OSAKKEEN YLITUOTOT JAKAUTUMISILMOITUKSEN JULKISTAMISEN YHTEYDESSÄ - Yhteispohjoismaalainen aineisto 2000-2005 -
Ruoho, Tuukka (2006)
Ruoho, Tuukka
2006
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Osakeyhtiöiden jakautumiset ovat yleistyneet Länsi-Euroopassa 1990-luvulta lähtien. Useista suomalaisista suuryrityksistä on ir-ronnut 2000-luvulla suuria liiketoimialueita uusiksi pörssinoteera-tuiksi listayhtiöiksi. Aikaisemmat jakautumistutkimukset on tehty pääasiassa yhdysvaltalaisen tutkimusaineiston perusteella, kun taas eurooppalainen tutkimus aiheesta on jäänyt varsin vähäi-seksi. Suomalaiset osakemarkkinat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa ja viimeisempänä viitteenä suomalaisten osakemark-kinoiden myllerryksestä on nähtävänä 2. lokakuuta 2006 käyn-nistyvän yhteispohjoismaalaisen pörssilistan muodossa. Tämä tutkimus pyrkii tutkielman tausta huomioon ottaen selvittämään, miten 2. lokakuuta 2006 käynnistyvä yhteispohjoismaalaiset osakemarkkinat mahdollisesti reagoivat pörssiyhtiön julkis-tamaan pörssitiedotteeseen, jossa se ilmaisee ensimmäisen kerran aikeensa jakautua. Markkinoiden reaktiota tullaan tutkimaan jakautumisilmoituksen julkistaneiden yhtiöiden osakkeiden hinnan muutosten avulla.
Tutkielmassa jakautumisilmoituksen aiheuttamia epänormaaleja tuottoja tutkitaan event study -menetelmällä, käyttäen normaali-tuottojen mallintamisessa markkinakorjattua tuottomallia. Saatujen tuloksien tilastollista merkitsevyyttä testataan Studentin yksisuuntaisella t-testillä sekä merkkitestillä (engl. sign test). Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 18 jakautumisilmoi-tuksesta, joista 13 oli ruotsalaista ja 5 suomalaista. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle jäi kokonaisuudessa tanskalaiset jakautumiset, koska sieltä ei kyetty löytämään yhtään kelvollista jakautumisilmoitusta.
Tutkielman tuloksien perusteella jakautumisilmoituksen havaittiin aikaansaavan keskimäärin 3,159 % tilastollisesti merkitsevät epänormaalit ylituotot, tiedon julkistamispäivänä. Tältä osin saatu tulos on varsin yhtenevä aikaisempien tutkimusten löydöksien kanssa. Tutkielmassa laskettiin myös kumulatiiviset epänormaalit tuotot, varsinaisen event -ikkunan ollessa (-1,1), tältä osin saadut tulokset ovat ristiriitaiset. T-testin perusteella kumulatiiviset epänormaalit tuotot ovat tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja ylituottoja, 5 %:n tarkastelutasolla, mutta merkkitestin perusteella epänormaalin tuoton suuntaa on negatiivinen, joten asia vaatinee lisätutkimusta.
Tutkielmassa jakautumisilmoituksen aiheuttamia epänormaaleja tuottoja tutkitaan event study -menetelmällä, käyttäen normaali-tuottojen mallintamisessa markkinakorjattua tuottomallia. Saatujen tuloksien tilastollista merkitsevyyttä testataan Studentin yksisuuntaisella t-testillä sekä merkkitestillä (engl. sign test). Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 18 jakautumisilmoi-tuksesta, joista 13 oli ruotsalaista ja 5 suomalaista. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle jäi kokonaisuudessa tanskalaiset jakautumiset, koska sieltä ei kyetty löytämään yhtään kelvollista jakautumisilmoitusta.
Tutkielman tuloksien perusteella jakautumisilmoituksen havaittiin aikaansaavan keskimäärin 3,159 % tilastollisesti merkitsevät epänormaalit ylituotot, tiedon julkistamispäivänä. Tältä osin saatu tulos on varsin yhtenevä aikaisempien tutkimusten löydöksien kanssa. Tutkielmassa laskettiin myös kumulatiiviset epänormaalit tuotot, varsinaisen event -ikkunan ollessa (-1,1), tältä osin saadut tulokset ovat ristiriitaiset. T-testin perusteella kumulatiiviset epänormaalit tuotot ovat tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja ylituottoja, 5 %:n tarkastelutasolla, mutta merkkitestin perusteella epänormaalin tuoton suuntaa on negatiivinen, joten asia vaatinee lisätutkimusta.