Yhteisöhankintojen arvonlisäverotus
Railimo, Jukka (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää, millä tavalla ja millaisissa tilanteissa yhteisön sisällä käytävä tavarakauppa luokitellaan arvonlisäverotuksessa yhteisöhankinnaksi. Tutkimuksessa määritetään yhteisöhankintojen syntyperusteet ja edellytykset sekä ha-vainnollistetaan yhteisöhankintoihin liittyviä erityiskysymyksiä ja väärinkäytöstilanteita. Tutkimuksessa havainnollistetaan EU:n sisäkauppa- ja arvonlisäverojärjestelmän nykytilannetta, vaihtoehtoismalleja ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa esitetään yhteisöhankintasäännösten positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia EU:n tavarakauppaan. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin Euroopan komission tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita EU:n sisäkaupan säännösten ja toiminnan kehittämiseksi.
Arvonlisäverotuksen harmonisointi perustuu EY:n perustamissopimuksen 93 artiklaan. EU:n arvonlisäverotusta koskevat säännöt edellyttävät, että jäsenvaltiot soveltavat yh-denmukaista arvonlisäverojärjestelmää. Suomi on EU:n jäsenenä osa EU:n sisämarkkina-aluetta, jolla sovelletaan arvonlisäverotuksessa erityisiä sisä- eli yhteisökaupan sääntöjä. Yhteisökaupan säännöksien perustana ovat Euroopan neuvoston antamat arvonlisäverodirektiivit, joilla yhtenäistetään jäsenmaiden arvonlisäverotusta. EU:n yhtenäinen arvonlisäverojärjestelmä on jatkuvien kehittämis- ja parantamismuutosten kohteena saavutettaessa Euroopan yhteisöjen pitkän aikavälin tavoitteita. Tämänhetkinen EU:n arvonlisäverojärjestelmän verotusmalli perustuu niin sanotulle määränpäämaaperiaatteelle, jota on kaavailtu väliaikaiseksi ennen lopullista siirtymistä alkuperämaaperiaatteeseen yhteisökaupassa.
Arvonlisäverotuksen harmonisointi perustuu EY:n perustamissopimuksen 93 artiklaan. EU:n arvonlisäverotusta koskevat säännöt edellyttävät, että jäsenvaltiot soveltavat yh-denmukaista arvonlisäverojärjestelmää. Suomi on EU:n jäsenenä osa EU:n sisämarkkina-aluetta, jolla sovelletaan arvonlisäverotuksessa erityisiä sisä- eli yhteisökaupan sääntöjä. Yhteisökaupan säännöksien perustana ovat Euroopan neuvoston antamat arvonlisäverodirektiivit, joilla yhtenäistetään jäsenmaiden arvonlisäverotusta. EU:n yhtenäinen arvonlisäverojärjestelmä on jatkuvien kehittämis- ja parantamismuutosten kohteena saavutettaessa Euroopan yhteisöjen pitkän aikavälin tavoitteita. Tämänhetkinen EU:n arvonlisäverojärjestelmän verotusmalli perustuu niin sanotulle määränpäämaaperiaatteelle, jota on kaavailtu väliaikaiseksi ennen lopullista siirtymistä alkuperämaaperiaatteeseen yhteisökaupassa.