Riksdagsdebatten kring medborgarinitiativet om den obligatoriska skolsvenskan – en retorisk analys
Heininen, Satu (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eduskuntaväittelyä 5.3.2015, jonka aiheena oli ruotsin kielen opiskelu ja sen pakollisuuden poistamista vaatinut kansalaisaloite. Tarkastelen debatissa esitettyjä puheenvuoroja retorisen analyysin avulla Karlbergin ja Mralin (1998) analyysimallin pohjalta. Analyysin pääpaino on puheiden kontekstissa ja käytetyissä argumentointikeinoissa. Tarkoitukseni on selvittää, minkälaisia kantoja debattiin osallistuneilla kansanedustajilla oli aiheesta ja minkälaista eetokseen, puhujan luonteeseen, pohjautuvaa argumentointia he käyttivät perustellessaan mielipiteitään. Analyysi sivuaa myös puhujien syitä käyttää tietynlaista eetosta kohdeyleisöstä riippuen.
Retoriikka ja politiikka liittyvät saumattomasti toisiinsa. Niissä puhujan tehtävänä on vakuuttaa kuulijansa mielipiteensä pätevyydestä. Puhujalla on useita keinoja vakuuttaa kuulijansa, näistä tavallisimpina logos (järki), eetos (luonne) ja paatos (tunne). Eetoksella puhuja luo suhdetta yleisöönsä. Hän pyrkii lisäämään uskottavuuttaan ja näyttäytymään hyvänä ja moraalisena ihmisenä. Poliitikot käyttävät eetosta lisätäkseen uskottavuuttaan äänestäjiensä silmissä.
Ruotsin kielen asema ja sen opiskelu ovat mielipiteitä jakavia ja yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon puhuttaneita aiheita. Eritoten kärjistetyt kannanotot puolesta ja vastaan pääsevät kuuluviin. Kuitenkin ääripäiden väliin asettuvat mielipiteet ovat kiinnostavia ja siksi tässä tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena.
Tutkimuksessa selvisi, että debattiin osallistui puhujia useimmista eduskuntaryhmistä. Sekä puoluepoliittiset että henkilökohtaiset mielipiteet näkyivät puheenvuoroissa. Eetosta käytettiin usein argumentointikeinona ruotsin kielen pakollisuuden puolesta tai sitä vastaan. Tavallista oli vedota auktoriteetteihin, kuten eduskuntaan, kansaan, aikaan tai puhujaan itseensä, yhteisiin arvoihin, kuten tasa-arvoon ja globalisaatioon, sekä yhteiseen hyvään joko yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta. Eetokseen pohjautuva argumentointi vaihteli myös riippuen kuulijoista, joita kyseisellä argumentoinnilla pyrittiin vakuuttamaan.
Retoriikka ja politiikka liittyvät saumattomasti toisiinsa. Niissä puhujan tehtävänä on vakuuttaa kuulijansa mielipiteensä pätevyydestä. Puhujalla on useita keinoja vakuuttaa kuulijansa, näistä tavallisimpina logos (järki), eetos (luonne) ja paatos (tunne). Eetoksella puhuja luo suhdetta yleisöönsä. Hän pyrkii lisäämään uskottavuuttaan ja näyttäytymään hyvänä ja moraalisena ihmisenä. Poliitikot käyttävät eetosta lisätäkseen uskottavuuttaan äänestäjiensä silmissä.
Ruotsin kielen asema ja sen opiskelu ovat mielipiteitä jakavia ja yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon puhuttaneita aiheita. Eritoten kärjistetyt kannanotot puolesta ja vastaan pääsevät kuuluviin. Kuitenkin ääripäiden väliin asettuvat mielipiteet ovat kiinnostavia ja siksi tässä tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena.
Tutkimuksessa selvisi, että debattiin osallistui puhujia useimmista eduskuntaryhmistä. Sekä puoluepoliittiset että henkilökohtaiset mielipiteet näkyivät puheenvuoroissa. Eetosta käytettiin usein argumentointikeinona ruotsin kielen pakollisuuden puolesta tai sitä vastaan. Tavallista oli vedota auktoriteetteihin, kuten eduskuntaan, kansaan, aikaan tai puhujaan itseensä, yhteisiin arvoihin, kuten tasa-arvoon ja globalisaatioon, sekä yhteiseen hyvään joko yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta. Eetokseen pohjautuva argumentointi vaihteli myös riippuen kuulijoista, joita kyseisellä argumentoinnilla pyrittiin vakuuttamaan.