”Kultamitalityttö ja taiteilija”. Kamera-lehden naiskuva vuosilta 1962 sekä 2004 ja 2005
Saari, Susanna (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tiedotusvälineet ovat mukana maailmankuvien tuottamisessa, koska kaikki kielenkäyttö on aina valintojen tekemistä. Tutkielman aiheena oli valokuvauslehden naiskuva. Valokuvausta on ennen pidetty melko teknisenä ja miehisenäkin alana, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, miten naisvalokuvaajaan on suhtauduttu. Tavoitteena oli selvittää Kamera-lehden kuva naisvalokuvaajista kahtena eri aikakautena sekä näiden naiskuvien väliset mahdolliset erot. Aineistona oli neljä Kamera-lehteä vuodelta 1962, kolme lehteä vuodelta 2004 ja kaksi lehteä vuodelta 2005. Vanhemmista lehdistä tarkastelin Nainen ja kamera -nimistä palstaa, jossa esitellään valokuvausta harrastava tai työkseen tekevä nainen. Uudemmissa lehdissä tarkastelun kohteena oli Yhdellä kuvalla -niminen palsta, jossa esitellään ajankohtaisia valokuvaajia yksi kerrallaan. Jälkimmäisistä palstoista valitsin ne, joissa esitellään naispuolinen valokuvaaja.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin tekstejä sisällönanalyysin avulla selvittämällä, mitkä aihealueet nousivat testeissä eniten esille. Näitä tärkeitä teemoja olivat naisvalokuvaajan työelämän ja yksityiselämän sekä valokuvauksen taiteellisen ja teknisen puolen kuvaus. Toisessa vaiheessa tutkin aineistoa kriittisen lingvistiikan avulla eli nimitysten, semanttisten roolien, metaforien sekä presuppositioiden kautta. Vanhemmassa aineistossa naisvalokuvaajan nimitykset, metaforat sekä presuppositiot liittivät naisen etenkin omaan sukupuoleensa sekä perhesuhteisiin, kun taas uudemmassa aineistossa yksilöllisyyteen sekä ammattimaisuuteen. Semanttisten roolien osalta nainen oli kummassakin aineistossa tekijän roolissa.
Tutkimuksessa selvisi, että vuoden 1962 sekä 2004 ja 2005 lehtien naiskuvat olivat erilaisia. Vanhemmasta aineistosta nousi esille kuva naisvalokuvaajasta, joka on valokuvauksen alalla aktiivinen ja ansioitunut, mutta samalla korostui tämän asema vähemmistön edustajana. Nainen nähtiin ennen kaikkea suhteessa omaan sukupuoleensa, äitiyteen ja vaimona olemiseen. Uudemman aineiston naiskuvassa korostui naisen ammattimaisuus, eikä perheellisyyden tai yksityiselämän katsottu liittyvän ammatilliseen elämään. Sekä vanhemman että uudemman aineiston naiskuvat heijastelivat selkeästi kunkin ajankohdan yhteiskunnallista tilannetta ja naisen asemaa kyseisessä yhteiskunnassa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin tekstejä sisällönanalyysin avulla selvittämällä, mitkä aihealueet nousivat testeissä eniten esille. Näitä tärkeitä teemoja olivat naisvalokuvaajan työelämän ja yksityiselämän sekä valokuvauksen taiteellisen ja teknisen puolen kuvaus. Toisessa vaiheessa tutkin aineistoa kriittisen lingvistiikan avulla eli nimitysten, semanttisten roolien, metaforien sekä presuppositioiden kautta. Vanhemmassa aineistossa naisvalokuvaajan nimitykset, metaforat sekä presuppositiot liittivät naisen etenkin omaan sukupuoleensa sekä perhesuhteisiin, kun taas uudemmassa aineistossa yksilöllisyyteen sekä ammattimaisuuteen. Semanttisten roolien osalta nainen oli kummassakin aineistossa tekijän roolissa.
Tutkimuksessa selvisi, että vuoden 1962 sekä 2004 ja 2005 lehtien naiskuvat olivat erilaisia. Vanhemmasta aineistosta nousi esille kuva naisvalokuvaajasta, joka on valokuvauksen alalla aktiivinen ja ansioitunut, mutta samalla korostui tämän asema vähemmistön edustajana. Nainen nähtiin ennen kaikkea suhteessa omaan sukupuoleensa, äitiyteen ja vaimona olemiseen. Uudemman aineiston naiskuvassa korostui naisen ammattimaisuus, eikä perheellisyyden tai yksityiselämän katsottu liittyvän ammatilliseen elämään. Sekä vanhemman että uudemman aineiston naiskuvat heijastelivat selkeästi kunkin ajankohdan yhteiskunnallista tilannetta ja naisen asemaa kyseisessä yhteiskunnassa.