Kaksi katsetta unioniin. Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden ja kansalaisten EU-käsitykset vertailussa
Heinola, Maria (2008)
Heinola, Maria
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Eliitti ja kansalaiset ovat suhtautuneet Euroopan yhdentymiseen alusta lähtien eri tavoin. Eliitti on ajanut integraatiota eteenpäin ja kansan tyytymättömyys taas on purkautunut esimerkiksi EU-kansanäänestysten kautta. Kuilu on käsitetty ikään kuin itsestäänselvyydeksi, joskin eliitti on pyrkinyt sen lieventämiseen muun muassa unionin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävän EU:n perustuslain kautta.
Tutkielmani tavoitteena on selvittää vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaalien suomalaisehdokkaiden käsityksiä Euroopan unionin integraatiosta Euroopan parlamentin ja EU:n perustuslain kautta sekä verrata näitä näkemyksiä kansalaismielipiteisiin. EU-käsitysten välisiä eroja tulkitaan eliittiteorian käsitteiden kautta. Kiinnostus kansalaisten ja poliitikkojen mielipiteiden vertailuun niin eurooppalaisittain kuin kansallisellakin tasolla on ollut aikaisemmin varsin vähäistä ja ehdokkaita on tutkittu lähinnä viestinten vaalikoneiden välityksellä.
Klassisen eliittiteorian mukaan eliitti on mahdollista jakaa eri luokkiin, esimerkiksi eliittiin ja alaeliittiin. Tutkimuksen tavoitteen, kansalaisten ja eliitin mielipide-erojen vertailun, kannalta perinteinen jakotapa tarvitsee kuitenkin hienojakoisemman luokittelun. Siksi kutsun Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaita esieliitiksi, joka on massan eli kansan ja alaeliitin eli europarlamentaarikkojen välissä.
Aineistoni koostuu vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaille lähetetyn kyselyn vastauksista. Vertailuaineistona käytän Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan raporttia Turvassa EU:ssa – kaukana kavala maailma (2004), jossa selvitettiin kansalaismielipiteitä. Kysymykset liittyvät etenkin Euroopan parlamenttiin ja EU:n perustuslakiin. Aineistojen vertaamiseen käytän kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustulokset osoittavat, että eliitin ja kansalaisten väliset mielipide-erot suhteessa EU:hun alkavat jo Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista eli niin kutsutusta esieliitistä. Suomen EU-jäsenyyden kannatus on esieliitin keskuudessa huomattavasti suurempi kuin kansalaisten keskuudessa. Esieliitti suhtautuu kansalaisia myönteisemmin sekä integraation syventämiseen että unionin laajentumiseen. Esieliitti uskoo myös Euroopan parlamentin merkittävyyteen ja kasvattaisi sen valtaa.
Tutkielmani tavoitteena on selvittää vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaalien suomalaisehdokkaiden käsityksiä Euroopan unionin integraatiosta Euroopan parlamentin ja EU:n perustuslain kautta sekä verrata näitä näkemyksiä kansalaismielipiteisiin. EU-käsitysten välisiä eroja tulkitaan eliittiteorian käsitteiden kautta. Kiinnostus kansalaisten ja poliitikkojen mielipiteiden vertailuun niin eurooppalaisittain kuin kansallisellakin tasolla on ollut aikaisemmin varsin vähäistä ja ehdokkaita on tutkittu lähinnä viestinten vaalikoneiden välityksellä.
Klassisen eliittiteorian mukaan eliitti on mahdollista jakaa eri luokkiin, esimerkiksi eliittiin ja alaeliittiin. Tutkimuksen tavoitteen, kansalaisten ja eliitin mielipide-erojen vertailun, kannalta perinteinen jakotapa tarvitsee kuitenkin hienojakoisemman luokittelun. Siksi kutsun Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaita esieliitiksi, joka on massan eli kansan ja alaeliitin eli europarlamentaarikkojen välissä.
Aineistoni koostuu vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaille lähetetyn kyselyn vastauksista. Vertailuaineistona käytän Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan raporttia Turvassa EU:ssa – kaukana kavala maailma (2004), jossa selvitettiin kansalaismielipiteitä. Kysymykset liittyvät etenkin Euroopan parlamenttiin ja EU:n perustuslakiin. Aineistojen vertaamiseen käytän kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustulokset osoittavat, että eliitin ja kansalaisten väliset mielipide-erot suhteessa EU:hun alkavat jo Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista eli niin kutsutusta esieliitistä. Suomen EU-jäsenyyden kannatus on esieliitin keskuudessa huomattavasti suurempi kuin kansalaisten keskuudessa. Esieliitti suhtautuu kansalaisia myönteisemmin sekä integraation syventämiseen että unionin laajentumiseen. Esieliitti uskoo myös Euroopan parlamentin merkittävyyteen ja kasvattaisi sen valtaa.