Tarjonta- ja kysyntäjohteiset suhdannevaihtelut Euroopassa ja kehittyvissä maissa - mallisimulointi Suomen aineistolla
Pirkola, Heidi (2012)
Pirkola, Heidi
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suhdannevaihteluita kehittyneissä ja kehittyvissä talouksissa. On tärkeää tutkia erikseen myös Suomen talouden herkkyyttä kysyntä- ja tarjontashokeille. Työssä tätä tutkitaan Suomen lähihistoriasta, 1990-luvun alusta lähtien. Tarkastelun kohteena ovat myös laajemmin erot kehittyneiden ja kehittyvien maiden suhdanteiden kestossa ja voimakkuudessa, volatiilisuudessa ja kysyntä- ja tarjontashokkien merkitsevyydessä.
Suhdanteiden kestossa Euroopassa ja Latinais- Amerikan maissa huomataan selkeitä eroja. Noususuhdanteet ovat Euroopassa pidempiä ja voimakkaampia. Laskusuhdanteiden kestossa taas ei ole yhtä huomattavaa eroa kehittyneiden ja kehittyvien talouksien välillä. Latinalais- Amerikan maiden suhdannesykli todetaan myös volatiilimmaksi kun vastaava Euroopan maiden, joka selittää ainakin osan talouskasvun hitaudesta osassa kehittyviä talouksia.
Suomen taloutta tarkastellessa huomataan, että Suomen talous oli mahdollisesti alttiimpi tarjontashokeille 1990-luvulla, mutta 2000-luvulle siirryttäessä kysyntäshokkien merkitys on kasvanut. Simuloidulla AS-AD mallilla tullaan johtopäätökseen, että suhdannevaihteluita Suomessa selittävät parhaiten kysyntäshokit. Suomi ei ole näin pelkkä välituotteita vievä maa, joka on erityisen herkkä tuottajahintojen muutoksille ja muille tuotantoshokeille. Lisäksi tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että suurimmassa osassa kehittyviä talouksia tarjontashokit dominoivat suhdannevaihteluita, mutta kehittyneissä talouksissa asiaa on syytä tutkia tarkemmin maakohtaisesti.
Suhdanteiden kestossa Euroopassa ja Latinais- Amerikan maissa huomataan selkeitä eroja. Noususuhdanteet ovat Euroopassa pidempiä ja voimakkaampia. Laskusuhdanteiden kestossa taas ei ole yhtä huomattavaa eroa kehittyneiden ja kehittyvien talouksien välillä. Latinalais- Amerikan maiden suhdannesykli todetaan myös volatiilimmaksi kun vastaava Euroopan maiden, joka selittää ainakin osan talouskasvun hitaudesta osassa kehittyviä talouksia.
Suomen taloutta tarkastellessa huomataan, että Suomen talous oli mahdollisesti alttiimpi tarjontashokeille 1990-luvulla, mutta 2000-luvulle siirryttäessä kysyntäshokkien merkitys on kasvanut. Simuloidulla AS-AD mallilla tullaan johtopäätökseen, että suhdannevaihteluita Suomessa selittävät parhaiten kysyntäshokit. Suomi ei ole näin pelkkä välituotteita vievä maa, joka on erityisen herkkä tuottajahintojen muutoksille ja muille tuotantoshokeille. Lisäksi tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että suurimmassa osassa kehittyviä talouksia tarjontashokit dominoivat suhdannevaihteluita, mutta kehittyneissä talouksissa asiaa on syytä tutkia tarkemmin maakohtaisesti.