Rehtori johtajana
Rintamäki, Tiina (2008)
Rintamäki, Tiina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Peruskoulun johtaminen on taloudellisten ja toiminnallisten muutosten myötä käynyt yhä haasteellisemmaksi. Tietoa siitä, kuinka suomalaiset johtamistyötä tekevät rehtorit ovat kokeneet johtamistyön, siinä tapahtuneet muutokset ja uudet roolinsa peruskoulun johtajina, on tähän mennessä ollut melko niukasti saatavilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset roolit rehtorin työssä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa nousevat tärkeimmiksi. Tutkimustuloksia peilattiin Quinnin (1988) johtamisrooliteoriaan, joka todettiin edelleen erityisen laaja-alaiseksi sekä käytännönläheiseksi teoriaksi. Tutkimustulosten perusteella Quinnin johtamisrooliteoriasta voitiin esittää lisättäväksi edustajan rooli, jota Quinnin teoriasta ei ollut suoraan löydettävissä. Tämän lisäksi Quinnin johtamisrooliteoriasta voitaisiin varsinkin rehtoreiden johtamistyötä tutkittaessa jättää pois koordinoijan rooli, johon liittyvät aihealueet tulivat selkeästi esiin muissa yhteyksissä. Haastatteluaineiston perusteella Quinnin johtamisrooliteoriaan lisättiin myös käsite rooliristiriidoista, joita alkuperäisessä Quinnin teoriassa ei erikseen käsitelty. Kuitenkin haastatellut rehtorit kokivat selkeitä ristiriitatilanteita ennen kaikkea eri rooliensa välillä sekä yhden rooliodotusten asettajan odotukset koettiin melko ristiriitaisiksi. Rooliristiriidat korostuivat selkeästi haastatteluissa, joten tämä aihealue päätettiin lisätä Quinnin johtamisroolimalliin tutkittaessa rehtoreiden erilaisia rooleja.
Kohderyhmänä oli viisi Etelä-Pohjanmaan alueella toimivaa peruskoulun rehtoria, joita kaikkia haastateltiin alkukesällä 2007. Haastattelut sijoitettiin alkukesään, jolloin rehtorit tekevät analysointi- ja suunnittelutyötään seuraavalle lukuvuodelle. Ajankohta tuntui rehtoreiden mielestä sopivalta, koska tuolloin pohditaan muutenkin omaa sekä koko työyhteisön tämän hetkistä toimivuutta sekä mahdollisia parannusehdotuksia nykyisiin käytäntöihin.
Kohderyhmänä oli viisi Etelä-Pohjanmaan alueella toimivaa peruskoulun rehtoria, joita kaikkia haastateltiin alkukesällä 2007. Haastattelut sijoitettiin alkukesään, jolloin rehtorit tekevät analysointi- ja suunnittelutyötään seuraavalle lukuvuodelle. Ajankohta tuntui rehtoreiden mielestä sopivalta, koska tuolloin pohditaan muutenkin omaa sekä koko työyhteisön tämän hetkistä toimivuutta sekä mahdollisia parannusehdotuksia nykyisiin käytäntöihin.