Käyttöliittymäagenttien vaikutukset käytettävyyteen
Ruotsalainen, Antti (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella käyttöliittymäagenttien ominaispiirteiden vaikutuksia ohjelmistojen käytettävyyteen. Tutkielman tarkoituksena oli myös hakea selvyyttä käyttöliittymäagentti -termin määrittelyyn ja selvittää käyttöliittymäagenttien keskeisimmät piirteet ja ongelmat, jotka heikentävät ohjelmistojen käytettävyyttä.
Tarkastelu aloitettiin tutustumalla teoriaan käytettävyydestä, käytettävyyden tutkimisesta ja agenttiteknologiasta. Ennen tutkielman empiiristä osaa tutustuttiin myös teoriaan ihmisen ja käyttöliittymäagentin vuorovaikutuksesta. Tapaustutkimus suoritettiin arvioimalla kahden käyttöliittymäagentin, eli Microsoft Office -avustajan ja Mozilla Thunderbird 1.0:n sähköposti- ja roskapostisuodattimen, vaikutuksia tietokoneohjelmien käytettävyyteen. Arviointi suoritettiin käyttämällä heuristisia käytettävyysperiaatteita. Lisäksi arvioitiin käyttöliittymäagenttien vaikutuksia yleisiin käytettävyystekijöihin. Tutkielman tapaustutkimuksessa pyrittiin kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, kuinka käyttäjät kokevat agentit ja kuinka luonteva agentti on käytössä.
Tutkielman perusteella käyttöliittymäagentti voidaan nähdä ohjelmistoagenttina, joka toimii tietokoneohjelman käyttöliittymässä käyttäjän työskentelyn avustajana tai neuvojana. Tutkielmassa selvisi, että käyttöliittymäagentin autonomisuus vaikuttaa selkeästi eniten tietokoneohjelman käytettävyyteen. Autonominen työskentelyä avustava agentti voi esimerkiksi vähentää käyttäjän hallinnan tunnetta. Autonomisen agentin on tärkeää antaa käyttäjälle palautetta toiminnastaan, mikä luo käyttäjälle luottamuksen tunnetta agentin toimintaa ja pätevyyttä kohtaan. Käytettävyyden kannalta tärkeitä agentin ominaisuuksia ovat myös esimerkiksi kommunikointikyvyn ja dialogin luonnollisuus. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että tietokoneohjelmien käyttöliittymäagentteja suunnittelevan täytyy tehdä kompromisseja eri agentin ominaisuuksien välillä, sillä käytettävyyden kannalta ominaisuuksilla on eri käyttökohteissa hyvin monenlaisia vaikutuksia.
Tarkastelu aloitettiin tutustumalla teoriaan käytettävyydestä, käytettävyyden tutkimisesta ja agenttiteknologiasta. Ennen tutkielman empiiristä osaa tutustuttiin myös teoriaan ihmisen ja käyttöliittymäagentin vuorovaikutuksesta. Tapaustutkimus suoritettiin arvioimalla kahden käyttöliittymäagentin, eli Microsoft Office -avustajan ja Mozilla Thunderbird 1.0:n sähköposti- ja roskapostisuodattimen, vaikutuksia tietokoneohjelmien käytettävyyteen. Arviointi suoritettiin käyttämällä heuristisia käytettävyysperiaatteita. Lisäksi arvioitiin käyttöliittymäagenttien vaikutuksia yleisiin käytettävyystekijöihin. Tutkielman tapaustutkimuksessa pyrittiin kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, kuinka käyttäjät kokevat agentit ja kuinka luonteva agentti on käytössä.
Tutkielman perusteella käyttöliittymäagentti voidaan nähdä ohjelmistoagenttina, joka toimii tietokoneohjelman käyttöliittymässä käyttäjän työskentelyn avustajana tai neuvojana. Tutkielmassa selvisi, että käyttöliittymäagentin autonomisuus vaikuttaa selkeästi eniten tietokoneohjelman käytettävyyteen. Autonominen työskentelyä avustava agentti voi esimerkiksi vähentää käyttäjän hallinnan tunnetta. Autonomisen agentin on tärkeää antaa käyttäjälle palautetta toiminnastaan, mikä luo käyttäjälle luottamuksen tunnetta agentin toimintaa ja pätevyyttä kohtaan. Käytettävyyden kannalta tärkeitä agentin ominaisuuksia ovat myös esimerkiksi kommunikointikyvyn ja dialogin luonnollisuus. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että tietokoneohjelmien käyttöliittymäagentteja suunnittelevan täytyy tehdä kompromisseja eri agentin ominaisuuksien välillä, sillä käytettävyyden kannalta ominaisuuksilla on eri käyttökohteissa hyvin monenlaisia vaikutuksia.