Henkilöstötyön haasteet työhyvinvoinnin näkökulmasta: Diskurssianalyysi HR-barometrin 2013 tuloksista
Rotko, Susanna (2015)
Rotko, Susanna
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee henkilöstötyön haasteita työhyvinvoinnin näkökulmasta. Keskustelu työhyvinvoinnin merkityksestä on kasvanut esimerkiksi organisaation tuloksellisuuteen ja vastuullisuuteen liittyen. Työhyvinvointi nähdään yhä useammin myös strategisena kilpailutekijänä. Työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, globalisaatio, taloudelliset haasteet ja työn muotojen muutokset tekevät työhyvinvoinnista ajankohtaisen ja tärkeän ilmiön.
Tutkimuksen kannalta keskeinen käsite on henkilöstöjohtamisen tehtäväkenttä, johon sisältyvät HR-ammattilaisten roolit ja kompetenssit, johtaminen ja esimiestyö sekä henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet ja tulevaisuuden haasteet. Toinen keskeinen käsite on työhyvinvointi, jota lähestyn eri mallien kautta ja tarkastelen myös johtamisen ja osaamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimusaineistona käytän Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n toteuttamaa HR-barometria vuodelta 2013, jonka vastauksia analysoin diskurssianalyysia tutkimusmenetelmänä käyttäen. Diskurssianalyysin tavoitteena on tutkia, kuinka kielen avulla rakennetaan sosiaalisista todellisuutta ja sen merkityksiä.
Analyysin tuloksena saatiin neljä diskurssia: ikä, hyvinvointi, johtaminen ja osaaminen. Johtaminen jakautui kahteen aladiskurssiin: hyvään johtajuuteen ja muutosjohtamiseen. Osaaminen voidaan jakaa kolmeen aladiskurssiin: hankkimiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin määritelmille on ominaista vuorovaikutteisuus, joten kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä työhyvinvoinnin toteutumisen kannalta.
Tutkimuksen kannalta keskeinen käsite on henkilöstöjohtamisen tehtäväkenttä, johon sisältyvät HR-ammattilaisten roolit ja kompetenssit, johtaminen ja esimiestyö sekä henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet ja tulevaisuuden haasteet. Toinen keskeinen käsite on työhyvinvointi, jota lähestyn eri mallien kautta ja tarkastelen myös johtamisen ja osaamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimusaineistona käytän Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n toteuttamaa HR-barometria vuodelta 2013, jonka vastauksia analysoin diskurssianalyysia tutkimusmenetelmänä käyttäen. Diskurssianalyysin tavoitteena on tutkia, kuinka kielen avulla rakennetaan sosiaalisista todellisuutta ja sen merkityksiä.
Analyysin tuloksena saatiin neljä diskurssia: ikä, hyvinvointi, johtaminen ja osaaminen. Johtaminen jakautui kahteen aladiskurssiin: hyvään johtajuuteen ja muutosjohtamiseen. Osaaminen voidaan jakaa kolmeen aladiskurssiin: hankkimiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin määritelmille on ominaista vuorovaikutteisuus, joten kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä työhyvinvoinnin toteutumisen kannalta.