Kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouksen valintaperusteena sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa
Pelkonen, Markus (2016)
Pelkonen, Markus
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Hankintalailla tavoitellaan mm. hankintojen hyvää hinta-laatusuhdetta sekä tarjoajien tasapuolista mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuihin. Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat muodostavat suuren osan julkisista hankinnoista, ja niiden merkitys tulee korostumaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa käytetyin tarjouksen valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, joka mahdollistaa laadullisten tekijöiden huomioinnin tarjouksen valinnassa.
Hankintalain mukaan tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen tarjouksen vertailuperusteiden avulla. Tutkin hankintasäädösten, vuoden 2007 hankintalakiin perustuvien oikeustapausten sekä oikeuskirjallisuuden pohjalta millaiset vertailuperusteet sekä tarjousvertailut on oikeuskäytännössä tulkittu hankintalain mukaisiksi tai vastaisiksi. Näkökulma työn alkupuolella on lainopillinen. Työn loppupuolella tarkastelen kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa liittyviä ongelmia. Ne voidaan jakaa oikeustapauksissa usein esiintyviin ongelmakokonaisuuksiin sekä ongelmiin, jotka liittyvät oikeuden tulkintalinjaan suhteessa lain tavoitteisiin syrjimättömyydestä sekä hankintojen laadukkuudesta. Työn loppupuolella näkökulma laajenee oikeusdogmatiikan ulkopuolelle.
Keskeisiä havaintoja ovat hankintayksikön suuri vapaus määritellä hankinnan kohde, vertailuperusteet sekä pisteytysperusteet haluamallaan tavalla. Oikeuskäytännössä omaksuttuja vertailuperusteiden vaatimuksia ovat mm. liittyminen hankinnan kohteeseen, syrjimättömyys, objektiivisuus sekä yhteismitallisten tarjousten mahdollistuminen. Vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa tai tulevaisuudessa toteutuvaa seikkaa voi käyttää vertailuperusteena. Ongelmia olivat palvelujen ominaisuuksien ja laadun huonosta mitattavuudesta johtuvat tarjouspyynnön ja vertailuperusteiden epämääräisyys sekä niihin liittyvät tulkintaongelmat tarjousvertailussa, mikä voi vaarantaa tasapuolisen kohtelun. Oikeuskäytännössä syrjimättömyystavoitteen toteutumista valvotaan melko hyvin, mutta hankintojen laatutavoitteen toteutumista huonosti. Hankintalain tavoite laadukkaista hankinnoista jää käytännössä hankintayksikön määrittelyjen varaan, mikä korostaa hankintayksikön valtaa ja vastuuta.
Hankintalain mukaan tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen tarjouksen vertailuperusteiden avulla. Tutkin hankintasäädösten, vuoden 2007 hankintalakiin perustuvien oikeustapausten sekä oikeuskirjallisuuden pohjalta millaiset vertailuperusteet sekä tarjousvertailut on oikeuskäytännössä tulkittu hankintalain mukaisiksi tai vastaisiksi. Näkökulma työn alkupuolella on lainopillinen. Työn loppupuolella tarkastelen kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa liittyviä ongelmia. Ne voidaan jakaa oikeustapauksissa usein esiintyviin ongelmakokonaisuuksiin sekä ongelmiin, jotka liittyvät oikeuden tulkintalinjaan suhteessa lain tavoitteisiin syrjimättömyydestä sekä hankintojen laadukkuudesta. Työn loppupuolella näkökulma laajenee oikeusdogmatiikan ulkopuolelle.
Keskeisiä havaintoja ovat hankintayksikön suuri vapaus määritellä hankinnan kohde, vertailuperusteet sekä pisteytysperusteet haluamallaan tavalla. Oikeuskäytännössä omaksuttuja vertailuperusteiden vaatimuksia ovat mm. liittyminen hankinnan kohteeseen, syrjimättömyys, objektiivisuus sekä yhteismitallisten tarjousten mahdollistuminen. Vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa tai tulevaisuudessa toteutuvaa seikkaa voi käyttää vertailuperusteena. Ongelmia olivat palvelujen ominaisuuksien ja laadun huonosta mitattavuudesta johtuvat tarjouspyynnön ja vertailuperusteiden epämääräisyys sekä niihin liittyvät tulkintaongelmat tarjousvertailussa, mikä voi vaarantaa tasapuolisen kohtelun. Oikeuskäytännössä syrjimättömyystavoitteen toteutumista valvotaan melko hyvin, mutta hankintojen laatutavoitteen toteutumista huonosti. Hankintalain tavoite laadukkaista hankinnoista jää käytännössä hankintayksikön määrittelyjen varaan, mikä korostaa hankintayksikön valtaa ja vastuuta.