopäätöksiä tuloksista. Tapauskohtaisesti voin sanoa, että tulkeilla ei ollut vaikeuksia terminologian kanssa. He olivat valmistautuneet tulkkaustehtävään etukäteen hyvin. Varsinaisia tulkkausvirheitä en voinut osoittaa, sillä tulkkauksen luonteesta johtuen mm. poisjättöjä ei voida pitää virheinä, jos asia tulee muuten esille. Tulkit pyrkivät tulkkaamaan tyylillisesti ja kieliopillisesti oikein, mikä näkyi korjauksina ja tarkempien ilmausten tarjoamisina.