INDEKSIOSUUSRAHASTOSIJOITTAJIEN JA INDEKSIRAHASTOSIJOITTAJIEN MARKKINA-AJOITUSKYKY YHDYSVALLOISSA
Palmén, Eemil (2013)
Palmén, Eemil
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää indeksiosuus- ja indeksirahastosijoittajien markkina-ajoituskykyä Yhdysvalloissa. Markkina-ajoituskyvyllä tarkoitetaan yleisesti sijoittajan kykyä ajoittaa sijoituksensa oikein ennen korkeiden tai matalien tuottojen ajanjaksoa. Indeksiosuusrahasto on yleensä indeksiä seuraava, passiivinen sijoitustuote, joka on pörssilistattu ja sillä voi käydä kauppaa samalla tavalla kuin yksittäisellä osakkeella. Indeksirahasto on samalla tavalla indeksiä seuraava, passiivinen sijoitustuote, jota on mahdollista merkitä tai lunastaa rahastoyhtiöltä kerran päivässä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin geometrisen ja dollaripainotetun tuoton erotusta. Dollaripainotettu tuotto huomioi sijoittajien rahavirrat rahastoihin ja antaa kuvan sijoittajien todellisuudessa ansaitsemasta tuotosta. Tällä menetelmällä pystytään mittamaan sijoittajien markkina-ajoituskykyä. Aineisto koostuu yhteensä 137 indeksirahastosta ja 181 indeksiosuusrahastosta, jotka ovat sekä rekisteröityneitä että sijoittavat Yhdysvaltoihin vuosien 2007–2012 välillä.
Tutkielman tärkeimpiä havaintoja on, että indeksirahastosijoittajat parantavat vuotuisia tuottojaan keskimäärin 1,68 prosenttiyksikköä markkina-ajoituskyvyllään ja indeksiosuusrahastosijoittajat puolestaan heikentävät vuotuisia tuottojaan keskimäärin 0,72 prosenttiyksiköllä yrityksillään ajoittaa markkinoita. Indeksirahastosijoittajat ovat tutkielman mukaan parempia markkina-ajoittajia. Lisäksi havaitaan, että indeksirahastoissa keskimäärin parhaat markkina-ajoittajat löytyvät suurista ja alhaisen kulutason rahastoista. Indeksiosuusrahastosijoittajia tutkittaessa havaitaan, että heikoimmat markkina-ajoittajat löytyvät korkeiden kulujen rahastoista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin geometrisen ja dollaripainotetun tuoton erotusta. Dollaripainotettu tuotto huomioi sijoittajien rahavirrat rahastoihin ja antaa kuvan sijoittajien todellisuudessa ansaitsemasta tuotosta. Tällä menetelmällä pystytään mittamaan sijoittajien markkina-ajoituskykyä. Aineisto koostuu yhteensä 137 indeksirahastosta ja 181 indeksiosuusrahastosta, jotka ovat sekä rekisteröityneitä että sijoittavat Yhdysvaltoihin vuosien 2007–2012 välillä.
Tutkielman tärkeimpiä havaintoja on, että indeksirahastosijoittajat parantavat vuotuisia tuottojaan keskimäärin 1,68 prosenttiyksikköä markkina-ajoituskyvyllään ja indeksiosuusrahastosijoittajat puolestaan heikentävät vuotuisia tuottojaan keskimäärin 0,72 prosenttiyksiköllä yrityksillään ajoittaa markkinoita. Indeksirahastosijoittajat ovat tutkielman mukaan parempia markkina-ajoittajia. Lisäksi havaitaan, että indeksirahastoissa keskimäärin parhaat markkina-ajoittajat löytyvät suurista ja alhaisen kulutason rahastoista. Indeksiosuusrahastosijoittajia tutkittaessa havaitaan, että heikoimmat markkina-ajoittajat löytyvät korkeiden kulujen rahastoista.