Yritysominaisuudet ja tasapainotetun mittariston käytöstä koettu hyöty
Rintala, Pekka (2008)
Rintala, Pekka
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Strateginen johtaminen on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kokenut suuria muutoksia. Kilpailun kiristyminen, toimintaympäristön nopeat muutokset ja tarve sopeutua muutoksiin lisäävät strategisen johtamisen merkitystä yritysjohtajien jokapäiväisessä toiminnassa. Toiminnan tulosten ja niihin vaikuttavien taloudellisten ja ei-taloudellisten seikkojen oikea-aikainen mittaaminen ja mittareiden luotettavuus korostuu. Johdon strateginen laskentatoimi, toiminnan strategiset ohjausjärjestelmät ja suorituskyvyn mittausjärjestelmät ovat tulleet avuksi niin suurten kuin pientenkin yritysten strategioiden toteuttamiseen. Tasapainotettuja mittaristoja, Balanced Scorecardin erilaisia sovelluksia on käytetty viimeisen viidentoista vuoden ajan tarkoituksena tehostaa strategian maastouttamista tuomalla strategiset linjaukset mitattaviksi taloudellisiksi ja ei-taloudellisiksi tekijöiksi. Tutkielman tavoitteena on ollut tutkia sitä, miten saman toimialan, yhtenäisen suunnittelujärjestelmän omaavien yritysten erilaiset sisäiset ominaisuudet ja ympäristömuuttujat vaikuttavat Balanced Scorecardin mallin mukaisen tasapainotetun mittariston käytöstä koettuun hyötyyn.
Teoriaosassa yritysominaisuuksista tarkastellaan kokoa, sijaintia, markkinaosuutta ja keskitaseeseen suhteutettua liikevoittoa sekä erillisenä kokonaisuutena palkitsemisen kytkemistä tasapainotettuun mittaristoon. Tasapainotetun mittariston käytöstä koettua hyötyä kuvaavat muuttujat kerätään tieteellisten artikkelien ja strategisen johdon laskentatoimen kirjallisuuden pohjalta. Hyödyt kirjataan 17 väittämäksi, joita vastaajat saavat kommentoida seitsenportaisella asteikolla. Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan kyselytutkimuksena, jonka tuloksena saatiin 130 yrityksen vastaukset.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että yrityksen koolla ja sijainnilla ei ollut oletuksen vastaisesti merkitystä tasapainotetun mittariston käytöstä koettuun hyötyyn, markkinaosuudella ja tuloskunnolla ei myöskään, mikä vastasi oletusta. Sitä vastoin palkitsemisen kytkemisen tasapainotettuun mittaristoon katsottiin vaikuttavan mittariston käytöstä koettuun hyötyyn. Tulos antaa pohjaa paitsi mittaristojen, myös palkitsemisjärjestelmien jatkotutkimukselle.
Teoriaosassa yritysominaisuuksista tarkastellaan kokoa, sijaintia, markkinaosuutta ja keskitaseeseen suhteutettua liikevoittoa sekä erillisenä kokonaisuutena palkitsemisen kytkemistä tasapainotettuun mittaristoon. Tasapainotetun mittariston käytöstä koettua hyötyä kuvaavat muuttujat kerätään tieteellisten artikkelien ja strategisen johdon laskentatoimen kirjallisuuden pohjalta. Hyödyt kirjataan 17 väittämäksi, joita vastaajat saavat kommentoida seitsenportaisella asteikolla. Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan kyselytutkimuksena, jonka tuloksena saatiin 130 yrityksen vastaukset.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että yrityksen koolla ja sijainnilla ei ollut oletuksen vastaisesti merkitystä tasapainotetun mittariston käytöstä koettuun hyötyyn, markkinaosuudella ja tuloskunnolla ei myöskään, mikä vastasi oletusta. Sitä vastoin palkitsemisen kytkemisen tasapainotettuun mittaristoon katsottiin vaikuttavan mittariston käytöstä koettuun hyötyyn. Tulos antaa pohjaa paitsi mittaristojen, myös palkitsemisjärjestelmien jatkotutkimukselle.