Verovelvollisuus suorassa sähköisessä kaupankäynnissä
Sinisalo, Teemu (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tavoitteena on selvittää, millä tavalla Saksan ja Suomen oikeuskäytäntö eroaa toisistaan sähköisen kaupankäynnin tuloverotuksessa. Tutkielmassa selvitetään molempien maiden voimassa olevaa verotuskäytäntöä, sen kohdentumista sähköisen kaupankäynnin tuloverotukseen ja verovelvollisuuden muodostumista erilaisten sähköiselle kaupankäynnille tyypillisten asioiden kautta. Sähköisen kaupankäynnin osa-alueista selvitetään vain suoraa sähköistä kaupankäyntiä.
Suoran sähköisen kaupankäynnin osalta voi olla vaikeaa selvittää, millä perusteella ulkomaiselle yhteisölle muodostuu kiinteä toimipaikka ja sitä kautta verovelvollisuus. Verovelvollisuuden muodostuminen on lähtökohta tuloverovelvollisuudelle ja tuloveron maksamiselle. Suora sähköinen kaupankäynti ei tuo niinkään uusia ongelmia verotukseen, vaan pikemminkin uusia ulottuvuuksia vanhoihin ongelmiin. Saksan- ja Suomen sisäisessä verotuskäytännössä on muutamia pieniä eroja. Tutkielman aineistona käytetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sekä oikeuskirjallisuutta ja juridisia aikakauslehtiä niin Saksasta kuin Suomesta.
Sekä Saksassa että Suomessa noudatetaan asuinmaa- ja lähdevaltioperiaatetta tuloverotuksessa. Molemmissa maissa verovelvollisuus on siis yläkäsite, joka voidaan jakaa kahteen osaa eli yleiseen verovelvollisuuteen ja rajoitettuun/rajalliseen verovelvollisuuteen. Verovelvollisuuden selvittäminen on olennaisin elementti suorassa sähköisessä kaupankäynnissä. Palvelin voi synnyttää tiettyjen olosuhteiden täyttyessä yritykselle kiinteä toimipaikan, joka on edellytys verovelvollisuuden muodostumiselle sekä Saksassa että Suomessa. Saksan verotuksessa edetään spesifisemmin kuin Suomen verotuksessa, jossa tilanteita tutkitaan enemmän kokonaisuutena. Pysyvä edustaja on yksi mahdollisuus verovelvollisuuden synnyttäjänä. Molemmissa maissa pysyvää edustajaa käsitellään samalla tavalla. Pysyvän edustajan tulee olla joko luonnollinen- tai juridinen henkilö, jotta se synnyttäisi verovelvollisuuden.
Suoran sähköisen kaupankäynnin osalta voi olla vaikeaa selvittää, millä perusteella ulkomaiselle yhteisölle muodostuu kiinteä toimipaikka ja sitä kautta verovelvollisuus. Verovelvollisuuden muodostuminen on lähtökohta tuloverovelvollisuudelle ja tuloveron maksamiselle. Suora sähköinen kaupankäynti ei tuo niinkään uusia ongelmia verotukseen, vaan pikemminkin uusia ulottuvuuksia vanhoihin ongelmiin. Saksan- ja Suomen sisäisessä verotuskäytännössä on muutamia pieniä eroja. Tutkielman aineistona käytetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sekä oikeuskirjallisuutta ja juridisia aikakauslehtiä niin Saksasta kuin Suomesta.
Sekä Saksassa että Suomessa noudatetaan asuinmaa- ja lähdevaltioperiaatetta tuloverotuksessa. Molemmissa maissa verovelvollisuus on siis yläkäsite, joka voidaan jakaa kahteen osaa eli yleiseen verovelvollisuuteen ja rajoitettuun/rajalliseen verovelvollisuuteen. Verovelvollisuuden selvittäminen on olennaisin elementti suorassa sähköisessä kaupankäynnissä. Palvelin voi synnyttää tiettyjen olosuhteiden täyttyessä yritykselle kiinteä toimipaikan, joka on edellytys verovelvollisuuden muodostumiselle sekä Saksassa että Suomessa. Saksan verotuksessa edetään spesifisemmin kuin Suomen verotuksessa, jossa tilanteita tutkitaan enemmän kokonaisuutena. Pysyvä edustaja on yksi mahdollisuus verovelvollisuuden synnyttäjänä. Molemmissa maissa pysyvää edustajaa käsitellään samalla tavalla. Pysyvän edustajan tulee olla joko luonnollinen- tai juridinen henkilö, jotta se synnyttäisi verovelvollisuuden.