Hiljaisen tiedon johtaminen: Mentorointi hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä
Pylkkä, Marika (2017)
Pylkkä, Marika
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee hiljaisen tiedon johtamista sekä mentorointia hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä. Hiljaisella tiedolla on merkittävä osuus organisaatioiden tietopääomassa, joten hiljaisen tiedon tunnistamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Hiljaisen tietoon kiinnittämällä huomiota organisaation tieto ja osaaminen kasvavat. Hiljaisella tiedolla on siis vaikutusta myös organisaation menestykseen.
Tutkimuksen tehtävänä on löytää kolmeen tutkimuskysymykseen vastaukset: onko kaikki hiljainen tieto tarpeellista säilyttää, millainen hiljainen tieto on arvokasta ja miten sitä voidaan hyödyntää sekä mentoroinnin toimivuus hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä. Kirjallisuuden ja haastatteluiden avulla etsitään tutkimuskysymyksiin vastauksia ja perusteluita.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat hiljainen tieto, mentorointi, mentori ja aktori. Hiljainen tieto määritellään olevan jokaisella henkilöllä olevaa tietoa, jota on vaikea kuvata ja pukea sanoiksi. Hiljaisen tieto syntyy kokemusten ja vuorovaikutusten kautta. Mentorointia menetelmänä on käytetty pitkään ja sen merkitys hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä on huomioitu. Mentorointi on kahden tai useamman osapuolen välinen vuorovaikutussuhde, jonka tavoitteiden asettamalla on mahdollisuus muun muassa hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamiseen. Toimiva mentorointisuhde perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Mentoroinnissa mentori on kokenut henkilö, joka opastaa ja auttaa kokemattomampaa henkilöä, eli aktoria. Mentoroinnin tavoitteita on useita, osapuolten tarpeista riippuen.
Haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella, mentorointi on toimiva hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä. Mentoroinnilla tulee kuitenkin olla selkeät tavoitteet ja mentorointisuhteen tulee olla toimiva. Mentoroinnin huonona puolena nähtiin mentorointiin kuluva aika, koettiin että mentoroinnissa tarvitaan aikaa muun muassa syvälliseen oppimiseen.
Hiljaisen tiedon tutkimusongelmiin vastaten, kaikkea hiljaista tietoa ei ole tarpeellista säilyttää. Jokainen organisaatio pitää tärkeänä erilaisia asioita hiljaiseen tietoon liittyen. Arvokasta hiljaista tietoa on eteenpäin vievä tieto, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittää organisaatiota. Tarpeetonta hiljaista tietoa, jota ei tulisi säilyttää on muun muassa pinttyneet ajatusmallit ja toimimattomat toimintamallit.
Tutkimuksen tehtävänä on löytää kolmeen tutkimuskysymykseen vastaukset: onko kaikki hiljainen tieto tarpeellista säilyttää, millainen hiljainen tieto on arvokasta ja miten sitä voidaan hyödyntää sekä mentoroinnin toimivuus hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä. Kirjallisuuden ja haastatteluiden avulla etsitään tutkimuskysymyksiin vastauksia ja perusteluita.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat hiljainen tieto, mentorointi, mentori ja aktori. Hiljainen tieto määritellään olevan jokaisella henkilöllä olevaa tietoa, jota on vaikea kuvata ja pukea sanoiksi. Hiljaisen tieto syntyy kokemusten ja vuorovaikutusten kautta. Mentorointia menetelmänä on käytetty pitkään ja sen merkitys hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä on huomioitu. Mentorointi on kahden tai useamman osapuolen välinen vuorovaikutussuhde, jonka tavoitteiden asettamalla on mahdollisuus muun muassa hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamiseen. Toimiva mentorointisuhde perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Mentoroinnissa mentori on kokenut henkilö, joka opastaa ja auttaa kokemattomampaa henkilöä, eli aktoria. Mentoroinnin tavoitteita on useita, osapuolten tarpeista riippuen.
Haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella, mentorointi on toimiva hiljaisen tiedon siirtämisen välineenä. Mentoroinnilla tulee kuitenkin olla selkeät tavoitteet ja mentorointisuhteen tulee olla toimiva. Mentoroinnin huonona puolena nähtiin mentorointiin kuluva aika, koettiin että mentoroinnissa tarvitaan aikaa muun muassa syvälliseen oppimiseen.
Hiljaisen tiedon tutkimusongelmiin vastaten, kaikkea hiljaista tietoa ei ole tarpeellista säilyttää. Jokainen organisaatio pitää tärkeänä erilaisia asioita hiljaiseen tietoon liittyen. Arvokasta hiljaista tietoa on eteenpäin vievä tieto, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittää organisaatiota. Tarpeetonta hiljaista tietoa, jota ei tulisi säilyttää on muun muassa pinttyneet ajatusmallit ja toimimattomat toimintamallit.