Esitutkintamateriaalin salassapitoperusteet
Ojanperä, Vesa (2009)
Ojanperä, Vesa
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Salassapitosäännökset ovat yhä kasvavassa roolissa nykypäivän yhteiskunnassa. Ihmisten lisääntynyt tietoisuus omista oikeuksistaan on aiheuttanut sen, että viranomaisten tulee hallita tiedonsaantia koskevat normistot laajasti. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 on erityislakina ohjannut viranomaistoimintaa Suomessa vajaan kymmenen vuoden ajan ja sen vaikutus esitutkinnan julkisuuden määrittelyyn on keskeinen.
Tämän tutkimuksen aihe, esitutkintamateriaalin salassapitoperusteet, koskee rikoksen johdosta suoritettua esitutkintaa ja sen tuloksena syntynyttä materiaalia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat asiaosaisen tai ulkopuolisen tiedonsaantioikeudet esitutkinnassa. Samoin tutkimuksessa on haettu vastauksia siihen, miten esitutkintamateriaalin salassapito määräytyy ja millaiset asiat tulee pitää salassa esitutkinnan aikana ja sen jälkeen. Keskeisin kysymys työssäni on ”Miten esitutkintamateriaalin salassapito määräytyy ja mitkä ovat salassa pidettäviä asioita?” Tutkielmassa määritetään julkisuusperiaatteen ohella sekä yleisöjulkisuuden että asianosaisjulkisuuden perusteet.
Tutkimukseni lähestymistapa on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka eli lainoppi pyrkii selvittämään voimassa olevien säädösten oikeudellista sisältöä kulloinkin käsiteltävässä oikeudellisessa ongelmassa. Lainoppi selvittää käsillä olevien normien sisältöä tulkinnan avulla Työssäni sovellan lainopillista menetelmää selvittämällä, mitkä säännökset auttavat ratkaisemaan tutkimusongelmaan liittyvät kysymykset. Oikeuslähteinä on käytetty normatiivista oikeutta, lainvalmisteluasiakirjoja, oikeusperiaatteita, oikeuskirjallisuutta sekä ylimpien laillisuusvalvojien kannanottoja. Tutkimus etenee käsitteiden määrittelyn, perusoikeuksien ja niiden rajoittamisen kautta asianosaisjulkisuuden sekä yleisöjulkisuuden perusteiden esittelyyn.
Tutkimukseni keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat yleisöjulkisuus sekä asianosaisjulkisuus, joiden osalta tiedonsaantioikeus esitutkinnan eri vaiheissa poikkeaa suuresti. Oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta on perusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain laintasoisella normilla. Ajallisesti yleisöjulkisuus alkaa asian valmistumisen jälkeen mutta keskeneräisestä esitutkinnasta asianosaisella on oikeus saada tietoa niin pian kuin siitä ei aiheudu haittaa esitutkinnan suorittamiselle (ETL 11 §). JulkisuusL 24 § määrittelee yksityiskohtaisesti ne perusteet, joilla esitutkintamateriaalissa olevat asiat voidaan salata. Useinkaan harkintavaltaa ei ole sen suhteen voidaanko tietoa luovuttaa mutta tietyissä julkisuuslakiin kirjatuissa tapauksissa harkintavallalle on jätetty tilaa arvioida julkisuusperiaatteen toteutumista yksittäisessä ongelmatilanteessa.
Tämän tutkimuksen aihe, esitutkintamateriaalin salassapitoperusteet, koskee rikoksen johdosta suoritettua esitutkintaa ja sen tuloksena syntynyttä materiaalia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat asiaosaisen tai ulkopuolisen tiedonsaantioikeudet esitutkinnassa. Samoin tutkimuksessa on haettu vastauksia siihen, miten esitutkintamateriaalin salassapito määräytyy ja millaiset asiat tulee pitää salassa esitutkinnan aikana ja sen jälkeen. Keskeisin kysymys työssäni on ”Miten esitutkintamateriaalin salassapito määräytyy ja mitkä ovat salassa pidettäviä asioita?” Tutkielmassa määritetään julkisuusperiaatteen ohella sekä yleisöjulkisuuden että asianosaisjulkisuuden perusteet.
Tutkimukseni lähestymistapa on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka eli lainoppi pyrkii selvittämään voimassa olevien säädösten oikeudellista sisältöä kulloinkin käsiteltävässä oikeudellisessa ongelmassa. Lainoppi selvittää käsillä olevien normien sisältöä tulkinnan avulla Työssäni sovellan lainopillista menetelmää selvittämällä, mitkä säännökset auttavat ratkaisemaan tutkimusongelmaan liittyvät kysymykset. Oikeuslähteinä on käytetty normatiivista oikeutta, lainvalmisteluasiakirjoja, oikeusperiaatteita, oikeuskirjallisuutta sekä ylimpien laillisuusvalvojien kannanottoja. Tutkimus etenee käsitteiden määrittelyn, perusoikeuksien ja niiden rajoittamisen kautta asianosaisjulkisuuden sekä yleisöjulkisuuden perusteiden esittelyyn.
Tutkimukseni keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat yleisöjulkisuus sekä asianosaisjulkisuus, joiden osalta tiedonsaantioikeus esitutkinnan eri vaiheissa poikkeaa suuresti. Oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta on perusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain laintasoisella normilla. Ajallisesti yleisöjulkisuus alkaa asian valmistumisen jälkeen mutta keskeneräisestä esitutkinnasta asianosaisella on oikeus saada tietoa niin pian kuin siitä ei aiheudu haittaa esitutkinnan suorittamiselle (ETL 11 §). JulkisuusL 24 § määrittelee yksityiskohtaisesti ne perusteet, joilla esitutkintamateriaalissa olevat asiat voidaan salata. Useinkaan harkintavaltaa ei ole sen suhteen voidaanko tietoa luovuttaa mutta tietyissä julkisuuslakiin kirjatuissa tapauksissa harkintavallalle on jätetty tilaa arvioida julkisuusperiaatteen toteutumista yksittäisessä ongelmatilanteessa.