Markkinaehtoisten toimintamallien mahdollisuuden ja ongelmat sosiaali- ja terveyspalveluissa
Pelkonen, Markus (2014)
Pelkonen, Markus
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen kansalaisille on monenlaisten haasteiden edessä. Näistä suurimpia on rahoituksen riittävyys väestön ikääntyessä ja palvelujen kysynnän kasvaessa. Hallintotieteissä on viimeisten vuosikymmenien aikana yleistynyt New Public Management -oppi, joka on tuonut mukanaan markkinaehtoisia toimintamalleja julkishallinnon alalle. Tutkielmani tavoitteena on selvittää markkinaehtoisten toimintamallien käyttöä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa sekä niistä saatuja kokemuksia Suomessa ja ulkomailla. Tutkimuskysymyksiä ovat: Ovatko markkinaehtoiset toimintamallit täyttäneet niille asetetut tavoitteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa? Millaisia ongelmia toimintamallien soveltamiseen liittyy? Millainen on markkinaehtoisten toimintatapojen soveltuvuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon?
Tutkielmani teoriataustan muodostavat New Public Management (NPM) -oppi sekä julkisen valinnan teoria. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti muita New Public Managementin taustateorioita. Tarkasteltaviksi markkinaehtoisiksi malleiksi on valittu keskitettyjä ratkaisuja edustavat tilaaja-tuottajamallit, palvelujen ulkoistus sekä kumppanuusmallit. Selkeyden vuoksi työssä on kuvattu myös tärkeimmät apukäsitteet kuten sopimuksellisuus ja sopimusohjaus, näennäismarkkinat sekä hankintamenettely. Työni metodi perustuu eri lähteissä julkaistun materiaalin analyysiin. Tutkimus on siis meta-analyysin luonteista. Materiaalia on kerätty laajasti hallintotieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä talousalan tieteellisistä julkaisuista. Lisäksi lähteinä on käytetty alan oppikirjoja, väitöskirjoja, viranomaismateriaalia sekä eri uutisvälineissä julkaistua materiaalia. Tavoitteena on ollut saada monipuolinen ja kattava kuva markkinaehtoisten toimintamallien hyödyistä ja haitoista käytännön sovellutustilanteissa.
Tutkimusaineistoni perusteella Suomessa eniten käytetty markkinaehtoinen toimintatapa on toimintojen ulkoistaminen. Tilaaja-tuottajamalli on ollut sosiaali- ja terveysalalla Suomessa harvinainen, mutta anglosaksisissa maissa sitä on käytetty melko paljon. Viime aikojen suuntaus on ollut siirtyminen yhteistyötä korostaviin kumppanuusmalleihin. Referoitujen tutkimusten mukaan markkinaehtoisten mallien käytön yksi tärkein peruste, kustannussäästöt, ovat jääneet monissa sovellutustilanteissa saavuttamatta. Jossain määrin tulos tosin riippuu kohdetoiminnan luonteesta ja käytetystä mallista. Toinen päälöydös on markkinaehtoisten toimintatapojen mukanaan tuomat monet ongelmat. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja markkinaehtoisuuden peruslähtökohtien välillä on ristiriitoja. Markkinoiden toimivuudessa, kilpailuneutraliteetin toteutumisessa, sopimusohjauksessa, kilpailuttamisessa, tuotteistamisessa, sopimusten valvonnassa ja seurannassa sekä tulosten mittaamisessa ja arvioinnissa esiintyy runsaasti ongelmia. Omat ongelmakysymyksensä liittyvät palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden asemaan. Löydösten perusteella markkinaehtoisten toimintatapojen soveltuvuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon voidaan pitää melko heikkona. Soveltuvuuden ongelmia on kolmella tasolla: Teorioiden taustaoletusten validiteetissa, toimintamallien proseduraalisessa toimivuudessa sekä toimintamalleilla aikaansaatujen vaikutusten tasolla. Markkinaehtoisiin ratkaisuihin voidaan päätyä sosiaali- ja terveysalalla pakkotilanteissa ja ne voivat olla harkiten perusteltuja tietyissä muissakin tilanteissa, mutta alan suurten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan muita lähestymistapoja.
Tutkielmani teoriataustan muodostavat New Public Management (NPM) -oppi sekä julkisen valinnan teoria. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti muita New Public Managementin taustateorioita. Tarkasteltaviksi markkinaehtoisiksi malleiksi on valittu keskitettyjä ratkaisuja edustavat tilaaja-tuottajamallit, palvelujen ulkoistus sekä kumppanuusmallit. Selkeyden vuoksi työssä on kuvattu myös tärkeimmät apukäsitteet kuten sopimuksellisuus ja sopimusohjaus, näennäismarkkinat sekä hankintamenettely. Työni metodi perustuu eri lähteissä julkaistun materiaalin analyysiin. Tutkimus on siis meta-analyysin luonteista. Materiaalia on kerätty laajasti hallintotieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä talousalan tieteellisistä julkaisuista. Lisäksi lähteinä on käytetty alan oppikirjoja, väitöskirjoja, viranomaismateriaalia sekä eri uutisvälineissä julkaistua materiaalia. Tavoitteena on ollut saada monipuolinen ja kattava kuva markkinaehtoisten toimintamallien hyödyistä ja haitoista käytännön sovellutustilanteissa.
Tutkimusaineistoni perusteella Suomessa eniten käytetty markkinaehtoinen toimintatapa on toimintojen ulkoistaminen. Tilaaja-tuottajamalli on ollut sosiaali- ja terveysalalla Suomessa harvinainen, mutta anglosaksisissa maissa sitä on käytetty melko paljon. Viime aikojen suuntaus on ollut siirtyminen yhteistyötä korostaviin kumppanuusmalleihin. Referoitujen tutkimusten mukaan markkinaehtoisten mallien käytön yksi tärkein peruste, kustannussäästöt, ovat jääneet monissa sovellutustilanteissa saavuttamatta. Jossain määrin tulos tosin riippuu kohdetoiminnan luonteesta ja käytetystä mallista. Toinen päälöydös on markkinaehtoisten toimintatapojen mukanaan tuomat monet ongelmat. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja markkinaehtoisuuden peruslähtökohtien välillä on ristiriitoja. Markkinoiden toimivuudessa, kilpailuneutraliteetin toteutumisessa, sopimusohjauksessa, kilpailuttamisessa, tuotteistamisessa, sopimusten valvonnassa ja seurannassa sekä tulosten mittaamisessa ja arvioinnissa esiintyy runsaasti ongelmia. Omat ongelmakysymyksensä liittyvät palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden asemaan. Löydösten perusteella markkinaehtoisten toimintatapojen soveltuvuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon voidaan pitää melko heikkona. Soveltuvuuden ongelmia on kolmella tasolla: Teorioiden taustaoletusten validiteetissa, toimintamallien proseduraalisessa toimivuudessa sekä toimintamalleilla aikaansaatujen vaikutusten tasolla. Markkinaehtoisiin ratkaisuihin voidaan päätyä sosiaali- ja terveysalalla pakkotilanteissa ja ne voivat olla harkiten perusteltuja tietyissä muissakin tilanteissa, mutta alan suurten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan muita lähestymistapoja.