Zur Übersetzung der Personalpronomina der 3. Person Singular aus dem Deutschen ins Finnische am Beispiel der Novellen von Bernhard Schlink
Reipas, Minna (2007)
Reipas, Minna
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan saksan henkilöön viittaavien yksikön 3. persoonan persoonapronominien 'er', 'sie' ja 'es' kääntämistä suomeksi. Käännösongelma on väistämätön, koska suomessa on vain yksi vastaava persoonapronomini, sukupuoleton 'hän'. Tavoitteena on selvittää, kuinka suuri osa näistä pronomineista on käännettävissä variantilla 'hän', ja mitä muita ratkaisuja on. Hypoteesina on, että 'hän' muodostaa vaihtoehdoista selvän enemmistön, ja muita vaihtoehtoja saadaan sekä suomen sanastosta että rakenteesta.
Teoriataustana on käännösteoria, kirjallisuuden kääntämisen erityispiirteet, kääntäjän kompetenssi, ekvivalenssi, kontrastiivinen kielitiede sekä saksan persoonapronominien ja suomen persoonajärjestelmän kielioppi. Tutkimusmateriaalina on Bernhard Schlinkin novellikokoelma "Liebesfluchten" ja sen suomennos "Neuvoton sukupolvi". Tämä kontrastiivinen tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, osin kvantitatiivinen.
Saksankielisestä teoksesta poimitaan henkilöön viittaavat yksikön 3. persoonan persoonapronominit, käännöksestä etsitään niiden vastineet ja tulokset luokitellaan näiden mukaan. Kvantitatiivisessa analyysissa tarkastellaan kategorioiden osuuksia sekä jakaumaa ja kvalitatiivisessa analyysissa etsitään esimerkein havainnollistaen perusteluja erilaisille varianteille. Samalla tarkastellaan valintojen vaikutusta merkityssuhteisiin sekä koko tekstiin ja sen tyyliin. Analyysissa tarkastellaan myös ekvivalenssia ja kääntäjän kompetenssia sekä tiettyjen kirjallisen tekstin ominaisuuksien erikoisvaatimuksia niiden suhteen.
Tutkimus osoittaa, että 'hän' muodostaa yli puolet kaikista käännöksistä. Muita ovat muun muassa erisnimet, poisjätöt ja sukupuolta tarkemmin määrittävät ilmaukset. Kääntäjän kokonaiskompetenssissa korostuvia tärkeimpiä osa-alueita tämän käännösongelman kannalta on kompetenssi ymmärtää myös implisiittisesti ilmaistu lähdekielessä sekä se, mitä siitä on ilmaistava eksplisiittisesti kohdekielessä. Lisäksi tutkimus osoittaa odotetusti, että 'es'-pronominia käytetään saksassa hyvin vähän ihmisistä puhuttaessa.
Teoriataustana on käännösteoria, kirjallisuuden kääntämisen erityispiirteet, kääntäjän kompetenssi, ekvivalenssi, kontrastiivinen kielitiede sekä saksan persoonapronominien ja suomen persoonajärjestelmän kielioppi. Tutkimusmateriaalina on Bernhard Schlinkin novellikokoelma "Liebesfluchten" ja sen suomennos "Neuvoton sukupolvi". Tämä kontrastiivinen tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, osin kvantitatiivinen.
Saksankielisestä teoksesta poimitaan henkilöön viittaavat yksikön 3. persoonan persoonapronominit, käännöksestä etsitään niiden vastineet ja tulokset luokitellaan näiden mukaan. Kvantitatiivisessa analyysissa tarkastellaan kategorioiden osuuksia sekä jakaumaa ja kvalitatiivisessa analyysissa etsitään esimerkein havainnollistaen perusteluja erilaisille varianteille. Samalla tarkastellaan valintojen vaikutusta merkityssuhteisiin sekä koko tekstiin ja sen tyyliin. Analyysissa tarkastellaan myös ekvivalenssia ja kääntäjän kompetenssia sekä tiettyjen kirjallisen tekstin ominaisuuksien erikoisvaatimuksia niiden suhteen.
Tutkimus osoittaa, että 'hän' muodostaa yli puolet kaikista käännöksistä. Muita ovat muun muassa erisnimet, poisjätöt ja sukupuolta tarkemmin määrittävät ilmaukset. Kääntäjän kokonaiskompetenssissa korostuvia tärkeimpiä osa-alueita tämän käännösongelman kannalta on kompetenssi ymmärtää myös implisiittisesti ilmaistu lähdekielessä sekä se, mitä siitä on ilmaistava eksplisiittisesti kohdekielessä. Lisäksi tutkimus osoittaa odotetusti, että 'es'-pronominia käytetään saksassa hyvin vähän ihmisistä puhuttaessa.