Anna Lindhin murha. Uutisteksti todellisuuden rakentajana
Rantala, Eeva-Liisa (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkin tässä pro gradu –työssäni Anna Lindhin murhan uutisointia lähtökohtana uutistekstin todellisuutta rakentava luonne. Aineistoni koostuu Helsingin Sanomien ulko-maanosaston Anna Lindhin murhaa koskevista uutisista ajanjaksolta 12.9.2003-20.1.2004.
Tavoitteenani on selvittää, millaisen kuvan uutistekstit välittävät Lindhin murhatapahtuman keskeisistä henkilöistä ja heidän toiminnastaan sekä sitä kautta koko tapahtumasta. Tutkielmani näkökulma on sekä journalistinen että lingvistinen. Tutkimus on tapaustutkimus, ja lähestymistapa on kvalitatiivinen.
Journalistisesta näkökulmasta tarkastelen aihetta uutiskriteerien ja uutiskynnyksen kannalta. Lisäksi käsittelen aiheen ympärille muotoutunutta uutiskokonaisuutta draaman elementtejä sisältävänä uutistarinana. Lingvistisen näkökulman lähtökohtana ovat uutiskysymykset ”kuka” ja ”mitä”. Tarkastelen uutistekstejä kriittisen tekstintutkimuksen näkö-kulmasta. Uutiskysymykseen ”kuka” etsin vastausta kiinnittämällä huomiota nimeämiseen ja kategorisointiin, ja uutiskysymykseen ”mitä” tarkastelemalla semanttisia rooleja.
Anna Lindh kuvataan muun muassa menestyväksi poliitikoksi, esimerkilliseksi per-heenäidiksi ja Perssonin perintöprinsessaksi. Keskeiseksi rooliksi nousee AGENTIIVI, joka viittaa Lindhiin lauseen subjektina ja korostaa aktiivista toimijuutta.
Murhaajan kuvaus muuttuu uutisoinnin edetessä. Alussa murhaajasta välittyy hyvin raaka ja väkivaltainen kuva. Sijaiskärsijäksi nimeämäni ensimmäinen murhaajaehdokas leimataan rikolliseksi hänen taustojensa perusteella. Todelliseksi tekijäksi paljastuvan toisen murhaajaehdokkaan yhteydessä tulee esille murhaajan uhrius yhteiskunnan väliinputoajana. Murhaajan AGENTIIVISUUS häivytetään usein passiivimuodon taakse. Sen sijaan murhaaja esiintyy lauseen objektina ja siten poliisin toiminnan KOHTEENA.
Poliisi saa uutisoinnin alkuvaiheessa osakseen runsaasti kritiikkiä. Poliisista välitetään avuton ja ammattitaidoton kuva. Lisäksi poliisin toimintaa moititaan epärehelliseksi. Uutisoinnin loppuvaiheessa, murhan ratkettua, poliisi saa kuitenkin toiminnastaan hieman kiitosta. Poliisin rooli on monessa yhteydessä arvostelujen ja syytösten KOHDE, jolloin asema lauseessa on objekti.
Tavoitteenani on selvittää, millaisen kuvan uutistekstit välittävät Lindhin murhatapahtuman keskeisistä henkilöistä ja heidän toiminnastaan sekä sitä kautta koko tapahtumasta. Tutkielmani näkökulma on sekä journalistinen että lingvistinen. Tutkimus on tapaustutkimus, ja lähestymistapa on kvalitatiivinen.
Journalistisesta näkökulmasta tarkastelen aihetta uutiskriteerien ja uutiskynnyksen kannalta. Lisäksi käsittelen aiheen ympärille muotoutunutta uutiskokonaisuutta draaman elementtejä sisältävänä uutistarinana. Lingvistisen näkökulman lähtökohtana ovat uutiskysymykset ”kuka” ja ”mitä”. Tarkastelen uutistekstejä kriittisen tekstintutkimuksen näkö-kulmasta. Uutiskysymykseen ”kuka” etsin vastausta kiinnittämällä huomiota nimeämiseen ja kategorisointiin, ja uutiskysymykseen ”mitä” tarkastelemalla semanttisia rooleja.
Anna Lindh kuvataan muun muassa menestyväksi poliitikoksi, esimerkilliseksi per-heenäidiksi ja Perssonin perintöprinsessaksi. Keskeiseksi rooliksi nousee AGENTIIVI, joka viittaa Lindhiin lauseen subjektina ja korostaa aktiivista toimijuutta.
Murhaajan kuvaus muuttuu uutisoinnin edetessä. Alussa murhaajasta välittyy hyvin raaka ja väkivaltainen kuva. Sijaiskärsijäksi nimeämäni ensimmäinen murhaajaehdokas leimataan rikolliseksi hänen taustojensa perusteella. Todelliseksi tekijäksi paljastuvan toisen murhaajaehdokkaan yhteydessä tulee esille murhaajan uhrius yhteiskunnan väliinputoajana. Murhaajan AGENTIIVISUUS häivytetään usein passiivimuodon taakse. Sen sijaan murhaaja esiintyy lauseen objektina ja siten poliisin toiminnan KOHTEENA.
Poliisi saa uutisoinnin alkuvaiheessa osakseen runsaasti kritiikkiä. Poliisista välitetään avuton ja ammattitaidoton kuva. Lisäksi poliisin toimintaa moititaan epärehelliseksi. Uutisoinnin loppuvaiheessa, murhan ratkettua, poliisi saa kuitenkin toiminnastaan hieman kiitosta. Poliisin rooli on monessa yhteydessä arvostelujen ja syytösten KOHDE, jolloin asema lauseessa on objekti.