Kulttuurin vaikutus laskentatoimeen: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja qatarilaisten tilinpäätösten välillä
Roslund, Maria (2014)
Roslund, Maria
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kulttuurin vaikutusta laskentatoimeen ja tilinpäätösraportteihin on tarkasteltu aikaisemmissa tutkimuksissa melko vähän, tilastollisilla menetelmillä vielä vähemmän. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus siihen, minkälainen vaikutus islaminuskolla on Qatarin pörssissä olevien yritysten tilinpäätöksiin verrattuna NASDAQ OMX Helsingissä noteerattuihin yrityksiin. Suomalaisella elinkeinoelämällä on hiljattain noussut kiinnostus laajentaa liiketoimintaansa Arabian niemimaalle ja etenkin Qatariin, joten tutkielman yhtenä motiivina oli tuottaa heille tulkinta-apua islaminuskon vaiku-tuksista taloudellisiin raportteihin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu pääasiassa aikaisempaan tutkimukseen islaminuskon vaikutuksesta laskentatoimeen ja tilinpäätösraportteihin. Myös muita kulttuurista aiheutuvia vaikutuksia kuin uskontoperspektiiviä on kerrottu. Tutkimuskohteena olevista maista on esitelty yleistietoja Qatarin historiasta ja yritystoimintaa säätelevää keskeisintä lainsäädäntöä on esitelty. Tutkielman hypoteeseja on testattu sekä tilastollisilla menetelmillä että tilinpäätöstietojen analysoinnilla. Tutkielman aineisto on kerätty Orbis-tietokannasta tilastollisten hypoteesien osalta, tilinpäätöstiedot on kerätty Qatarin pörssin Internet-sivuilta sekä yritysten omilta sivuilta.
Aineiston pienuudesta johtuen tilastolliset menetelmät eivät tuottaneet tilastollisesti merkittäviä tuloksia. Sharia-laki ei näyttäisi vaikuttavan yritysten velkaisuusasteeseen negatiivisesti eikä zakat eli almuvero näytä vaikuttavan kannattavuuden tunnuslukuihin. Tilinpäätösten homogeenisyyttä arvioitaessa qatarilaisten yritysten tilinpäätökset olivat heterogeenisempiä kuin suomalaisten yritysten, vaikka molemmissa havaintomaissa tilinpäätökset oli laadittu IFRS-normiston mukaisesti. Suomalaisen elinkeinoelämän ei tarvitse ottaa tämän tutkielman tulosten perusteella huomioon kulttuurin vaikutusta tilinpäätösraportteihin Qatariin integroituessaan, mutta koska tämän tutkielman aineisto oli suppea, ei kulttuurin mahdollista vaikutusta kannata tämän tutkielman tulosten perusteella täysin hylätä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu pääasiassa aikaisempaan tutkimukseen islaminuskon vaikutuksesta laskentatoimeen ja tilinpäätösraportteihin. Myös muita kulttuurista aiheutuvia vaikutuksia kuin uskontoperspektiiviä on kerrottu. Tutkimuskohteena olevista maista on esitelty yleistietoja Qatarin historiasta ja yritystoimintaa säätelevää keskeisintä lainsäädäntöä on esitelty. Tutkielman hypoteeseja on testattu sekä tilastollisilla menetelmillä että tilinpäätöstietojen analysoinnilla. Tutkielman aineisto on kerätty Orbis-tietokannasta tilastollisten hypoteesien osalta, tilinpäätöstiedot on kerätty Qatarin pörssin Internet-sivuilta sekä yritysten omilta sivuilta.
Aineiston pienuudesta johtuen tilastolliset menetelmät eivät tuottaneet tilastollisesti merkittäviä tuloksia. Sharia-laki ei näyttäisi vaikuttavan yritysten velkaisuusasteeseen negatiivisesti eikä zakat eli almuvero näytä vaikuttavan kannattavuuden tunnuslukuihin. Tilinpäätösten homogeenisyyttä arvioitaessa qatarilaisten yritysten tilinpäätökset olivat heterogeenisempiä kuin suomalaisten yritysten, vaikka molemmissa havaintomaissa tilinpäätökset oli laadittu IFRS-normiston mukaisesti. Suomalaisen elinkeinoelämän ei tarvitse ottaa tämän tutkielman tulosten perusteella huomioon kulttuurin vaikutusta tilinpäätösraportteihin Qatariin integroituessaan, mutta koska tämän tutkielman aineisto oli suppea, ei kulttuurin mahdollista vaikutusta kannata tämän tutkielman tulosten perusteella täysin hylätä.