Murreverbien merkitys ja muoto eteläpohjalaisissa murrekäännöksissä
Salo, Maija (2013)
Salo, Maija
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan eteläpohjalaisia murreverbejä murrekäännöksissä. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on muodon ja merkityksen kannalta tarkastella, millaisia eteläpohjalaisia murreverbejä kolme eri maallikkomurrekääntäjää kahdessa murresarjakuvassa ja yhdessä murteelle käännetyssä lastenkirjassa käyttävät. Toisena tavoitteena on pohtia tulosten perusteella, millaisia stereotyyppisiä eteläpohjalaisen identiteetin piirteitä kääntäjät ovat mahdollisesti näillä verbivalinnoillaan halunneet tuoda julki ja mitkä murreverbien piirteet saavat eteläpohjalaisen kirjoitetun puheen näyttämään ja kuulostamaan sellaiselta kuin se on. Merkitystä tarkastellaan luokittelemalla aineiston verbit merkityskategorioihin. Muotoaspekteja tarkastellaan verbijohdinten ja äännesymboliikan valossa.
Tutkimusaineistona on kolme murteelle käännettyä teosta: Joose Tammelinin murteelle kääntämä Roope Setä-sarjakuvakokoelma Isoon Taloon Ankka, Juha Kyykkäsen kääntämä kokoelma Haaraltti Häjympi - Piremmän puukoon päällikkö sekä perinteisiä
lastensatuja murteelle kääntäneen Harri Harjun kokoelma Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja - Parahia tarinoota kersoollen. Murreverbejä tutkitaan niiden omassa kontekstissaan, joten aineistoksi valikoituvat siitä syystä esimerkiksi murresanakirjojen
sijaan kirjoitettua puhetta edustavat sarjakuvat ja runsaasti puherepliikkejä sisältävä lastenkirja.
Tutkimusmenetelmät ovat pääosin kvalitatiivisia mutta esimerkiksi tulosten ja yhteenvedon yhteydessä käytetään myös kvantitatiivisia keinoja. Tuloksista käy ilmi, että eteläpohjalaiset murreverbit ilmentävät työntekoa, reippautta ja väkivaltaisuutta.
Tietyt ensi tavujen vokaalit ja sananalkuiset konsonantit ja konsonanttiyhtymät ovat sävyltään negatiivisia ja se näkyy myös aineiston verbien merkityksissä. Merkityskategorioiden perusteella murreverbit ilmentävät stereotypioiden mukaisia eteläpohjalaisia piirteitä. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa maalaisuus, reippaus ja negatiivisuus.
Tutkimusaineistona on kolme murteelle käännettyä teosta: Joose Tammelinin murteelle kääntämä Roope Setä-sarjakuvakokoelma Isoon Taloon Ankka, Juha Kyykkäsen kääntämä kokoelma Haaraltti Häjympi - Piremmän puukoon päällikkö sekä perinteisiä
lastensatuja murteelle kääntäneen Harri Harjun kokoelma Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja - Parahia tarinoota kersoollen. Murreverbejä tutkitaan niiden omassa kontekstissaan, joten aineistoksi valikoituvat siitä syystä esimerkiksi murresanakirjojen
sijaan kirjoitettua puhetta edustavat sarjakuvat ja runsaasti puherepliikkejä sisältävä lastenkirja.
Tutkimusmenetelmät ovat pääosin kvalitatiivisia mutta esimerkiksi tulosten ja yhteenvedon yhteydessä käytetään myös kvantitatiivisia keinoja. Tuloksista käy ilmi, että eteläpohjalaiset murreverbit ilmentävät työntekoa, reippautta ja väkivaltaisuutta.
Tietyt ensi tavujen vokaalit ja sananalkuiset konsonantit ja konsonanttiyhtymät ovat sävyltään negatiivisia ja se näkyy myös aineiston verbien merkityksissä. Merkityskategorioiden perusteella murreverbit ilmentävät stereotypioiden mukaisia eteläpohjalaisia piirteitä. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa maalaisuus, reippaus ja negatiivisuus.