Lasten yhdenvertaisuus lähikouluperiaatteen toteutumisen valossa: Peruskoulujen oppilaaksi ottamisen ja kouluvalintojen sääntelystä, syistä ja seurauksista Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella
Ryymin, Laura (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Jokaisella oppivelvollisella on oikeus perusopetukseen ja oppilaspaikkaan omassa lähikoulussaan, minkä lisäksi on mahdollista pyrkiä toissijaisena hakijana myös muuhun kuin omaan, osoitettuun lähikouluun. Oikeudellinen sääntely määrittää ne puitteet, joissa peruskoulujen oppilaaksi ottaminen ja oppilasvalinnat tapahtuvat. Oppilaaksi ottamista koskeva oikeudellisen sääntelyn kivijalka löytyy perustuslaista sekä perusopetuslaista, minkä lisäksi opetusta järjestävien kuntien päätöksillä on vaikutusta oppilaaksi ottamiseen sekä peruskoulujen oppilasvalintoihin.
Peruskouluihin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin muuhun kuin lähikouluun tehtyjen kouluvalintojen negatiiviset vaikutukset koulujen eriytymiseen ja lasten koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Pro gradu-tutkielman tarkoitus on tuoda esiin se, miten koulutukselle asetettu yhdenvertaisuuden tavoite toteutuu tämänhetkisen oppilaaksi ottamista koskevan sääntelyn ja siitä juontuvan päätöksenteon valossa sekä keskittyä asiaan liittyviin oikeudellisiin ongelmakohtiin, joilla on kiinnekohtansa kouluvalintoja ja oppilaaksi ottamista koskevaan sääntelyyn. Tutkielman lähteenä on käytetty paitsi kirjallista lähteistöä, myös aiheeseen liittyviä oikeudellisia ratkaisuja sekä kuntien oppilaaksi ottamista ohjaavia päätöksiä. Tutkielmaan on tuotu myös täydentävää näkökulmaa muiden tieteiden aihetta käsittelevää tutkimustietoa esittelemällä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kouluvalinnat mahdollistava sääntely ei itsessään näyttäisi olevan koulujen eriytymiskehityksen kannalta kaikkein ongelmallisin tekijä, eikä sen vaikutuksia voida pitää koulujen eriytymiskehityksen kannalta täysin yksiselitteisinä. Kouluvalintoihin liittyvä julkinen keskustelu painottuu usein sosioekonomiselta taustaltaan keskiluokkaisiksi miellettyjen perheiden pois lähikoulusta suuntautuvaan kouluvalintaan ja sen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin, myös oppimisympäristöjen turvattomuuteen. Kouluvalinnoilla pyritään erilaisista taustoista tulevissa perheissä kuitenkin myös ratkaisemaan muita peruskouluikäisten lasten elämään vaikuttavia ongelmia, joita tämänhetkinen sääntely ei tunnista.
Sääntely itsessään pyrkii lisäksi tarjoamaan kouluvalinnan mahdollisuuden yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja edesauttamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. On hyvin pitkälti muista olosuhteista ja resursseista kiinni, miten lapset perheineen ovat halukkaita, tietoisia tai kykeneviä käyttämään heille suotuja valinnanvapauksia Mikäli kouluvalinnan mahdollisuus poistettaisiin, olisi osalla perheistä edelleen mahdollisuus tehdä kouluvalintoja asumispäätösten kautta. Rajoittamalla kouluvalinnan mahdollisuutta vietäisiin myös mahdollisuus kouluarjen helpottamiseen niiltä lapsilta, joiden elämänolosuhteita sääntely ei tällä hetkellä vakiintuneesti huomioi.
Peruskouluihin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin muuhun kuin lähikouluun tehtyjen kouluvalintojen negatiiviset vaikutukset koulujen eriytymiseen ja lasten koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Pro gradu-tutkielman tarkoitus on tuoda esiin se, miten koulutukselle asetettu yhdenvertaisuuden tavoite toteutuu tämänhetkisen oppilaaksi ottamista koskevan sääntelyn ja siitä juontuvan päätöksenteon valossa sekä keskittyä asiaan liittyviin oikeudellisiin ongelmakohtiin, joilla on kiinnekohtansa kouluvalintoja ja oppilaaksi ottamista koskevaan sääntelyyn. Tutkielman lähteenä on käytetty paitsi kirjallista lähteistöä, myös aiheeseen liittyviä oikeudellisia ratkaisuja sekä kuntien oppilaaksi ottamista ohjaavia päätöksiä. Tutkielmaan on tuotu myös täydentävää näkökulmaa muiden tieteiden aihetta käsittelevää tutkimustietoa esittelemällä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kouluvalinnat mahdollistava sääntely ei itsessään näyttäisi olevan koulujen eriytymiskehityksen kannalta kaikkein ongelmallisin tekijä, eikä sen vaikutuksia voida pitää koulujen eriytymiskehityksen kannalta täysin yksiselitteisinä. Kouluvalintoihin liittyvä julkinen keskustelu painottuu usein sosioekonomiselta taustaltaan keskiluokkaisiksi miellettyjen perheiden pois lähikoulusta suuntautuvaan kouluvalintaan ja sen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin, myös oppimisympäristöjen turvattomuuteen. Kouluvalinnoilla pyritään erilaisista taustoista tulevissa perheissä kuitenkin myös ratkaisemaan muita peruskouluikäisten lasten elämään vaikuttavia ongelmia, joita tämänhetkinen sääntely ei tunnista.
Sääntely itsessään pyrkii lisäksi tarjoamaan kouluvalinnan mahdollisuuden yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja edesauttamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. On hyvin pitkälti muista olosuhteista ja resursseista kiinni, miten lapset perheineen ovat halukkaita, tietoisia tai kykeneviä käyttämään heille suotuja valinnanvapauksia Mikäli kouluvalinnan mahdollisuus poistettaisiin, olisi osalla perheistä edelleen mahdollisuus tehdä kouluvalintoja asumispäätösten kautta. Rajoittamalla kouluvalinnan mahdollisuutta vietäisiin myös mahdollisuus kouluarjen helpottamiseen niiltä lapsilta, joiden elämänolosuhteita sääntely ei tällä hetkellä vakiintuneesti huomioi.