Sosiaaliset näkökohdat julkisissa hankinnoissa
Salmela, Anu (2015)
Salmela, Anu
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Euroopan unionin viranomaislähteiden mukaan julkisten hankintojen kokonaisarvo vuonna 2012 oli noin 1800 miljardia euroa. Vuonna 2013 Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo oli noin 33 miljardia euroa, joista hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien hankintojen arvo oli noin 13,5 miljardia euroa. Julkisilla hankinnoilla on siis suuri taloudellinen merkitys ja niiden suuresta arvosta johtuen on niillä katsottu olevan mahdollista edistää Euroopan unionin sisämarkkinoiden toteutumista. Samalla julkisilla hankinnoilla on katsottu olevan mahdollista edistää myös muita unionin tavoitteita, kuten sosiaalista suojelua.
Hankintalainsäädännössä on mahdollistettu sosiaalisesti vastuulliset hankinnat. Sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia, joissa huomioidaan erilaisia sosiaalisia näkökohtia, joita ovat esimerkiksi työllistämismahdollisuudet, ihmisarvoinen työ, sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien noudattaminen. Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen on mahdollista tiettyjen yleisten edellytysten vallitessa: niiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen, ne eivät saa antaa hankintaviranomaiselle rajatonta valinnanvapautta ja niiden tulee olla mainittu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Myös sosiaalisia näkökohtia käytettäessä tulee noudattaa unionin oikeuden perusperiaatteita. Sosiaalisia näkökohtia voidaan ottaa huomioon hankintamenettelyn eri vaiheissa, kuten teknisissä eritelmissä, tarjouksen vertailuperusteissa, tarjoajan ja ehdokkaan soveltuvuusehdoissa ja hankintasopimuksen ehdoissa.
Julkisissa hankinnoissa on kyse julkisten varojen käyttämisestä. Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat ovat keino, jonka avulla hankintayksiköt voivat käyttää julkisia varoja viisaasti. Hankintalainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä hankintayksikköä käyttämään sosiaalisia näkökohtia, vaan niiden käyttäminen jää hankintayksiköiden harkintavaltaan. Asia on nostettu esille sekä kansallisesti että EU:n tasolla, mutta edelleenkin aihe vaikuttaa olevan osittain vielä epäselvä ja ottaen huomioon julkisten hankintojen koko, on niiden käyttö vielä vähäistä useista suosituksista ja tavoitteista huolimatta.
Hankintalainsäädännössä on mahdollistettu sosiaalisesti vastuulliset hankinnat. Sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia, joissa huomioidaan erilaisia sosiaalisia näkökohtia, joita ovat esimerkiksi työllistämismahdollisuudet, ihmisarvoinen työ, sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien noudattaminen. Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen on mahdollista tiettyjen yleisten edellytysten vallitessa: niiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen, ne eivät saa antaa hankintaviranomaiselle rajatonta valinnanvapautta ja niiden tulee olla mainittu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Myös sosiaalisia näkökohtia käytettäessä tulee noudattaa unionin oikeuden perusperiaatteita. Sosiaalisia näkökohtia voidaan ottaa huomioon hankintamenettelyn eri vaiheissa, kuten teknisissä eritelmissä, tarjouksen vertailuperusteissa, tarjoajan ja ehdokkaan soveltuvuusehdoissa ja hankintasopimuksen ehdoissa.
Julkisissa hankinnoissa on kyse julkisten varojen käyttämisestä. Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat ovat keino, jonka avulla hankintayksiköt voivat käyttää julkisia varoja viisaasti. Hankintalainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä hankintayksikköä käyttämään sosiaalisia näkökohtia, vaan niiden käyttäminen jää hankintayksiköiden harkintavaltaan. Asia on nostettu esille sekä kansallisesti että EU:n tasolla, mutta edelleenkin aihe vaikuttaa olevan osittain vielä epäselvä ja ottaen huomioon julkisten hankintojen koko, on niiden käyttö vielä vähäistä useista suosituksista ja tavoitteista huolimatta.